Olisi ihana vielä kerran elämässä rakastua....
Katselen ihanaa ystävääni joka säteilee rakastuneena. Vuosia tätä on odotettu ja hän
todella ansaitsee onnensa.
Samalla tulee väistämättä itse mietittyä asioita
vähän laajemmin. Oma parisuhde kestänyt 15 vuotta,
kaikki hyvin, arjen kumppanuutta... mutta ei
oikein mitään yhteistä juttua ja kutinaa enää.
juuri puhuttiin, että lähdetäänkö illalla ravintolaan... joo mennään vaan... mutta samalla
mietin, ettei minun hänen kanssaan varsinaisesti
tee mieli lähteä. Mutta mennään nyt kun tässä ollaan.
Saan hyökkäksen niskaani, tiedän... jos nyt alan puhumaan erosta. Kun kaikki on niin hyvin, ei tapella, talous erinomainen, seksikin ok ja läheisyyttä paljon. Joo.
En vain jotenkin koe yhdessäolemista ja pitkää avioliittoa itsestääntarkoituksena tai arvokkaampana kuin jotain muita ratkaisuja. Tuntuisi houkuttelevalta tehdä "tyhmiä" ratkaisuja...
Mielestäni oikeampi ratkaisu on lähteä ennen kun rakastut johonkuhun muuhun. Se on vain ajan kysymys, milloin se tulee tapahtumaan, varsinkaan jos et ole täysin tyytyväinen elämääsi.
Teet oikein myös kumppanillesi, jos kerrot nyt, ennen kuin pelissä on kolmas osapuoli.
Toisaalta ainahan voi yrittää elvyttää vanhaa intohimoa, löytää uusia puolia kumppanista ja rakastua uudelleen siihen omaan kultaan. Arki nimittäin iskee kaikissa suhteissa.
Tai sitten vaihdat aina kumppania 10-15 vuoden välein...