Miten pikkuautoilla leikitään?

jospa antaisit lapsen näyttää mallia

mitä halusi mun tekevän. Välillä tehtiin liikenneruuhkaa, parkkialueita, tai kilpailtiin niillä.

mutten osaa - lapsi nimittäin luo itse oman maailmansa, enkä tiedä, miten sinun lapsesi niillä leikkii. Asiaa pitäisi kysyä lapselta itseltään, mutta aluksi voit yrittää matkia lasta. Sitten voit alkaa kertoa omaa tarinaa ja lapsi sitten yhtyy siihen tai sitten ei.



Oscar.

Tehkää joku rata ja kilpailkaa kumpi saa tönittyä auton vähimmillä tönäisyillä radan läpi.

2.5-vuotias yleensä ohjaa leikkejä:



-ajetaan edestakaisin parkkitalon ramppeja

-ajetaan kilpa-ajoja

-ajetaan vuoristossa (=sohva) ja välillä autot putoavat rotkoon (sekös lasta naurattaa, kun äiti huutaa kauhuissaan "hui, onnettomuuuuuus")

-leikitään vuorvaikutteisia leikkejä ("hei, minä olen sininen auto, kuka sinä olet")

on ehkäpä yksi oiva, tärkeä ja arvokas kokemus, mitä lapsi kokee, kun hänen kanssaan leikkii. Niin kuin Oscar ja nro 6, kertoivat, lapsi kutsuu ja opettaa meitä leikkimään. Välillä järjestetään autoja parkkipaikalle, välillä autot ajavat kilpaa keskenään, välillä käydään kenties huoltoasemalla ja autopesulassa. Joskus seurataan minkä merkkisiä autoja on ajelulla ja monenlaista muuta mukavaa.



Ihania, antoisia leikkihetkiä teidän perheelle!

Minä tapasin tehdä dubloista autoille talleja tai tunneleita mistä niitä voi ajaa läpi.



Tai pehmoleluista ym. ratoja jossa ajellaan vaikka niiden ympäri.



Riippuu leikkijän iästäkin paljon mitä "autoilu" on.

kunnes poikani turhautuneena opasti: "Äiti, niillä autoilla ajetaan vaan eikä mennä aina johonkin kauppaan tai kirjastoon. Isi osaa paremmin." :).

Edellisten lisäksi meillä esim. tankataan autoja (mikä tahansa naru kelpaa tankkaus letkuksi), pestään autoja (eli ajetaan pieneen pahvilaatikkoon yksi kerrallaan ja huristaan ja peruutetaan pois), katsotaan mikä auto pääsee pisimmälle, kun ne tönäisee parkkitalon rampilta alas, järjestetään parkkiin (riviin, jonoon, suuruusjärjestykseen, suosikki järjestykseen jne).



Meillä ainakin useimmiten riittää, että on läsnä eli lapsi ohjaa leikkiä ja itse lähinnä istuu vieressä ja välillä toteaa jotain (tyyliin meneepä se kovaa, punainen auto meni pisimmälle).