Yhteishuoltajuuden merkitys?

Meillä on yhteishuoltajuus ja tapaamissopimus. Se, että noudattaako etävanhempi sopimusta, on sitten eri asia. Nimittäin vain etävanhemmalla on oikeus tavata lastaan, ei lapsella etävanhempaansa.



Palautukset toki kuuluu tehdä sovitusti, jos niin ei tapahdu ja etävanhempi ei palauta lasta sovittuna aikana, saa siitä olla viranomaisiin yhteydessä.

Mihin ihmeeseen oikein soitit?



Yhteishuolto ja tapaamissopimus eivät ole vaihtoehtoja toisilleen, vaan normaaleilla eroperheillä on tapaamissopimus aina, oli sitten yhteishuoltajuutta tai ei. Ja tapaamissopimusta pitää noudattaa, ellei sitten yhdessä sovita poikkeuksia siihen.



Et kuitenkaan voi olla kyseisen eroparin kumpikaan osapuoli, koska et tiedä tapaamissopimuksesta. Joten miksi soittelet siitä yhtään minnekään? Ja kai häke tarkoitti jotain muuta kuin hälytyskeskusta? (Vai haettiinko lapsi väkisin jostain?)

Meillä ei ole tapaamissopimusta. Isä ei ole halunnut, koska ei pysty lupaamaan milloin tapaa. Joten lapsi on ollut aika epämääräisesti isällään, kuitenkin aina sovitusti.



Meillä oli aivan hirveä riita, johon liittyi aika tavalla väkivaltaa eli sain turpiini ja kunnolla. Isä alkoi lopulta kiristämään lapsella ja lähtiessään lapsi kainalossa huusi, etten tule sitä ikinä palauttamaan jne...



Soitin Hätäkeskukseen (häke) ja siellä selitettiin että isällä yhteishuoltajana on oikeus tehdä noin, että no jos ei palauta parin päivän sisällä, sit voin vaikka sos.toimeen soitella.

Meillä ei ole tapaamissopimusta. Isä ei ole halunnut, koska ei pysty lupaamaan milloin tapaa. Joten lapsi on ollut aika epämääräisesti isällään, kuitenkin aina sovitusti.

Meillä oli aivan hirveä riita, johon liittyi aika tavalla väkivaltaa eli sain turpiini ja kunnolla. Isä alkoi lopulta kiristämään lapsella ja lähtiessään lapsi kainalossa huusi, etten tule sitä ikinä palauttamaan jne...

Soitin Hätäkeskukseen (häke) ja siellä selitettiin että isällä yhteishuoltajana on oikeus tehdä noin, että no jos ei palauta parin päivän sisällä, sit voin vaikka sos.toimeen soitella.

Kukaan ei usko, että hälytyskeskuksesta olisi sanottu olevan ok, jos isä pahoinpitelee äidin ja vie lapsen mennessään uhaten, ettei palauta tätä ikinä....

Ihan riippumatta siitä, tietääkö hälytyskeskuksen työntekijä tapaamissopimuksen velvoitteista, niin noin ei olisi vastannut. Älä viitsi provota noin älytöntä,vähän uskomisen mahdollisuutta mukaan.

huvikseniko sitten tätä kyselen?



Naapurin kehoitteesta soitin Häkeen ja noin siellä neuvottiin. Itse pahoinpitelyyn ei sanottu mitään, ei siis kerrassaan mitään.



Miksiköhän sitä on niin tyhmä että tulee tälle palstalle vaan saadakseen pahan mielen? Eikö tässä olisi jo ollut tarpeeksi muutenkin.

huvikseniko sitten tätä kyselen?

Naapurin kehoitteesta soitin Häkeen ja noin siellä neuvottiin. Itse pahoinpitelyyn ei sanottu mitään, ei siis kerrassaan mitään.

Miksiköhän sitä on niin tyhmä että tulee tälle palstalle vaan saadakseen pahan mielen? Eikö tässä olisi jo ollut tarpeeksi muutenkin.

Ei varsinkaan viime aikojen perhesurmien jälkeen. Tapaamissopimus ei liity asiaan, koska pahoinpitelyn jälkeen lapsen vievän ja noin uhkaavan ydinperheen isänkään ei sanottaisi vain "olevan oikeutettu" vaan isän ja lapsen olinpaikkaa ja isän mielentilaa olisi selvitelty. Tiedät itsekin, ettei tilanteessa ole kyse vain esittämästäsi isän oikeudesta tavata lasta koska tahtoo, vaan siitä, onko isä vaaraksi lapselle.

mitä vois noudattaa tai olla noudattamatta.

