Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehokkaita keinoja teillä olisi kiusaamisen loppumiseksi?
17.02.2012 |
Jos luokassa/koulussa on jästipäitä, jotka eivät puhutteluja usko, niin kertokaa ihmeessä muita keinoja, laillisia.
En ole ope, enkä haluaisikaan, mutta pohdin vain onko heillä oikeasti keinoja kiusaamisen lopettamiseksi. Koulun vaihto kiusaajalle olisi yksi, mutta senkin jälkeen jää vielä vapaa-ajat- onko sekään sitten ratkaisu?
Kiusaamiselle olisi saatava nolo leima, kuka nyt haluaisi olla nolo. Mutta kuinka?
Harva lapsi on niin rohkea, että uskaltaa nousta kiusaajia vastaan kaveria puolustaakseen.
Kommentit (23)
Ja jos vanhemmat eivät piittaa lapsen käytöksestä, lastensuojeluilmoitus.
Kuopusta kiusattiin (yksi poika joka joutui lopettamaan ip-kerhonkin käytöksen takia) syksyllä koulussa. Tunnen pojan vanhemmat jotka ovat ihan mukavia ja järkeviä mutta poika on jotenkin out of control. Kyllästyin koulun yrityksiin ja laitoin viestin että jos se ei lopu tänään, teen lastensuojeluilmoituksen. Johan alkoi keinoja löytyä :) Ja olen siis hyvää pataa koko koulun henkilökunnan kanssa ja yhteistyö on ollut aina saumatonta, en siis ole vihainen tai katkera. Mutta minun lapsellani on oikeus käydä koulua rauhassa, joka päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä isompien kanssa? Siellä tuollainen varoitus ja koulusta erottaminen voi olla jo ylpeilynkin aihe. Ja jos koulusta ei löydy vanhempia oppilaita?
kaikkeen ei pidä puuttua hysteerisesti.
Kiusaattehan te aikuiset naisetkin toisia naisia.
Lapseni ei kiusaa, mutta häntä on kiusattu ja pelkkä anteeksi pyytäminen riittää, kun ei ole vakavasta kusaamisesta kyse.
oli perheen muutto muualle, sillä kiusaamista ei saatu millään kitkettyä.
Tuollaisessa tapuksessa kiusaamisen pitää olla jo vakavaa, että saisi varoituksen tai erotettaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On vaan oppivelvollisuus. Sen voi suorittaa muuallakin jos ei koulussa noudata sääntöjä.
Minusta koulussa pitää noudattaa sääntöjä aivan kuten missä muutenkin.
En hyväksy kiusaamista lapsiltani ja kerran on koulussa pidetty kiusaajien, lapseni jota kiusattiin ja opettajien kanssa palaveri. Tieto menee kotiin ja jatkossa otetaan vanhemmat mukaan palaveriin jos toiminta ei muutu.
Pelkkä anteeksipyyntö ei aina riitä. Kaikki me joilla on lapsia varmaan ymmärtää miten helppo on lapsien ymmärtää jokin asia väärin tai liioitella tapahtunutta.
Oman lapsen kimppuun käytiin koska he luulivat että lapseni teki tahallaan ensin jonkun asian, joka olikin ollut vahinko.
Asia selvitettiin koululla ja lapset on kaikki kavereita keskenään. Tähän pitää saada ymmärrys että asia ei jatku.
Minusta puuttuminen, kaikkeen ja varhasessa vaiheessa auttaa siihen ettei lapset tunne oloaan loukatuksi ja kaikkia kohdellaan tasavertaisesti. Ei niin että Martti vähän kiusaa Pekkaa ja pääsee aina pälkähästä mutta toisinpäin heti puututaan.
Jos joku kokkee jääneensä kiusatuksi niin siihen puututaan.
Anteeksi pyytämiseen tarvitaan anteeksiantaminenkin ja on liioteltua jos kuvittelee että kiusattu vaan antaa anteeksi, eikä asiaa käsitellä miksi niin kävi. Pitää ymmärtää mitä tapahtui.
Kiusaajien puolestakin oli tärkeää ymmärtää ettei lapseni tehnyt tahallaan mitä tapahtui, jonka takia häntä vähän rökitettiin.
Kouluissa on oppimisrauha ja minusta opettajat voisivat soittaa vaikka virkavaltaa poistamaan koulusta häiritsevä oppilas.
