Miten saatte tehtyä mitään kotitöitä?

aikanaan tein vaan pakolliset asiat kun lapsi oli kovin vaativa ja seurankipeä. Kyllä se aikaa myöten helpottaa ja myöhemmin koin tehneeni oikean valinnan, lapset kun on niin hetken pieniä ja maailmanloppu ei tule vaikka huusholli olisi hiukan sekaisin. Tsemppiä!

olen ehkä vähän huono vastaaja, koska mulla on kyllä mies paikalla (tekee töitä kotona), jos oikein tiukkaa tekee, mutta mä käytän kantoliinaa. Mun beebis on vähän samanlainen, hereillä ollessaan ei viihdy yksin ollenkaan, vaan pitää sylitellä ja roikottaa liinassa. Tietty teen silloinkin niitä kotitöitä, kun vauva nukkuu.



Jos sulla on ongelmia siinä, että vauva herää, kun lasket sen johonkin nukkumaan, suosittelen siirtämistä vasta siinä vaiheessa, kun se on TODELLA syvässä unessa ;) Meidän pienokainen on niin "läheisriippuvainen", että nuo siirtämiset on usein tosi vaikeita. Muuten, kannattaa laittaa lapsi aina jonkun villaisen päälle (ja alle) nukkumaan, näin peti tuntuu heti lämpimältä, kun lasket lapsen siihen.

Isommat kotityöt hoidetaan silloin, kuin mies on kotona, yhdessä. Pyykipesut, imurointi, ruuanlaitot yms. hoituvat kyllä yhdelläkin kädellä.

imurointi sujuu, kun lapsi on liinassa ja ruokaa voi laittaa niin, että sitteri on pöydällä tms. Vauvat ei meillä ole olleet sylissä vaan perheessä, tavalla tai toisella

ja kattoon kun äiti tyhjentää tiskikonetta?

Toisen lapsen olen myös joskus antanut vaan itkeä, jos on ollut pakko (jos on siis ollut pakko päästä suihkuun koska ollaan lähdössä jonnekin, tai esikoinen on ollut pakko pukea/ruokkia eikä vauva voi olla silloin sylissä).



Joten kanniskele vauvaa vaan. Kaupat on täynnä ruokaa, ostakaa eineksiä. Nopsasti se aika on ohi kuitenkin. Meillä pienempi on puolivuotias, ja joskus jo saan jotain tehtyäkin.

Tulee hyssyttelyt ja kotityöt tehtyä kätevästi.

Minulle maksetaan lapsen kotihoidosta, ei kodin hoidosta. Kotia hoidetaan yhdessä miehen kanssa kun hän on kotona. Tämä on meille molemmille itsestään selvää. Kotihommia ei tehdä lapsen hyvinvoinnin kustannuksella. Tiskit odottaa, lapsi ei.

meitsin ipana ei viihdy sitterissä tai kaukalossakaan kuin jonkun 5-10 min ;) Mutta kantoliina, kantoliina! Se toimii, vauva rakastaa liinassa olemista. Kehtoasennossa en ole pitänyt ollenkaan, siitä ei tykkää, vaan kannan kietaisuristissä niin, että vaavi on sikiöasennossa jalat koukussa.



Toiset tietävät jo pienestä toukasta asti, mitä haluavat, eivätkä epäröi kertoa siitä maailmalle! Kyllä mäkin joudun sitten jättämään niitä kotitöitä väliin, koska kaikki ei onnistu liinankaan kanssa.



Kannattaakin ottaa se asenne, että nyt ollaan tässä vauvan kanssa ja vauvan ehdoilla, kotihommat jaksaa kyllä odottaa.



#3

joka paikkaan,tunkevat suuhunsa mitä sattuu! siinäpä sitä on vaikea tehdä kotihommia!

En aikoinaan tehnytkään melkein mitään. Annoin astioiden kerääntyä keittiöön ja pyykkivuoren kasvaa kellariin. Eka vauva oli tooooosi vaativa, heti hirveä huuto jos sen vähänkin laski sylistään, ja tämä heti synnyttyään. Nukkuihan se toki sellaisia kahdenkymmenen minuutin pätkiä jos oli itse koko ajan vieressä. En hennonut millään antaa sen itkeä hysteeristä itkuaan. Tai no kyllähän se nyt aina välillä sen verran rauhottui, että sai itse syötyä tai välttämättömimmät tehtyä, mutta yleensä ottaen oli tosi tyytymätön vauva hän.



