Mies pitää liian lihavana ja siten paljon rumempana kuin ennen...
Miten olette selvinneet vastaavasta tilanteesta... Aviovuosia on takana n. 15, ikää n. 35v. Lapsia neljä. Jokainen toi noin 4 kiloa, mitkä eivät välissä lähteneet.
Eli nyt painan 17 kiloa enemmän kuin mennessämme naimisiin (silloin 53kg, but siis 70kg, pituutta 162cm).
Mies ei siis jatkuvasti todellakaan hauku läskiksi ja seksi ihan sujuu jne mutta esim. parisuhdetta ruotiessamme rauhallisena on toivonut, että laihtuisin n. 10 kiloa ja saattaa katsoa jotakin vanhaa valokuvaa ja ihastella jotakin hyviä shorteja (jotka ei tietty mahdu enää) ja pari kertaa viimeisten 3 vuoden aikana on jotenkin tosi törkeästi pahassa riidassa viitannut ulkonäkööni kuten pistänyt posket sillai pullollaan kuin possulla tai kun kerran kommentoin vähän suttuista asuvalintaansa kommentoi, että miltähän itse näytän kun mun ohikaan ei enää mahdu tms...
Katuu kyllä noita juttuja ja sanoo, että on ne sanonut koska tietää, että loukkaa mua niin kovasti ja on sillai pahin ase ollut sitten riidassa, mutta silti... Mua ärsyttää kun en kuitenkaan ole kuin 5 kiloa normaalipainon yläpuolella, toki on läskiä ja mua ärsyttää itsekin, että lukuisat laihdutuskuurini ei koskaan onnistu ja se suorastaan vituttaa, miksi en onnistu ja saa itseäni niskasta kiinni...
Eniten kuitenkin huolettaa ja ärsyttää, että olen edelleen ihan vetävän näköinen ja saan huomiota muilta, mutta oma mies ei yhtään arvosta... En nyt jaksaisi liian yksioikoisia kommentteja kuten eroa... Nää nyt ei ole vielä sellaista, että lapset kannattaisi viedä eron läpi tms.
Onkohan kohtalotovereita ja mistä saatte itsetuntoa...
Kommentit (15)
vain itsekin haluat, niin pystyt kyllä laihdutukseen! Nimimerkillä itsekin 15 vuotta jojoillut...
Aloitin kovalla paastokuurilla, muutaman päivän jaksaa kyllä tsempata dieettikeitoilla, ja sitten onkin vatsa jo pienentynyt kivasti ja mielihalut osittain hävinneet. Sen jälkeen on paljon helpompi aloittaa kevyempi elämä!
Ja kannattaa sen jälkeen unohtaa myös älyttömät dieetit! Syö lautasmallin mukaan suurin osa salaattia tai kasviksia ja muuten sitten ihan normaalisti. Jättää sipsit ym. turhuudet pois niin kummasti lähtee kiloja.
Minun mieheni tykkäsi minusta kyllä lihavanakin, mutta itse vihasin itseäni!!! Olin aina masentunut ja väsynyt eikä vaatteet sopineet.
Suosittelen siis tätä samaa elämäntapamuutosta, koska olen itse sen ahdistuksen kokenut ja nyt niiiiiin paljon tyytyväisempi elämään.
Ymmärrän sinänsä miestäsi, että kyllä minuakin ällöttäisi, jos oma mieheni olisi läskimpi...
Tsemppiä!
Mutta en liian. Otin nokkiini koska en todellakaan ole lihava. Painan 59 ja pituutta on 165,5. En voi sanoa muuta kuin, koita tsempata itseäsi! Aloita vaikkapa nopeella kävelyllä ja pienennä ruoka annoksia.:)
kuin sinä ja olen ollut myös yhtä hoikka kuin sinä aiemmin. Se ero on dramaattinen. Ei näy ehkä kasvoissa, mutta keskivartalo on minulla tosi ruma. Lyhyillä ne kilot vain näkyvät helpommin. Olen jopa normaalipainon ylärajalla tukevan näköinen, joten siinä mielessä nuo ihannepainomitat on meikäläisen osalta aivan liian yläkanttiin.
Sinun miehesi tietää, miltä näytät hoikkana. Siksi hän haluaisi sinut niihin mittoihin. Muilta miehiltä nyt saa huomiota ihan jokainen nainen, jos haluaa.
ja syö kahen tunnin välein. Liiku joka päivä, kävelykin riittää (osta vaikka sauvat). Muista pitää herkkupäivä kerran viikossa.
Kilot lähtee takuuvarmasti näin. Ei tosin nopeesti, mutta pysyvästi.
