Lue keskustelun säännöt.
Ällöttää, kun päästin itseni lihomaan!
15.04.2012 |
Ainakin kymmenen kiloa pitäisi tiputtaa, kun annoin painon vaivihkaa kivuta ylemmäs. Tänään kun kävin puntarilla, huomasin, että nyt se seitsemänkympin raja on ylittynyt. En voi enää ajatella, että "no ehtiihän sitä laihduttaa", "enhän mä kuitenkaan ole ylipainoinen", "no saa noi vaatteet vielä ängettyä päälle"... Nyt olen virallisesti läski.
Saan valtavasti tyydytystä kun huomaan laihtuvani, mutta saan myös tyydytystä ruuasta. Ja laihtuminen kun on suht hidasta puuhaa, niin yleensä se tyydytys tulee haettua ruuasta, sen saa heti.
Tuntuu ihan valtavan tylsältä miettiä tätä urakkaa - syöminen on itsessään jo niin mukavaa puuhaa ja piristystä. PLAAH! :( Olisi pitänyt vaan ryhdistäytyä jo siinä vaiheessa, kun oli tullut ne muutama ylikilo...
Kommentit (8)
Juuri samassa tilanteessa olen itsekin. En käsitä miten tässä TAAS kävi näin, vaikka laihana viihdyn paremmin ja nautin olostani. Silti olen syönyt liikaa ja taas olisi kymmenen kiloa pudotettavaa. Aargh, että olen tyhmä!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muistan ton tunteen. Pääsin "vahingossa" lihomaan ja ajattelin just noin kuin ap. Jostain kuitenkin lopulta sain sen motivaation ja nyt olen taas hoikka oma itseni, ja aivan helvetin tyytyväinen itseeni, että pystyin tähän. Vuosia se kesti, että se oikeanlainen motivaatio iski, mutta sitten laihdutus ei ollut edes vaikeaa.
Siinäpä se ongelma onkin kun yritetään laihduttamalla päästä kiloista eroon. Laihdutus on nimittäin semmonen muutaman kuukauden puristus, jonka jälkeen palataan taas entiseen. Sun pitää muuttaa joitakin tapoja pysyvästi. Mieti, mikä on sellainen muutos, jota voit noudattaa lopun ikääsi.
itsekin olen joskus laihduttanut n. 15 kiloa ja aina on ollut sellasta ärsyttävää vahtimista ton painon kanssa... Ja nyt olen taas pulskimmillani.
Muistan, kun painoin 60 kiloa ja koko ajan suunnittelin pudottavani vielä 5 kiloa. Nyt olisin niin tyytyväinen, kun painaisin "edes" sen 60kg... Ääh! Pitäis vaan päästä siihen laihdutuksen makuun, mulla tosin tuppaa vähän menemään äärilaidasta toiseen - joko mässäilen ihan liikaa, tai sitten laihdutan ja syön aivan liian vähän.
Ja kun se laihduttaminen on vaan niin hidasta!
ap
Mä en myöskään tajua, miten päästin tämän tapahtumaan itselleni. Mä painan nyt 75 kg, pituutta 173 cm, joten olen käsittääkseni painoindeksin mukaan kiikun kaakun normaalipainoinen.
Tiedän kuitenkin, että 65 kg painossa mulla on hyvä olla ja kaikki vaatteet näyttää hyvältä. Eilen illalla myönsin asian itselleni, olen läski, pullero, syöttösorsa, lista jatkuu.
Tänään olen aloittanut "paremman ruokavalion vaalimisen". Ei se muuta vaadi, kuin reippaasti lisää vettä päivään, herkut pois (kerran viikossa saa herkutella) ja hiukan liikuntaa lisää päivään. Mä tein illalla lihasliikkeitä telkkaria katsellessa ja heti tuli hoikempi olo :D
Nyt otetaan itseämme niskasta kiinni ja sanotaan hyvästit läskeille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Muistan, kun painoin 60 kiloa ja koko ajan suunnittelin pudottavani vielä 5 kiloa. Nyt olisin niin tyytyväinen, kun painaisin "edes" sen 60kg... Ääh! Pitäis vaan päästä siihen laihdutuksen makuun, mulla tosin tuppaa vähän menemään äärilaidasta toiseen - joko mässäilen ihan liikaa, tai sitten laihdutan ja syön aivan liian vähän."
Tammikuussa piti homma ottaa haltuun, mutta venyi ja venyi ja nyt harmittaa.
Tosin aloitin jo kuntokuurin (tavoitteellinen kuntosalihajarjoittelu) ja ensi viikolla mies alkaa opettaa minulle tennistä. Tämä viikko meni kuitenkin ihan penkin alle, vaikea pitää tiukkaa kuria itselleen, jos päivät eivät ole rutiininomaisia.
Mäkin olen 173cm ja alkupaino oli nyt 69kg. Jos olen kesäkuuhun mennessä 65, olen ihan iloinen. Tärkeämpää minulle olisi mahtua koon 40 farkkuihin ja saada niitä salilla hankittuja lihoja esiin.
Voi rakkaat naiset, täällä vielä yksi pullasorsa.
Minä motivoin itseäni niin, että mietin kuinka vähän aikaa on enää kesään. Enää ei voi ajatella, että aloitan ensi viikolla tai edes huomenna, jos aikoo kesäksi hoikistua. Mulla on aiemmin toiminut se, että pyrin päivässä edes pieneen kalorisäästöön. Esim. 300-500 kaloria vähemmän ei pitäisi tuntua missään. Ajattelen, että syönkö tämän vikan leivän vai jätänkö syömättä ja pikkuhiljaa laihdun.
Sinä 173 cm/69 kg ja 40 koon farkkuihin tähtäävä. Älä liikaa tuijota kokoihin, sillä kropan mittasuhteet vaihtelevat naisilla. Itse olen 168/67 eli en todellakaan sinua hoikempi, mutta farkkukokoni on 38-40 välillä. Silti tunnen itseni ihan pumpeksi, eli ei se vaatekoosta ole kiinni.