Lue keskustelun säännöt.
Syömishäiriöisiä paikalla?
17.02.2012 |
Kuka jakaisi tämän tuskan kanssani?
Voin itselleni myöntää olevani jonkinasteen syömishäiriöinen, en ole diagnosoitu.
Noin 11-vuotiaasta asti suhtautuminen kroppaan ja ruokaan on ollut vähän vinksallaan. Olen aina ollut laiha, paitsi parina bulimia-vuotena olin "pulskempi".
Nyt bmi 16,2 ja kroppani toimii aivan moitteettomasti. Syön "normaalisti", mutta aika vähän. Nyt taas uusi laihdutusinto päällä.
En näytä erityisen laihalta (tämä siis objektiiviselta kannalta, mm. lääkäri ei kiinnittänyt mitään huomiota painooni). Haluaisin vain pari kiloa pois, mutta toisaalta pelkään että mitä jollei se riitä. En halua lapsieni menettävän äitiään, mutta toisaalta olen mielettömän tyytyväinen itseeni kun bmi on tasan 16.
Lääkärille en aio tämän vuoksi ilmoittautua - jotenkin äärimmäisen noloa, sillä olen kohta 30-vuotias. Läheiseni eivät tästä tiedä. Edes mieheni ei tiedä tämän hetken tilannetta - eikä ehkä miehenä oikein ymmärtäisikään miksi haluaisin vielä laihtua.
Kertokaa kokemuksia ja lohdutusta näille ristiriitaisille tunteille!
Kommentit (5)
Ongelmana tässä taitaa olla se, etten halua olla yhtään isompi. Hormonitoimintani on kunnossa ja kaikin puolin olen aivan terve, aivan kuin normaalipainoinen. Kenties elimistöni on tottunut tähän tilaan.
Olen vain jotenkin ihmeissäni tästä kaikesta, enkö olekaan sairas vaikka bmi on noin alhainen? Voinko aivan hyvillä mielin tiputtaa painoani pari kiloa haaveeseeni vai pitäisikö minun havahtua johonkin?
Toisaalta olen myös raivona, sillä olen parissa viikossa lihonut kilon. Siis vaivaisen yhden kilon ja olen siitä suunniltani.
Kenties tarvitsisin terapiaa kirjoittamisen muodossa, tämäkin jo auttaa :)
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on vähän erilainen syömishäiriö, nimittäin bulimia, enkä ole (enää) alipainoinen. Tiedän kyllä miltä susta tuntuu.
Sanoisin sulle ap, että älä mene tuohon halpaan! Se syömishäiriö yrittää nostaa päätään ja houkutella sut "koukkuun". Mulla repsahdus alkaa aina noilla ajatuksilla, että haluaisin pudottaa pari kiloa.
Tsemppiä ap!
Munkaan mies ei tiedä, mutta hän kertoi tänään nähneensä kaapissa herkkuja ja huomannut niiden kadonneen. Helvetti että nolottaa vieläkin. :(
-4-
ei sitä itse huomakaan olevansa sairas - siis tarkoitan ihan näitä fyysisiä oireita, aivot valehtelee, että sä olet todella hyvässä kunnossa, vaikka et olisi. Sitä ei vaan itse pysty näkemään aina, kuinka huonossa kunnossa oikeasti on. Tai sitten voit vielä olla ihan hyväsä kunnossa, mutta pian alkaa seuraukset näkyä...
Löytäsitkö jonkin syyn, miksi ei kannata laihduttaa? Jonkin asian, joka menisi laihuustavoitteen yli? Ei tule tulevaisuudessa osteoporoosia, kun et laihduta. Laihduttaminen voi saada aikaan hormonihäiriöitä. Itselläni ainoa syy syödä löytyi siitä, että halusin tulla raskaaksi eikä siihen ollut muuta keinoa kuin syödä säännöllisesti ja normaalisti. Hormonitoiminta oli ihan sekaisin niin kauan, kun sairastin syömishäiriötä