Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä rotueläinharrastajia.
02.09.2012 |
Minulla on aina sellainen tunne, että nämä ihmiset, joille ei kelpaa kuin jokin tietty rotu, ja vielä monesti tämän tietyn rodun valioedustaja lemmikiksi, eivät ole oikeasti eläinrakkaita.
Eläimet ovat heille loppujenlopuksi pelkkä rahastus/imagojuttu, kun vievät sitten näitä eläimiä näyttelyihin ja muihin kilpailuihin.
Näillä eläimillä ei siis olisi heille mitään arvoa, jos niillä ei olisi hyviä papereita, tai hienoja sukujuuria.
Itse rakastan kaikkia eläimiä, rodusta huolimatta.
Jos vastaat, että haluat paperillisen eläimen, jotta tietäisit sen olevan terve, niin aika ontuva perustelu on se. Rotueläimet ovat yleisestiottaen sairaampia, kuin sekarotuiset, ja ENNENKAIKKEA rodunjalostus, jota teidän kaltaistenne vuoksi harrastetaan, tuhoaa monen eläimen elämän (esim. mopsi, joka ei pysty kunnolla hengittämään) sekä aiheuttaa lukuisia perinnöllisiä sairauksia.
Jos tähän nyt joku rotutietoinen sekarotuisten syrjijä voi järkevästi vastata, miksi vain rotueläin kelpaa, niin kuulen sen mielelläni.
Kommentit (12)
Mietipä mihin esim. nautaeläimiä, hevosia tai koiria käytetään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttötarkoitus nimenomaan ratkaisee.... ei se, rakastaako jotakin eläintä persoonana vai ei...:(
Inhottavaa.
väheksy siis rotueläimiäkään. Meillä on rotukoira monesta syystä. Ensinnäkin halusimme tietynlaisen koira, jotta voisimme tarjota sille parhaan mahdollisen kodin; meillä ei ole rahkeita pitää tyytyväisenä suurta koiraa tai esim. metsästysviettistä koiraa. Lisäksi olemme innoistuneita tietynlaisista asioista- no eikös silloin ole hyvä että koirakin on sen tyyppinen, että voimme toimia yhdessä?? Kaikki voittavat. Ja tämäkin pentu oli jo syntynyt- onko sillä jotenkin vähemmän oikeuksia saada hyvä koti kuin sekarotuisella? Me myös haarkitsimme sekarotuista, mutta tämä pentu tuli vastaan ja oli meille aivan täydellinen. Itse en myöskään kannata jalotusta varsinkaan ihmisten turhamaisuuden tähden, mutta en myöskään fanaattista oikeassaolemista ja toisten tuomitsemista.
Mietipä mihin esim. nautaeläimiä, hevosia tai koiria käytetään!
Käyttötarkoitus nimenomaan ratkaisee.... ei se, rakastaako jotakin eläintä persoonana vai ei...:(
Inhottavaa.
Se että haluat esim. etsästyskoiran tai agilitystä tykkäävän, ei vähennä yhtään rakkautta eläimeen. Tai otat lapsiperheeseen rodun joka sinne sopii. Kyllä me mietimme MIKSI me otamme koiran, jotta voimme hoitaa sen parhaalla mahdollisella tavalla, ihan järkeä käyttäen (ja olen luullut että se nimenomaan on vastuullista) Ja ITSESTÄÄNSELVÄÄ on se että rakastamme, juuri tätä koiraa, juuri tällaisena. Eläimet ovat toimineet ihmisten apuna aina, eivät ne siitä kärsi. Työkoirat rakastavat työtään ja ovat onnellisia kun saavat palvella, se on koiran luonto, ollut jo satoja vuosia. Eläinrakkautta sen sijaan ei ole ottaa itselleen sopimattomaan käyttöön tarkoitettua koiraa ja ajatella että vain persoonan rakastaminen riittää. Ei riitä, jos et pysty vastaamaan koiran synnynnäisiin tarpeisiin!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Emme käy näyttelyissä. Tämä rotu on alkukantainen, terve rotu. Se on pystykorvainen, kippurahäntäinen, perinteinen paimenkoira. Ja otamme mahdollisesti toisenkin samanrotuisen, koska jostain syystä samanrotuiset ymmärtävät toisiaan parhaiten.