Opettajilta on paljon otettu pois mahdollisuuksia poistaa oppilas, koska tähän ei saa koskea fyysisesti. Varsinkin yläasteella on villi meno, oli jo 15 vuotta sitten kun itse olin yläasteella eikä se lopu ellei siihen puututa vakavasti.
Mutta jos oppilas itse on pelle eikä oppilas niin voi lähteä pois tunnilta. Jos ei pysty opiskelemaan ryhmässä niin muualla on hänelle parempi. Ihan vaan kiusatun parastakin ajatellen; hänen pitäisi istua kuuntelemassa tunneilla.
Jos taas oppilaalla on paljon poissaoloa niin se alkaa olla rehtorin asia ja miettiä onko koulu oikea paikka lapselle ilman tukitoimenpiteitä. Lapsi voi tarvita lisää oppitunteja, hän saattaa kärsiä jostain traumasta tai voida pahoin muuten.
Tämä taas voi johtaa niin kiusatun tai kiusaajan syrjäytymiseen. Koulutus jatkossa voi jäädä tekemättä ja näin lapsi ei saa ammattia, kenties ei työtä.
Näillä on kauaskantoiset seuraukset, jotka kaikki saa alkunsa pienistä puroista.
Minusta koulussa pitäisi olla jokin hyvä tsemppari, joku hyvä kuuntelija ongelmiin kun lapsi voi huonosti ja joku hyvä kurinpalautus. Yksi tapa ei riitä, ei se kata kaikkea. On niin paljon erilaisia asioita jotka koulussa vaikuttaa ja ne pitäisi selvittää että voidaan auttaa niin kiusaajaa kuin kiusattua.
Se voi olla jopa niin että lapsella on kotona paha olla, ei uskalla olla kotona syystä tai toisesta ja lapsen ongelma selviää kun huonot vanhemmat on pois lapsen läheltä.
Minusta täysin väärä asetelma on että kiusattu poistuu koulusta.
Omalle lapselleni se olisi ainakin musertavaa ja luultavasti voisi lietsoa mielipahaa ja alistuvaa käytöstä jatkoon.
Kyllä se häiritsijä on joka pitäisi poistaa. Hän häiritsee paitsi kiusattua, muita seuraajia ja tunnin kulkua.
Ei suinkaan se että jollain on jokin fyysinen ominaisuus vaikka jonka takia on kiusattu.
Olen itse ollut kiusattu, olen kiusannut ja olen sittemmin työpaikalla puuttunut kiusaamiseen.
Kiusattuna ei uskaltanut puhua, puuttui avoimuus ja asian käsittely. Lähinnä pelko kostosta oli jos kertoi kiusasta.
Kiusattuna taas olin itse elämäntilanteessa että olin epävarma itsestäni ja tahdoin huomiota. Menestyvää oppilasta oli helppo kiusata ja siinä oli monta mukana, kaikilla omat syynsä.
Pitkän kasvun jälkeen ainakin itse tahdon tehdä selväksi ettei kiusaaminen ole koskaan ok. Jos joku kokee tulleensa kiusatuksi niin asiaan pitää puuttua. Kaikkien kanssa täytyy pystyä tulla toimeen, kaikista ei tartte tykätä mutta lapset tarttee tässä apua ja tukea.
Itse päädyin kiusaajaksi koska vanhempani erosivat ja jäin yksin. Purin pahaa oloa koulussa. Siihen olisi ollut jonkun hyvä pysähtyä, katsoa silmiin ja alkaa puhumaan.
90- luvulla se nähtiin kyllä koulussa ja kävin jossain terapiassa mutta äitini lopetti sen koska näki asian tarpeettomana. Yhä olen tästä äidille vihainen koska olisin voinut ymmärtää itseäni, oppia tapoja selviytyä.
Kouluissa pitäisi olla kunnolliset tukitoimet lapsille, myös kiusaajille ja asiaa pitäisi voida käsitellä kunnolla ja ilman että vanhemmat asiaa päättää.
On paljon vanhempia jotka häpeää sitä että lapsi saa jotain apua. Asia on helppo lakaista maton alle ja luulla että nyt kaikki kunnossa kun pyydetään vaan anteeksi.
Kiusaaja varsinkin tarvitsee tukea, ei vaan sanoja joilla pääsee hetkellisesti tilanteesta karkuun.
