Olin hyvin kaunis ennen lapsia. En ole enää... enkä haluakaan olla.

mutta en sanonut että minua olisi koskaan yritetty raiskata tai edes lähennelty tökerösti.

Sanoin, että mulle on tultu sanomaan että oot maailman kaunein nainen (siis lukuisia kertoja) ja perään on vislailtu (jälleen lukemattomia kertoja). Olisiko mun pitänyt mennä poliisille kertomaan noista vai mitä vauhkoatte?

joku kirjoitti raiskausyrityksestä ja esitti senkin johtuvan siitä, että on niin kaunis.

mutta en sanonut että minua olisi koskaan yritetty raiskata tai edes lähennelty tökerösti.

Sanoin, että mulle on tultu sanomaan että oot maailman kaunein nainen (siis lukuisia kertoja) ja perään on vislailtu (jälleen lukemattomia kertoja). Olisiko mun pitänyt mennä poliisille kertomaan noista vai mitä vauhkoatte?

nyt tuollaisesta tietenkään poliisille. Mutta on tuollainen vislailu ja jatkuva ulkonäön kommentointi (tuolla tavoin) tietysti aika ärsyttävää.

Tosin tuota vislailua tapahtuu kyllä oikeasti aika mitättömänkin näköisille tyypeille, samoin kaikenlaista huutelua. Siitä ei siis pääse eroon yrittämällä rumentaa itseään. Tosin moni hyvännäköinen puolestaan EI saa noita vislailuja. Kai se on vähän siitäkin kiinni, millä tavalla on kaunis.

rumemmatkin naiset, nähty on. Riittää että on nuori monille miehille.

PS. Kun naama ei ole pudonnut alaspäin vaiko olen 40 v. Ei sitten yhtään, laittaisin kuvan jos ei siitä tunnistettaisi. Joten älkää yleistäkö vaikka oma naamanne tupsahtaa.

Vaikka joku on kasvoista nuorena tosi kaunis, voi 'rupsahtaa' jos sattuu kilot kertymään naamaankin.



Esimerkiksi minä olin kasvoista kauniimpi laihempana, ja nyt hieman lihavampana poskiini ja alaleukaani on tullut lisää massaa, mikä on muuttanut kasvoni mittasuhteita vähemmän kauniiseen suuntaan. En todellakaan tykkää tästä taipumuksesta, sillä kasvojeni ollakseen todella kauniit, pitäisi rasvaprosenttini olla aika alhainen, ja nyt taas naama on ihan ok, muttei ihmeellinen. Mieluummin olisin sellainen, jolla ei laihtumiset ja lihomiset näkyisi naamassa mitenkään, mutta minkäs teet.

en tosiaankaan ole ottanut häirintää kohteliaisuutena. Ja nyt keski-ikäistyttyäni tajuan, miten todella häiritsevää se oli. Oli miten oli, niin selkeästi se häirintä liittyi ulkonäkööni. Koska ulkonäön "tavallistuttua" ei häirintääkään ole ollut. Ja vain hyvä niin, sitä ei todellakaan ole ikävä. En väitä, että kaikki huomio olisi ollut ikävää, mutta ne lukuisat ikävät tapaukset leimasivat kaikkea huomiota niin, että miehen kehut ja kiinnostus tuntuivat "ällöiltä" ja "niin nähdyiltä".

ap

ap

en tosiaankaan ole ottanut häirintää kohteliaisuutena. Ja nyt keski-ikäistyttyäni tajuan, miten todella häiritsevää se oli. Oli miten oli, niin selkeästi se häirintä liittyi ulkonäkööni. Koska ulkonäön "tavallistuttua" ei häirintääkään ole ollut. Ja vain hyvä niin, sitä ei todellakaan ole ikävä. En väitä, että kaikki huomio olisi ollut ikävää, mutta ne lukuisat ikävät tapaukset leimasivat kaikkea huomiota niin, että miehen kehut ja kiinnostus tuntuivat "ällöiltä" ja "niin nähdyiltä".

ap

ap

keski-ikäiset jäävät rauhaan ihan helpolla... Oli sitten näköä tai ei, mutta siis erittäin normaalia

sen liittyvän sun ikään. Ei keski-ikäiselle kukaan uskalla vislailla, ellei sitten ole selkeästi jossain menopaikassa ihan tyrkyllä, Keski-ikäinen arvonsa tunteva nainenhan menee vislaajalle vähintään sanoilla näyttämään missä kaappi seisoo.



