Luetko mies vai naiskirjailijoiden kirjoja enimmäkseen?

Lempikirjailijoitani ovat Jane Austen, ELisabeth Gaskell, Margaret Oliphant, George Elliot ja George Sand



mieskirjailijat on ihan poikkeuksia. Mokomoia mökköttäjiä.

Parhaillaan on menossa naiskirjailijan kirja, edellinenkin oli... mutta noin muuten taidan ehkä lukea hitusen enemmän mieskirjailijoita. Pidän aika ekonomisesta kielestä, sellaisesta, josta pitää lukea tulkintoja rivien väleistä (en siis loputonta adjektiivitulvaa ja ihmissuhdeplörinää).

Martha Grimes, Ruth Rendell, P D James, rakas Christie.... :) Miehet ei vaan osaa :)



Muuten oikeastaan enemmän mieskirjailijoita, nyt on Bill Bryson- vaihe meneillään, myös A McCall Smith on suosikki. Reginald Hill tuli luettua läpi, tykkään.

Mulla on tiettyjä lempikirjailijoita, joilla on niin runsas kirjoitustahti, etten usein ehdi täältä omasta lempikirjailijakolostani pois. ;) Voisin siis hyvinkin lukea myös mieskirjailijoiden kirjoja, mutta aina ehtii tulla jotain hyvää näiltä naisilta - vaikka luen ihan koko ajan, joka päivä varmasti tunteja yhteensä kun laskee kaikki hetken kun otan kirjan käteeni.

Tai vaikkapa Freelingin van der Valk-dekkareita? Minusta pärjäävät oikein mainiosti naisdekkaristeille (itsekin pidän psykologisesta tyylistä).



-4-

kirjahyllyä vakoilemassa. Olen klassikkojen ja undergroundin ystävä ja huomasin että kyllä siellä on enemmistö mieskirjailijoiden niteitä. Naiskirjailijoilta olen kerännyt melko feministisiä I Maailmansodan aikaisia teoksia. Pitäisikin taas kasvattaa kokoelmaa.



Suositelkaapas muuten naisrunoilijoita!

tottapuhuen Colin Dexterin Morset luin, osa niistä on hyviä :) Myönnetään... Donna Leon muuten unohtui kun ei ole viime vuosina kirjoittanut mitään erikoisemmin mainittavaa- mutta ne ekat Brunetit olivat hyviä!

Luen pelkästään dekkareita ja enemmistö lukemistani dekkareista on mieskirjailijoiden.

tottapuhuen Colin Dexterin Morset luin, osa niistä on hyviä :) Myönnetään... Donna Leon muuten unohtui kun ei ole viime vuosina kirjoittanut mitään erikoisemmin mainittavaa- mutta ne ekat Brunetit olivat hyviä!

Pliis, kokeilepa joskus Matti Yrjänää, ei kalpene vertailussa. Toki se maailma siinä on tuttu meille, eli sellaista eskapistista tunnetta ei synny kuin vaikkapa brittikirjailijoiden kanssa. Mutta herkkävireistä tekstiä.

- 4, jonka toinen lemppari on juurkin P.D., joten oletan, että saattaisit tykätä Joensuusta ja Freelingistä -

amerikkalaisissta ja kanadalaisista naiskirjailijoista, mieskirjailijosta taas ympäri maailmaa: fifty-fifty näiden välillä. Suomalaisista luon lähinnä suomenruotsalaisia, miehiä ja naisia. Suomensuomalaisista nuorehkojen miesten teoksia.

monet lempikirjailijoistani ovat miehiä (Coetzee, Eco, Steinbeck jne.), joten voi olla että keskimäärin luen vähän enemmän miesten kirjoittamia.



Ei ole ihme, että miehet pärjäävät apurahoissa ja palkinnoissa, sillä tutkimukset osoittavat (näitä lukijatutkimuksia on tehty useita) että naiset lukevat sekä miesten että naisten kirjoittamia kirjoja, mutta miehet pääasiassa vain miesten kirjoittamia. Tuo naisten maailma ei ilmeisesti kiinnosta miehiä. En itsekään ole kiinnostunut rakkausromaaneista, mutta se ei tarkoita että pitäisin naisten käsittelemiä aiheita jotenkin huonompina. Ihmissuhteita voi käsitellä hyvin monella tasolla.

ja molempia, ehkä miehiä enemmän



Naissuosikit: Margaret Atwood, Anita Shreve, Päivi Alasalmi



Miehet: George R.Martin, Tolkien, Dennis Lehane, Stieg Larssen ja vain av:lla kehtaan tunnustaa Lee Child



ja luen enimmäkseen jännäreitä,mutta ed. mainituilta kaikki

Lempikirjailijoihini kuuluu sekä miehiä (Juha Itkonen, Miika Nousiainen, Antti Tuuri, John Ajvide Lindqvist) että naisia (Lionel Shriver, Johanna Sinisalo, Anja Kauranen).



Luen myös paljon tieokirjallisuutta.

Riippuu tietysti kirjojen aiheestakin. Luultavasti valitsemani kirjat ovat sellaisia, että miehet kirjoittavat niistä aiheista naisia useammin. En juuri lue rakkausromaaneja enkä perhettä ja arkipäivää käsitteleviä kirjoja. Jostakin syystä en jaksa keskittyä niihin.



Tietysti on poikkeuksia. Esim. Hillary Mantel kirjoittaa hyviä historiallisia romaaneja. Luin joskus parikymmentä vuotta sitten hänen Place of Greater Safety-romaaninsa, joka kertoi Ranskan suuren vallankumouksen toimeenpanijoista, kolme-nelikymppisistä lakimiehistä nimeltä Robespierre, Danton ja Desmoulins. Hiljattain Mantel kirjoitti kirjan Henrik VIII:n neuvonantajasta Thomas Cromwellista. Sekin oli kiehtova kirja, johon on toivottavasti tulossa jatkoa. Kirja suomennettiin nimellä Susipalatsi.



Mieskirjailijoista pitää mainita dekkaristit kuten Henning Mankell ja Jan Mårtenson sekä suomalaisista kirjoittajista Matti Yrjänä Joensuu.

Kummallekin sukupuolelle olisi varmasti hyvä tutustua kaikenlaisiin kirjallisuuden tarjoamiin maailmankuviin.