Tuo on vaan kuorta. Ei sisintä.
Jos minut olisi erotettu kun kiusasin niin olisin ollut tyytyväinen, ei se silti vie pois sitä että lapsella on oppivelvollisuus. Sitten lukee vaan muualla?
Jos vanhemmat eivät saa lasta oppimaan niin tilanne menee taas pidemmälle ja asiaan lisäselvitystä. Onko lapsen hyvä olla kotona?
8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tehokas tapa. Vanhemmat kiusaajan ja kiusatun alkavat vierailemaan toistensa luona keskenään. Seurustelevat sivistyneesti keskenään. Kahvitellaan istutaan samaan pöytään vaikka syömään. Kiusaaja ja kiusattu istuvat samaan seuraan seurustelemaan aikuisten kanssa yhdessä. Kiusaamisen suurimpia syitä on se kun vanhemmat ei tunne toisiaan.
Vanhempien on siis tehtävä diili keskenään, että kiusaaminen loppuu. Syntyy yhteisö jossa kaveria ei jätetä. Pystyykö aikuiset tähän :)
kotiin. Ehkä siellä on aikuisia. Siis järkeviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esimerkkeinä. Kun vanhemmat seurustelevat toisten vanhempien kesken on ennaltaehkäisevää. Heidän ei siis tarvitse keskustella itse ongelmasta vaan muista päivittäisistä yleisistä asioista. Heidän ei myöskään tarvitse olla ystäviä keskenään. Vanhemmat ovat erilaisia, aloitteen voi tehdä se joka tuntee että rahkeet riittää. Aloitteen voi tehdä ennen ongelmien tuloa ei siis tarvita ongelmaa.
Koulujen tulisi infota vanhempain tilaisuuksissa esim. siitä miten tärkeää on että kotona ei puhuta toisista vanhemmista negatiiviseen sävyyn lasten kuullen. Lapsia kasvatetaan ymmärtämmään erilaisuutta. Puolustamaan itseään rakentavalla tavalla. Vanhemmat voivat todellakin tehdä paljon lasten hyväksi.
Meidän perheessä käy rämäpää poika leikkimässä. Meillä hän oppii rajoja. Toki hän uhmaa niitä mutta tietää meillä toimii vain meidän säännöt. Meille saa tulla aina ja keskustellaan, kun ei sovi. Koskaan ei tarvitse pelätä että käännetään selkä.
Hitsin hienoja keskusteluaiheta on tämän pojan kanssa saatu aikaan. Kunnioitusta peliin niin lapsilta kuin aikuisilta niin asiat hoituvat parempaan suuntaan.
Kuulin tarinan, jossa kiusaajan isä oli saanut tietää poikansa käytöksestä, ja ottanut välittömästi kaksi viikkoa lomaa töistä. Sitten hän oli tullut joka päivä poikansa mukaan kouluun ja istunut tämän vieressä tunneilla, sekä seurannut tätä ulos välitunneilla. Ilmoitti jatkavansa näin kunnes poika oppii käyttäytymään. Poikaa oli nolottanut aivan älyttömästi, ja huono käytös oli loppunut siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulin tarinan, jossa kiusaajan isä oli saanut tietää poikansa käytöksestä, ja ottanut välittömästi kaksi viikkoa lomaa töistä. Sitten hän oli tullut joka päivä poikansa mukaan kouluun ja istunut tämän vieressä tunneilla, sekä seurannut tätä ulos välitunneilla. Ilmoitti jatkavansa näin kunnes poika oppii käyttäytymään. Poikaa oli nolottanut aivan älyttömästi, ja huono käytös oli loppunut siihen.
Avainsanana tässä tuo nolottaminen.
ja mitä voidaan tehdä. Tärkeää on koko ryhmän vahvistaminen, että kiusaajan mukaan ei lähde enää ainakaan muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...minun kiusaamiseni yläasteella loppui siihen kun isäni soitti kiusaajan isälle ja keskusteli tilanteesta asiallisesti mutta sanoi, että kun vielä kerran tapahtuu kiusaamista, henkistä tai fyysistä niin teemme asiasta poliisille ilmoituksen.
