Seksi näyttää olevan aika monelle pakkopullaa,

ollut jo 15 vuotta. Seksistä nautitaan molemmat paljon, ollaan aina nautittu ja se on hyvää eikä aina samanlaista (mikä on mulle ainakin tärkeää että saa vaihtelua ja kiihoketta).

ollut jo 15 vuotta. Seksistä nautitaan molemmat paljon, ollaan aina nautittu ja se on hyvää eikä aina samanlaista (mikä on mulle ainakin tärkeää että saa vaihtelua ja kiihoketta).

Välillä seksi tosiaan on pakkopullaa. Nautin usein enemmän keskustelusta, lukemisesta tai hassuttelusta. Kun mulla on kivaa, mies alkaa selvästi osoittaa merkkejä, että nyt häntä alkaa haluttaa. Huokaan mielessäni ja mietin miksi, oi miksi, ihmiset ei voisi nauttia keskustelusta yhtä paljon kuin seksistä.



Toisinaan nautin seksistä paljonkin, mutta en missään nimessä haluaisi rakastella esim. kolmena peräkkäisenä päivänä. Jotenkin mulle seksissä sekä minä itse, että toinen on niin kokonaan paljaana, että alkaa ahdistamaan. Haluan pitää itseni itselläni.



Seksi parisuhteessamme ei ole huonoa. Saan niin usein kuin haluan, miten vain haluan ja suuseksiäkin aina kun haluan. Mieheni on hyvä, rakastava, hellä, hyvä isä, joka tekee kotitöitä paljon. Siitäkään ei siis kiikasti.



Vika on minussa. Tai en haluaisi ajatella, että minussa on jotain vikaa vaan, että tällainen minä olen. En ole ihminen, joka haluaa seksiä aina ja koko ajan. Silloin tällöin se on ihanaa, mutta ei parasta mitä parisuhteella on tarjota minulle. Nautin niin paljon henkisistä jutuista fyysisiä enemmän.

Meillä ei siis seksiä. Mies ei halua millon mistäkin syystä. Minulle se olisi läheisyyttä, rakkautta.. mutta nyt koen ettei suhteessa ole rakkautta kun ei seksiä eikä pusuja. Kämppiksinä olen opetellut miestä ajattelemaan ja nyt menee paremmin.

Välillä seksi tosiaan on pakkopullaa. Nautin usein enemmän keskustelusta, lukemisesta tai hassuttelusta. Kun mulla on kivaa, mies alkaa selvästi osoittaa merkkejä, että nyt häntä alkaa haluttaa. Huokaan mielessäni ja mietin miksi, oi miksi, ihmiset ei voisi nauttia keskustelusta yhtä paljon kuin seksistä. Toisinaan nautin seksistä paljonkin, mutta en missään nimessä haluaisi rakastella esim. kolmena peräkkäisenä päivänä. Jotenkin mulle seksissä sekä minä itse, että toinen on niin kokonaan paljaana, että alkaa ahdistamaan. Haluan pitää itseni itselläni. Seksi parisuhteessamme ei ole huonoa. Saan niin usein kuin haluan, miten vain haluan ja suuseksiäkin aina kun haluan. Mieheni on hyvä, rakastava, hellä, hyvä isä, joka tekee kotitöitä paljon. Siitäkään ei siis kiikasti. Vika on minussa. Tai en haluaisi ajatella, että minussa on jotain vikaa vaan, että tällainen minä olen. En ole ihminen, joka haluaa seksiä aina ja koko ajan. Silloin tällöin se on ihanaa, mutta ei parasta mitä parisuhteella on tarjota minulle. Nautin niin paljon henkisistä jutuista fyysisiä enemmän.

vain miesystävän, viriilin ja komean vieläpä. Ei vain jaksa innostua aina niin paljon kuin mies. Jokin hormonihäiriö varmaan päällänsä, kun ei yhtään tee mieli :/

nautintoa, ei mitään muuta. hellyydet osoitetaan sitten muutoin.