Itse olen myös nuorena kuullut olevani kaunis ja peräänkin on vislailtu, silmäpeliä pidetty metrossa ja kaupungilla kävellessä käyty kopeloimaan. Itse en ole koskaan itseäni kauniina pitänyt ja kroppa ei todellakaan ole koskaan ollut hyvä enkä ole käyttänyt myöskään "provosoivia" vaatteita. Nyt olen lihavampi, mutta kutakuinkin samannäköinen. Silti joskus joku sanoo kauniiksi mutta kopeloimaan ei kukaan ole uskaltanut käydä (36 v takana).



Mun oma kokemus on, että ne jotka on oikeasti tosi kauniita, vetää miehet tosi hiljaisiksi ja ujoiksi ja miehet jättää ne yleensä ihan rauhaan, koska ajattelevat, että ei niillä ole kuitenkaan mitään mahdollisuuksia.

mutta ne olivat pultsareita... :D :D Joten ei paljon kehtaa kehuskella.

t. 34v.

Ihan tavalliset vai?



Vaikka vähän tulisi kiloja tai selluliittia tai vatsamakkaroita, mutta jos on ollut alunperin kaunis kasvoiltaan, niin eihän ne kasvot muutu yhtään (tai juurikaan, ehkä joo jotain kaksoisleukaa tulee).



Eli sun kauneutesi on ollut enemmänkin vartalossa kuin kasvoissa?

Ihan tavalliset vai?

Vaikka vähän tulisi kiloja tai selluliittia tai vatsamakkaroita, mutta jos on ollut alunperin kaunis kasvoiltaan, niin eihän ne kasvot muutu yhtään (tai juurikaan, ehkä joo jotain kaksoisleukaa tulee).

Eli sun kauneutesi on ollut enemmänkin vartalossa kuin kasvoissa?

ei se samalla tavalla miehiä kiinnosta. Onneksi. Sitä paitsi lihon naamasta. ;D

ap

Pointti oli se, että miehet ovat hulluja paskoja ja tekevät kauniin naisen elämän vastenmieliseksi. Jos kerta pitää vokotella jo kaunista 14v kersaakin.

Mitä väliä sillä on mikä nyt oli kaunista? Pointti oli se, että miehet ovat hulluja paskoja ja tekevät kauniin naisen elämän vastenmieliseksi. Jos kerta pitää vokotella jo kaunista 14v kersaakin.

No se pointti, että jos on kaunis kasvoiltaan,on sitä aina. Ja sellaiset eivät koe vastaavaa kuin ap. Ja kun ap luulee, että miehet on vain vartalosta kiinnostuneita. No, mulla siis ihan kauniit kasvot ja ok vartalo. Niin en tiedä ap:n kuvaamaa tilannetta, kun vielä kasvot eivät ole niin muuttuneet eivätkä miehet näytä välittävän jos vartalo ei ole täydellinen.

Mitä väliä sillä on mikä nyt oli kaunista? Pointti oli se, että miehet ovat hulluja paskoja ja tekevät kauniin naisen elämän vastenmieliseksi. Jos kerta pitää vokotella jo kaunista 14v kersaakin.

No se pointti, että jos on kaunis kasvoiltaan,on sitä aina. Ja sellaiset eivät koe vastaavaa kuin ap. Ja kun ap luulee, että miehet on vain vartalosta kiinnostuneita. No, mulla siis ihan kauniit kasvot ja ok vartalo. Niin en tiedä ap:n kuvaamaa tilannetta, kun vielä kasvot eivät ole niin muuttuneet eivätkä miehet näytä välittävän jos vartalo ei ole täydellinen.

ajattelet edelleen, että on kivaa olla kaunis?

kauniita, vaikka lapsiakin on siunaantunut...



Siten ihmettelen aloitusta vähän, taitaa olla kyseessä ns ei kaunis, vaan nainen jolla nuorena oli hyvä kroppa ja seksikäs ilme? Ja kroppa on nyt mennyttä ja ei sitä pilkettä silmäkulmassakaan enää?

Onhan se totta että härskejä ukkojakin on, jotka nauttii nuoren tytön kiusaamisesta seksuaalisilla jutuilla, voihan siinä olla takana ihan oikea ajatuskin josko onnistaisi..yäk.

Mulle ei onneksi ole paljon tuollaista häirintää tapahtunut, joten en miellä miehiä niljakkaiksi. Omat poikakaverit ovat aina olleet kunnollisia ja hyvinkäyttäytyviä humalassakin, ainakin mitä olen heitä itse nähnyt.

Itselle ei ole muotoja niin siunaantunut, kasvot ja hiukset on kauniit, mutta muuten olen melko tyttömäinen vieläkin.