Ei tuo nyt kovin vakavalta kuulosta, mitä ap miehestään kertoi. Ja jos mies on vielä katunut sanomisiaan. Kuitenkin pitkä liitto takana ja varmaan mahtuu monenlaista loukkausta itse kummankin suuntaan suhteen aikana. Jos nyt piikittelee toisen läskeistä (pariin otteeseen, suuttuneena, spontaanisti) ei se kyllä mikään maailman suurin vika voi puolisossa olla. Ja aiheena lapsiperheen vanhempien eroon?? Hei, nyt jotain realiteetteja peliin. Ja vähän armollisuutta. Ja ei, en väitä että mihin tahansa täytyy suostua, mutta ei kyllä kuulosta kovin hurjalta meiningiltä.
Jos ap haluaa laihduttaa, niin ilmeisesti tuota ylipainoa on, vaikka ei pyörimällä ei vielä etenisikään. Jos ap laihduttaa, niin varmaan löytyy jotain muuta piikiteltävää. Tuo nyt on vain niin helppo kohta.
no toisaalta harvan ihmisen kohdalla (ellei kyse ole anorektikosta) voi sanoa että lihominen kaunistaisi. Se on ikävä totuus. Silti tietysti kukaan meistä ei pysy samannäköisenä kun vuodet kuluvat, tulee ryppyjä, painonvaihtelua jne. Kyllä se tuppaa miehilläkin maha kasvamaan perheen kasvaessa (tämäkin ihan tutkittu juttu, että miehet yleensä lihovat kun perheeseen tulee lisää lapsia...).
Tärkeintä kait se on, että itse voisi olla tyytyväinen omaan olemukseensa ja tietysti huomaavaista olisi myös yrittää pitää itseään kunnossa (oli sitten kyse lihomisen välttämisestä, lihaskunnosta, hiustenhoidosta jne) myös parisuhteessa ollessaan.
Motivaatiota laihtumiseen tuskin löytyy siitä, että puoliso tai kukaan muukaan arvostelee ulkonäköä, vaan kannustus ja sen oman sisäisen motivaation löytäminen on olennaista.
Jos toivoo laihtuvansa niin ei kannata alkaa millekkään nälkäkuurille vaan miettiä sellaisia pieniä muutoksia, joilla sitten pidemmällä juoksulla on suurempi merkitys eli vaikkapa sen kolmen perunan sijaan otatkin aterialla vain kaksi ja lisäät salaatin määrää sen sijaan.
totuushan se on myös että harvemmin raskaudet muuttavat naisen kehoa paremman näköiseksi :(, sen tosiasian kanssa itsekkin välillä tuskailen, joten tsemppiä sinullekkin. Ollaan ihania naisia, joilla on ihanat lapset!!!
Tein samantyyppisen aloituksen pari kuukautta sitten ehkä pikkaisen eri tavalla painottaen ja se ketju oli pelkkää mieheni kauheuden haukkumista j aitsekin olen miettinyt, että onk ositten teillä kaikilla niin ihanat miehet, että ihan sama miten olette muuttuneet asioissa, joihin voitte vaikuttaa, hän himoitsee yhtä paljon jne. eikä toivo muutosta jne... Olen ollut ihan itsetunnon syövereissä ja harmitellut, miksi mulle ei ole sattunut niin rakastava mies.
Mutta nyt olen todella iloinen, että ajattelette, että miehen on ns. ihan normaali ja minulla ei ole sillai syytä suuremmin loukkaantua vaan lähteä reippaasti lenkille :)
AP
Loppuuko uudistusinto kiloihisi vai pitääkö seuraavana olla uusimassa vaatekaappi, tukan malli ja väri, kengät..? En sano että näin kävisi aina, mutta hyvin usein mies, joka on tyytymätön kumppaniinsa, peilaa elämäänsä häneen ja onkin todellisuudessa tyytymätön ITSEENSÄ. Ja vaikkapa kumppani näyttäisi miltä, tyytymättömyys pysyy niin kauan kuin peilistä tuijottaa takaisin se sama Reiska 38-vee.
on todellinen idiootti, jos käyttää aseena sinua vastaan sinun ulkonäköäsi, kun tietää sen sinuun sattuvan. Ihan oikeasti. Alapa sinä kutsua hänen kaluaan pikkunakiksi, tietää sitten, miltä se tuntuu.
