Toiset vanhemmat tulevat juttelemaan helpommin, jos vähän itseään laittaa ja ehostaa.

en mä ainakaan halua mennä juttelemaan pakkeloidulle korkokenkäpimulle.

Ei mulla ole mitään asiaa sille.

Ihmiset tulevat arkivaatteissa ja jos ei työpaikalle olla meikattu, niin ei nytkään. Yhdelläkin oli kerran sellainen juoksijalle tarkoitettu aluspaita päällä. Jos laittaudut, niin sut kierretään kaukaa. Ekoissa lasten juhlissa tehtiin se virhe, että pistettiin suht hienoa vaatetta päälle ja kyllä hävetti omasta puolesta, kun oli ylipukeutunut, muiden vaatteet olivat tyyliin flanellipaita ja farkut ja toisaalta tunsi myötähäpeää muita kohtaan, kun eivät viitsineet yhtään panostaa lasten tärkeään päivään.

Ja toiset vanhemmat tulevat juttelemaan helpommin, kun ei ole liikoja laittautunut, tai oikeastaan ei ole laittautunut ollenkaan.

Mä ilmeisesti näytän laitettuna liian hienolle koska kukaan ei tule juttelemaan mutta jos raahaudun paikalle kulahtaneissa vaatteissa ja väsyneen näköisenä ilman meikkiä, niin kyllä juttuseuraa riittää vaikka sitä en juuri silloin edes haluaisi!

Olen huomannut kun itsensä pitää siistinä, miettii mitä päällensä laittaa ja vähän meikkaa, niin toisiin vanhempiin tutustuu paljon helpommin. Kukaan ei katso hitaasti tai vähän vieroksuen kun on laitettu.

Joo, semisti provo, mutta käytännössä olen tämän havainnut...

Olen aina ollut laitettu ja tykännyt olla tyylikäs, ja ihmettelin aikoinaan miksi minuun suhtauduttiin aika viileästi esim. leikkipuistossa tai taloyhtiön hiekkalaatikolla. Tuntui että naiset ei oikein pidä minusta, miehiltä kyllä sain huomiota.

Sen sijaan kun laitan sen tuulipuvun, hiukset ponnarille eikä juuri meikkiä, naisetkin suhtautuu paljon avoimemmin ja ystävällisemmin. Ilmeisesti en vaikuta ylpeältä silloin.

Minä olen saanut kavereita ja ystäviä huolimatta siitä olenko ollut meikattuna ja tällättynä vai en.



Kyllä silläkin millaisen kuvan sinä jo ihan pelkällä olemuksellasi annat on vaikutusta.