Minulla ja exälläni oli aikoinaan yhyeishuoltajuus. Poika oli viikonloppua viettämässä isän luona 5v, kun poika soitti minulle, että isä on sammunut sohvalle. "Kalja haisee" poika kuvaili ja sanoi, ettei saa isää hrrrille. Samassa poika tunnusti, että näin oli käynyt ennenkin.



Minä lähdin isän asunnolle huolesta kankeana, mutten päässyt sisään omakotitaloon. Tässä vaiheessa exäni oli herännyt eikä avannut ovea minulle ja kielsi poikaakin avaamasta. Puhusin exän kanssa hetken puhelimessa ja se riitti tajuamaan, että humalassahan se on.



Soitin poliisit paikalle. Heidän saavuttuaan kyselivät tapaamisoikeuksista ja huoltajuuksista. Minä kerroin yhteishuoltajuudesta ja 2xkk tapaamisista viikonloppuisin. Ja tottakai kerroin ko. tilanteesta. Seuraavaksi poliisi kysyi, mitä haluan heidän tekevän.... Olin kuin halolla päähän lyöty. Sanoin, että hakevan pojan pois turvattomasta ympäristöstä. Sain vastauksen, etteivät voi hakea poikaa pois, kun on yhteishuoltajuus eikä meidän kunnassa ollut päivystävää sos.työntekijää. "Mutta kai me voidaan käydä katsomassa, että pojalla kaikki ok."



Olin tyrmistynyt! Odotin pihalla, kunnes poliisit tulivat takaisin. "Poika näytti olevan reippaana siellä eikä sanonut olevan mitään hätää." Tässä vaiheessa olin jo lähes shokissa. Siis minun oli jätettävä poikani isän luo, koska poika ei ollut uskaltanut isän kuullen toistaa minulle kertomia asioita. "Vähän oli isäntä krapulassa, mutta muiten näytti tilanne ookoolta."



Yritin vielä soittaa exälle/pojalle, mutta soittoihini ei vastattu. Poistuin paikalta itkien. Tietäen, miten turvaton olo pojalla mahtoi olla. Ja olin myös pettynyt viranomaisiin. He kehottivat ottamaan maanantaina yhteyttä lastenvalvojaan.



Poika palautui su-iltana likaisena ja todella nälkäisenä. Ennen ei tällaista ollut, mutta poika itku kurkussa kertoi, että isi juo joka vkoloppu. Enne on vain juonut pe, mutta nyt oli jatkunut lauantainakin.



Oli heinäkuu, eikä lastenvalvoja ollut töissä, kesäseisokki kun kaupungissa oli. Kaupungin vaihteessa neuvottiin soittamaan elokuun toisella viikolla, kun valvoja tulee lomilta. Jäin odottamaan, mutta poikaa en isän luo päästänyt.



Elokuun ensimmäisenä viikkona sainkin sitte kirjeen lastensuojelusta. Poliisi oli tehnyt ls-ilmoituksen. Mikä siid oli hyvä asia, mutta mielenkiintoisinta asiassa oli se, että minä olin se, jota syytettiin heitteillejätöstä. Oletettiin, että tiesin isän juomisista. Meistä tuli näin ollen ls-perhe. Leima oli leimattu otsaani, eikä siinä mitkään selitykset auttaneet.



Se hyvä puoli siinä oli, että poikaa ei oikeasti tarvinnut yön yli enää isälle antaa, mutta lähtökohtaisesti ajattelivat minun valehtelevan epätietoisuudestani, vaikka minähän se olin, joka teki parhaansa (poliisit/soitti lastenvalvojalle/tapaamisten jäähy), _heti_ kun poia kertoi isän juomisesta.



Noh, en voi sanoa olevani liiaksi katkera, koska poika hyötyi kuitenkin ls-ilmosta. Myöhemmin ajatelken oli kai nähtävissä merkkejä exäni lisääntyneestä juomisesta, mutten ollut niitä osannut nähdä.



Eli jos kyse on vastaavasta tilanteesta, tiedän nyt, että olisin itsekin voinut tehdä sen ls-ilmon. Sitä kautta pystyy tapaamisiin vaikuttamaan heti. Lastenvalvojakin pystyy vain suosituksiin/kehotuksiin viemään hupltajuus oikeuteen.



Pitkä stoori, mutta toivottavasti tästä oli jollekin apua.

oikeutta tavata lasta. pitäisi ainakin olla sopimusjossa lukee sopimuksen mukaan.

Jos tämä on totta, mitä ap kertoo, niin sitten soitat sinne hälytyskeskukseen uudelleen. tai lähdet poliisin luo. poliisille teet rikosilmoituksen pahoinpitelystä ja lapsen sieppaamisesta.

mitä vois noudattaa tai olla noudattamatta.