kaksikymppinen vs. aikuinen nainen ja se puoliso

Kun menin nuorena avoliittoon ja mies sanoi, että hänestä olisi kivaa, kun kotona odottaisi ruoka, kun hän tulee töistä. No, minä laitoin ruoan. - Sitä en hoksannut kysyä, milloin mies laittaa minulle ruokaa.



Nyt olen henkisesti aikuinen ja minulta on turha anella palveluksia. Nykyinen mieheni ei suostunut syömään laittamaani ruokaa, jolloin päätin, että hän voikin laittaa kaikki perheen ruuat. Niin on laittanutkin + käynyt kaupassa lapsen kanssa.



Miksi te naiset palvotte sitä miestä kuin pa*kaa tikun nenässä ja laskette, että molemmat tekevät tasan saman verran työtä? Miksi te luulette, että teidän pitää raataa jollakin verukkeella, esim. että olette kotona lasten kanssa? Miksi te olette nynnyjä kynnysmattoja? Miksi teidän miehenne saa rymytä kännissä baareissa?



Reipastukaa. :)