Minäkin olen lihonnut suhteen aikana 15 kiloa, ja tiedän sen hyvin itsekin. Miehenikin on pulskistunut. Haluamme silti toisiamme (ja meillä on aina yhteinen aikomus sitten joskus laihduttaa...) ja vaikka tiedämme ulkonäkömme muuttuneen, ei tulisi mieleenkään haukkua toisen läskejä. Sellaista ei ikinä unohda. Edellinen mieheni kommentoi jatkuvasti negatiivisesti ulkonäköäni, sanoi lihavaksi vaikka olin 20 kiloa laihempi kuin nyt ja luut törröttivät. Hän teki niin ihan vain pahoittaakseen mieleni. Laitoin ukon vaihtoon. Aina välillä kysyn nykyiseltäni, haittaako häntä kun olen niin lihava nykyisin, ja hän sanoo, että osaa katsoa pinnan läpi eikä hänen haluihinsa vaikuta kilojen määrä. Se tuntuu ihanalta.
Loppuuko uudistusinto kiloihisi vai pitääkö seuraavana olla uusimassa vaatekaappi, tukan malli ja väri, kengät..? En sano että näin kävisi aina, mutta hyvin usein mies, joka on tyytymätön kumppaniinsa, peilaa elämäänsä häneen ja onkin todellisuudessa tyytymätön ITSEENSÄ. Ja vaikkapa kumppani näyttäisi miltä, tyytymättömyys pysyy niin kauan kuin peilistä tuijottaa takaisin se sama Reiska 38-vee.
Mies alkoi neljänkympin iässä valittaa minulle, että häntä on petetty, kun sen tumman tulisen kaunottaren tilalle on tullut tuommoinen taikinamainen ihmisvalas. Olin lihonut avioliiton aikana painosta 47 kg painoon 63 kg ja olen 165 cm pitkä. No, ajattelin että joo onhan vatsalla tosiaan löysää ja kaksoisleukaakin vähän pukkaa joten minäpä laihdutan. Laihdutin itseni Painonvartijoissa 53 kg painoon.
Oliko mies tyytyväinen, no ehkä ihan hetken. Mutta pian alkoi lisävaatimukset. En saisi käydä meikittä edes postilaatikolla koska olen niin rupsahtanut että hän ei tykkää että naapurien isännät näkee minut sellaisena. Korkokenkiä pitäisi aina käyttää ja naisellisia vaatteita, mistä esimerkiksi antoi venäläisnaisten pukeutumisen. Hillitysti muutin tyyliä naisellisempaan. Kävin jopa valkaisuttamassa hampaani kun mies siitäkin valitti. Siinä vaiheessa kun alettiin vaatia kauneusleikkauksiin lähtemään kyllä sanoin että nyt kuule riitti, että jos en itsenäni kelpaa niin itse toinen muija! Jotain miehen omaa vanhenemisen pelkoa ja villitystä tuo selvästi oli ennemminkin kuin oikeasti minuun liittyvää.
Eniten kuitenkin huolettaa ja ärsyttää, että olen edelleen ihan vetävän näköinen ja saan huomiota muilta, mutta oma mies ei yhtään arvosta...
noissa kiloissa (joita on liikaa). Samanlaisissa mitoissa olet kuin oma vaimoni, saisi kyllä sen kympin laihduttaa. Oikeat vaatteet tosiaan kun laittaa päälle, on kyllä hyväperseisen näköinen, mutta alta paljastuu sitten ihan muuta.
Mua ei ääliöukot kyykyttäisi kuten joitain teistä, naisorjat.
Yksi ainutkertainen elämä. Haluatko tuhlata sen luuseriin, joka paasaa kiloista?
Elämän tarkoitus = miellyttää pinnallista luuseriukkoa?
Haluatko tuhlata sen luuseriin, joka paasaa kiloista?
Taidat pysyäkin sinkkuna. Laiskuuttasi vaan vuosi vuodelta kerrytät kiloja lisää. Kyllä itsestään huolta pitävän itsekurin omaavan, aikaansaavan naisen näkee perseen leveydestä
säälin teitä heteronaiset, jotka joudutte elämään suomiäijien kanssa, näyttävät olevan täysiä idiootteja näköjään kaikki. Katukuvaa kun katsoo, niin hyvin hyvin harva suomalainen mies on edes jollain tavalla hyvännäköinen, suurin osa lihavia haisevia punanaamoja.
Mua ei ääliöukot kyykyttäisi kuten joitain teistä, naisorjat. Yksi ainutkertainen elämä. Haluatko tuhlata sen luuseriin, joka paasaa kiloista? Elämän tarkoitus = miellyttää pinnallista luuseriukkoa?
miettisin kyllä vakavasti eroamista, jos minua kohdeltaisiin huonosti. Eihän tuommoiset kommentit unohdu. Ja lasten on tärkeää nähdä malli parisuhteesta, jossa kunnioitetaan toisiaan.
Se laihduttaminen on tosiaan kovaa. Itse yritän myös päästä eroon viimeisistä raskauskiloista, mutta tiukassa istuvat.