Siinä tunnistan itseni, etten enää edes jaksa yrittää näyttää kauniilta ja huolitellulta arkisin, kun olen kotona lasten kanssa. Korkeintaan ripsaria laitan ja hiukset ponnarille...joskus oikein tahallaan vedän ulkoiluvaatteet niskaan kun Prismaan lähden, joksus on piristävää näyttää niin tyylittömältä kuin mahdollista! Esim. marjareissulta palatessa oikein nautin siitä, kun sain lompsia vaelluskengissä ja erävaatteissa kauppaan! Kyllä niitä nätimpiä päiviäkin on, ehkä kaksi viikossa, mutta yleensä aika arkinen lookki päällä.

Mutta joo, ap, sulla on selvästi traumoja niistä niljakkaista ukoista jotka on sua ahdistelleet. Huono itsetunto pahentaa sitä, tai toisinpäin...

Mulle tulee vaan viha päällimmäiseksi tunteeksi, ja itsesuojelu, ei häpeä, kun kuvittelen niitä paria kertaa jolloin joku mies on yrittänyt jotain mitä en ole halunnut.

Ikävää että vieraiden miesten käytös vaikuttaa sinun käytökseesi tai ulkonäköösi, suosittelen että yrität saada omanarvontunteesi ja ulkonäkösi takaisin ja oikein uhallakin näytät hyvältä, jos se vaikka tuntuiskin hyvältä!

ainakin mua oli joskus kuvailtu "se tumma missityyppi joka ajaa sitä punasta bemaria". Kotona asuessa vanhempieni naapurin setä vonkasi. Kun muutin omaan asuntoon, kävi rimputtelemassa ovikelloa. Harrastajateatterin vetäjä yritti raiskata. Kännikalat suuttuivat baareissa, jos ei lähtenyt tanssimaan - kun likka on niin ylpee. Muusikot vonkasivat, jos kävi jotain keikkoja katsomassa ja myöhemmin työkaverit vonkasivat. Välillä tuntui, että uskollista miestä ei ole olemassakaan, se on vain urbaanilegendaa...¨



Nyt olen pian 40-vuotias kahden lapsen äiti, joka on perheestään onnellinen. Lapset ovat vielä pieniä, ja oikeastaan nautin siitä, ettei ole aikaa ja halua miettiä omia vaatteitaan tai meikkejään tai tukkaansa. Muutama ylikilokin on ja saa ollakin. En mä varmaan mikään ihan seinäruusu ole vieläkään, mutta en likimaillakaan vanhaa minää. Ja mukavaa tosiaan, kun ei ole vonkaajia joka oksalla.

Ihan tavalliset vai?

Vaikka vähän tulisi kiloja tai selluliittia tai vatsamakkaroita, mutta jos on ollut alunperin kaunis kasvoiltaan, niin eihän ne kasvot muutu yhtään (tai juurikaan, ehkä joo jotain kaksoisleukaa tulee).

Eli sun kauneutesi on ollut enemmänkin vartalossa kuin kasvoissa?

Mulla on nimittäin kauniit korkeat poskipäät, ja viisikin kiloa saa naaman ihan eri näköiseksi, kun luusto ei enää erotu kauniisti.

Toiset on taas kuin rumia ankanpoikasia joista tulee kauniita joutsenia vasta aikuisena.

Mä olin tavislapsi ja puhkesin kukkaan vasta yli kolmekymppisenä. Karismaa tuskin nuorella on. Se tulee iän mukana. Ei ryppyinä ja selluna tietenkään vaan sisäisenä loistona ja näkyy ulospäin

Kuka tunnistaa tämän? Ihan ilman itsekehua voin sanoa, että olin harvinaisen kaunis. 170cm, 58kg, kaikkin kurvit kohdillaan, kapea vyätärö, pitkät ja sopusuhtaiset raajat, kauniit pitkät sääret jne. Sain aina ja kaikkialla todellakin ei-haluttua huomiota... olin sitten pukeutuneena säkkiin tai mihin vain.

Nykyään en ole erityinen millään tavalla (ulkoisesti). Ja elämä on paljon miellyttävämpää. En tosiaan kaipaa pultsarin vislausta tai isäni kavereiden merkitseviä katseita tai työkavereiden kännisiä iskuyrityksiä ja katumusta ja noloutta sen jälkeen, tai bussissa hinkkaavaa hullua tai naapurin vanhaa naimisissa olevaa ukkoa joka houkutteli luokseen saunaan tms...