väheksy siis rotueläimiäkään. Meillä on rotukoira monesta syystä. Ensinnäkin halusimme tietynlaisen koira, jotta voisimme tarjota sille parhaan mahdollisen kodin; meillä ei ole rahkeita pitää tyytyväisenä suurta koiraa tai esim. metsästysviettistä koiraa. Lisäksi olemme innoistuneita tietynlaisista asioista- no eikös silloin ole hyvä että koirakin on sen tyyppinen, että voimme toimia yhdessä?? Kaikki voittavat. Ja tämäkin pentu oli jo syntynyt- onko sillä jotenkin vähemmän oikeuksia saada hyvä koti kuin sekarotuisella? Me myös haarkitsimme sekarotuista, mutta tämä pentu tuli vastaan ja oli meille aivan täydellinen. Itse en myöskään kannata jalotusta varsinkaan ihmisten turhamaisuuden tähden, mutta en myöskään fanaattista oikeassaolemista ja toisten tuomitsemista.
en sitten aloitustani tarkoittanutkaan!
Jos olet siis pystynyt harkitsemaan sekarotuistakin.
Tarkoitin tässä aloituksessa niitä harrastajia, joiden mielestä sekarotuinen on jotenkin huonompi, ja vähempiarvoinen, eivätkä he voisi kuvitellakaan ottavansa sekarotuista.
Ja puhdasrotuisia eläimiä vastaan minulla ei tietenkään ole mitään, säälittävät vain jalostusongelmiensa vuoksi.
Itsekin meinasin ensin ottaa puhdasrotuisen kissan, mutta päädyin sekarotuiseen, koska se yksilö nyt vain tuli eteeni, ja sattui olemaan minulle paras.
Tarkoitan tällä sitä, että sillä, onko jokin eläin puhdasrotuinen vai ei, ei pitäisi olla niin suurta merkitystä, jos on oikeasti eläinrakas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että te, keillä nyt sattuu olemaan puhdasrotuinen kissa tai koira, ette varmasti ole kaikki sitä kohderyhmää, jolle tämän aloitukseni osoitin.
Tarkoitin, että jos on NIMENOMAAN tärkeää, että se eläin on valioyksilö, on jotain pielessä.
Jos siis nimenomaan se sekarotuisuus on jokin este eläimen arvostamiseen, ei ole oikeasti eläinrakas.
ap
jos sen vanhemmissa on tiettyjä rotuja, eli vois edes vähän etukäteen arvella tulevaa kokoa ja luonteenlaatua... Mut siis rotukoiria meillä tähän mennessä on aina vain ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos sen vanhemmissa on tiettyjä rotuja, eli vois edes vähän etukäteen arvella tulevaa kokoa ja luonteenlaatua... Mut siis rotukoiria meillä tähän mennessä on aina vain ollut.
ei mielestäni sitten olekaan mitään arvosteltavaa. Toivottavasti kukaan ei käsittänyt aloitustani väärin...(tuntuu kyllä että kaikki taisivat ymmärtää sen väärin...)
ap
Meillä on kaksi kissaa ja koira.
Toinen kissoista on eläinsuojeluyhdistykseltä pelastettu maatiainen ja toinen pyhä birma. Koira on bretoni.
Kissojen suhteen meille sopii niin maatiaiset kuin rotukissatkin, ihan kissan luonteesta riippuen. Kun haettiin maatiaiselle uutta kaveria entisen menehdyttyä, päädyttiin kuitenkin birmaan muun muassa seuraavista syistä:
Maatiaiskissan otossa ongelmana on usein esimerkiksi sisäsiittoisuus, holtiton lisääntyminen ja sitä kautta kodittomien kissojan määrän kasvu, pentujen luovuttaminen liian nuorena, ei ole tehty... Kun taas rotukissan vanhemmat on tarkoin valittu (tämäkin voi olla ongelma tosin), lääkärintarkastukset on säännölliset, kissoilla on rokotukset kunnossa, kasvattaja tuntee vastuunsa, lisääntyminen ei ole holtitonta jne. Toisaalta huonoilta kasvattajiltakaan ei saa hyvää kissaa. Avainasemassa onkin se, että ottaa selvää asioista ja valitsee vastuullisen kasvattajan.
Rotukoiraan päädyttiin, koska koirasta haluttiin nimenomaan käyttökoira, miehelle metsästyskaveri. Sekarotuisiakin koiria oltaisiin muuten voitu harkita. Ja toki kokeneelta kasvattajalta saa aina enemmän apua, kuin vahinkopennut tehneen koiran omistajalta.
En pidä rotuyksilöitä automaattisesti parempina eläiminä kuin sekarotuisia, mutta meille nämä valinnat ovat olleet oikeat.
Mutta muapa haittaa se, että eläimet kärsivät teidän kaltaisten takia.
Ja väitätkö olevasi eläinrakas? Vai vaan rotueläinrakas?