Kiusaaminen loppui, luojan kiitos, kuin seinään. Tiedän ettei se kaikilla tapahdu näin mutta tässä oma tarinani.2
Uskommatonta, jos on totta! Täydet pisteet tälle isälle. Yksikin kiusaaja on liikaa.
Uskommatonta, jos on totta! Täydet pisteet tälle isälle. Yksikin kiusaaja on liikaa.
tarkoitettu viestille nro13
Uhkailu ka kiristys se näyttää toimivan..
Niin rajut toimet vaan koulua kohtaan ja lasten vanhemmat mukaan kouluun,saattamaan lapsia varsinkin kiusaajia mikä on noloa..ainakin tietyn ikäsille..
Tarvitaan kovia otteita jotta kiusaaminen loppuu, onhan sen tulos nähty pitkin maailmaa minne se johtaa kun asia on jäänyt puolitiehen.
Itse ainakin koulukiusattuna meinaan tehdä kaikkeni kiusaamisen eteen jo kun oma lapseni menee kouluun.
Teen kyllä varsin selväksi mitä tapahtuu jos koulussa havaitaan kiusausta. Ja jos vaan oma lapseni jäisi tästä kiinni, voin luvata että ei helpolla pääse.
Minun mielestä kaikkein tärkeintä olisi, että pahoinvoiviin lapsiin ja nuoriin kiinnitettäisiin huomiota ja he saisivat purkaa pahaa oloa vaikka puhumalla tukioppilaille, mukavalle terveydenhoitajalle tai kenelle tahansa vanhemmalle. Jos koulussa huomataan häiriökäyttäytymistä (muiden haukkumisen lisäksi kaikki muukin riehuminen ja kurittomuus) niin sen sijaan/lisäksi että annettaisiin vaan jälki-istuntoa, niin automattisesti jonnekin keskusteluun jossa ystävällisellä asenteella yritettäisiin tosissaan(!) nyhtää, että mistä johtuu ja onko paha olla.
Kun monesti nämä kiusaamiset ja muu häiriökäyttäytyminen johtuu juuri siitä omasta pahasta olosta. Kukaan ei kuuntele eikä tunnu välittävän. Parempi olisi lisätä resursseja ennaltaehkäisyyn ENNEN kuin keretän tekemään kenellekään haavoja kiusaamalla. Koulunvaihdoilla ja muilla vastaavilla kiusauskohde vain vaihtuu eikä puututa siihen ydinongelmaan ollenkaan
Sitten kun kiusaamista jo on ollut, niin yksi keino näiden monien muiden mainituiden lisäksi olisi istuttaa vanhemmat ja kiusaaja+kiusattu ja omat opettajat saman pöydän ääreen ja puhua siinä asiat halki. Kiusaaja saisi siinä kertoa syyn kiusaamiselle. Yleensä syyt on ihan typeriä tai sitten juuri se oma paha olo tai väärinkäsitys. Ja tietenkin siinä kaikkien aikuisten kuullen pyydetään anteeksi.
Siinä vaiheessa myös kiusaajan vanhemmat joutuvat heräämään todellisuuteen, kun kuulevat mitä kaikkea oma lapsi on tehnyt.
Ei varmasti toimi kaikilla, mutta osassa tapauksissa. Kiusaamistarinoita ja kiusaajia on varmasti monenlaisia eikä varmasti ole yhtä tapaa mikä toimisi jokaisessa tapauksessa.
Tuo aiemmin mainittu isä on ollut kyllä erittäin fiksu!
Täällä ja monella muulla keskustelupalstalla on kehuttu aikuista miestä, joka kävi lyömässä teinipoikaa turpiin sekä oppilasta joka puukotti toista oppilasta.
Se on kyllä ihan viimeinen keino (tai siis ei keino ollenkaan) kiusaamiseen.
Väkivalta ei ole IKINÄ, KOSKAAN lopettanut väkivaltaa, ei henkistä eikä fyysistä.
Semmoisella toiminnalla ja sellaisen kehumisella lisätään vain lisää väkivaltaa ja pahaa oloa kaikille osapuolille!
2. erottaminen koulusta määräajaksi.
3. koulun vaihto kiusaajalle.
Hyviä pysäyttämiskeinoja ovat vertaissovittelu ja kummioppilastoiminta: kun viidesluokkalainen kiusatun kummioopilas menee läksyttämään ekaluokkalaista kiusaajaa, niin tehoaa.