Olenko ainoa? Miksi miehet ovat ihan hulluja kun joku on nätti? Ei tosiaan inspiroi. Tosi usein oli todella kuvottava ja ällö olo, enkä edes kertonut koskaan vaikkapa isälleni niistä sen kuvottavista kavereista jotka heittelivät kaksimielisiä juttuja minulle jopa jo silloin kun olin 14...

En minä ainakaan saa tuollaista ei-toivottua huomiota, vaikka ihan samoin voisin omaa ulkonäköäni kuvailla. Olen myös omasta mielestäni varsin hyvännäköinen, jopa kaunis - ja myös muilta saatu varsinkin epäsuora palaute on sen suuntaita. Mutta äärimmäisen harvoin kohtaan mitään tuollaista kuvaamaasi ahdistelua. Ei se ole miesten normaalia käytöstä kaunista naista kohtaan, vaan seksuaalista häirintää.

Aika moukkamaista muuten isäsi kavereilta, jos tosiaan sait heiltä "merkitseviä katseita"! Eikö isäsi huomannut vai eikö välittänyt? Ei normaali ihminen käyttäydy tuolla tavoin.

Maailmassa on myös paljon miehiä, jotka osaavat lähestyä naista asiallisesti ja arvostavasti. Kaikki iskuyritykset eivät ole noloja ja tökeröitä. Myös miehet osaavat sanoa kohteliaisuuksia toisen ulkonäöstä - pultsarien huutelut eivät ole kohteliaisuuksia.

Tosi ikävä kuulla, että sinun kohdallesi on osunut vain tuollaisia törppöjä. Älä kuitenkaan anna heidän lannistaa sinua! Sitähän he yrittivät - seksuaalinen häirintä on vallankäyttöä, ja jos nyt haluat piiloutua harmaavarpuseksi, niin he voittavat. Älä anna kusipäille sitä iloa ja tyydytystä! Muista, että tuo kokemasi ei ole ollut normaalia, eivätkä kokemuksesi johdu siitä, että olisit ollut "liian kaunis". Se johtui siitä, että ne ihmiset olivat idiootteja.

kanssa isäsi kaveeraa! - Ja miten muutenkin onnistut liikkumaan kertomasi perusteella niin onnettomissa piireissä/paikoissa, että saat lähinnä epämiellyttävää huomiota. Vaikka kaunis nainen aiheuttaa toki reaktion miltei kaikissa ihmisissä, vaatii moukkamaisuutta lähteä sen reaktion perusteella laukomaan idioottimaisuuksia saati sitten lähentelemään kaverin tytärtä. Miehet saattavat kaikki olla heikkoja kauneudelle, mutta kaikki eivät suinkaan ole typeryksiä ja juntteja käytökseltään!



Itsekin olen aina saanut (kyllä muuten myös lapsensaannin jälkeen ja vuosien karttuessa) aika paljon huomiota ulkonäköni takia. Osa huomiosta on toki ollut epämiellyttävää örinää, osa taas todella kauniita kohteliaisuuksia, jotka ihan oikeasti lämmittävät mieltä. Ja olen minä hyötynytkin ulkonäöstä elämän varrella. Kaiken kaikkiaan en pane pahakseni nättiä pärstää ja kroppaa (tunnen muuten lukuisia äitejä, joilla äitiys ei korreloi liikakilojen kanssa, enkä oikein ymmärrä, miksi pitäisikään). Ei minusta sievä ulkonäkö maailman oleellisin asia ole, enkä määritä itseäni peilikuvan kautta. Mutta ihan niin kuin missä tahansa muussakin asiassa, valitsisin kyllä ulkonäössäkin sen paremman version, jos saisi valita. Ihan niin kuin valitsisin vaikkapa hyvän lauluäänen tai kuvataiteellisen lahjakkuuden, jos valita saisi. Tämä ei tarkoita, että elämä olisi jotenkin HUONOMPAA huonoäänisenä tai piirustustaidottomana, niin kuin se ei ole vähemmän edustavanakaan.



Minä ajattelen sen niin, että kaikkiin hyveisiin liittyy myös oma taakkansa ja epämiellyttävä huomio. Olen oppinut suhtautumaan ja vastaamaan ei-toivottuun huomioon. Ja etupäässä liikun kyllä sen verran fiksujen ja käyttäytymiskykyisten ihmisten keskuudessa, ettei tarvitse jatkuvasti jotain mölinöitä kuunnella. Olisi kyllä tosi vaikea kuvitella yhdenkään isäni ystävän - fiksuja ja sivistyneitä ihmisiä ja hyviä ystäviä kun ovat - sanovan minulle mitään epäsopivaa!