Toka onkin sitten ihan hermolomatapaus, alkaa ihan käydä äippälomalla aika pitkäksi jo.

sitten kun se tarvitsee enemmän virikkeitä ja liikkuu, mielikuvitus on hyväksi kotitöitä tehdessä :)

Mulla oli sitteri jota oli helppo siirtää huoneesta toiseen mukana.

Kellariin mukaan pyykkihommiin, vintille mukaan siivoamaan lastenhuoneita jne.

Usein nukahti siihen n.15 min, kerrallaan ja sitten keitin äkkiä kahvit ja istuin hetken koneella.

Niin kauan kun pysyin liikkeessä ja kokoajan touhusin jotain, vauva oli tyytyväinen. Mutta kun pysähdyin ja hetken hengähdin, vauva hermostui.

Eli meillä kotityöt piti lapsen tyytyväisenä.

kuulla, että jollakin muullakin on vain sylissä viihtyvä vauva. Yhdessä ketjussa mua läksytti joku ihme jankkaaja, joka ei vaan voinut uskoa sitä, että vauvani ei ole niin kuin hänen vauvansa (esim. viihdy tai nukahda yksikseen).

Kolme lasta ja kuopus on kannettava. Jos pitää tehdä jotain silloin kun hän on hereillä, niin kannan. Aika montaa asiaa voi tehdä yhdellä kädellä.



Mies tekee kuitenkin vaan ihan normaalia työpäivää, on niitä tunteja senkin jälkeen.



Kantoliina on kanssa ihan huippu.



Jos vauva ei tee muuta kuin itkee, niin kannattaa mennä lääkäriin. Voi olla kipeä.

Meidän neiti viihtyi leikkimatolla hyvin, joten sen iän pystyin tekemään kotihommia. Kantoliinaan, Mandukaan, BabyBjörniin neiti ei suostunut, joten muulloin on jäänyt kotityöt tekemättä.



Nyt neiti (14kk) viihtyisi yksinkin olohuoneessa, mutta jos selkäni käännän neiti istuu olohuoneen pöydällä tai seisoo tietokonepöydällä hakaten näppistä seinään. Ei siis kotitöitä nytkään!



Mä vihaan tätä epäjärjestystä, mutta muu ei oikein auta. Sovittiin miehen kanssa, että pyykinpesu ja muu vaatehuolto on hänen hommaansa. Se rauhoitti mun mieltäni ihan tajuttoman paljon, kun yksi asia, johon pitäisi revetä onkin poissa.

pientä voi kantaa vielä mukana ja tehdä vasemmalla kädellä hommia, mutta 1 v ikiliikkuja tuhoaa asunnon vartissa, jos vaan sitkeästi vaikka silittää ja antaa lapsen melskata.

joka paikkaan,tunkevat suuhunsa mitä sattuu! siinäpä sitä on vaikea tehdä kotihommia!

omani ei siinä viihtynyt. Hereillä ollessaan piti aina pitää sylissä tai vähintäänkin olla ihan vieressä. Vauva nukkui puolen tunnin pätkissä ja siinä välissä saattoi jonkin työn ehtiä, mutta yleensä kotityöt tehtiin vasta, kun mies tuli töistä. Eli ilman miestä en varmaan olisi mitään saanutkaan tehtyä. Ihan illalla lapsi kyllä nukkui muutaman tunnin putkeen, eli ehkä sitten siinä välissä...

Joten ostin sateenvarjorattaat joista lapsi näki hyvin, oli puolimakaavassa asennossa. Kaikenlainen puuhastelu onnistui paljon paremmin.

Haa! Sain imuroitua koko kämpän (kolmio)! Kannoin vauvaa mukana kaukalossa, niin jaksoi seurata imurointia melkein koko ajan huutamatta... :D



Siis kyllä hän viihtyy oman aikansa yksinkin potkunyrkkeillen, mutta sen kestosta ei ole ikinä mitään varmuutta...



Täälläkin mies tekee melkein kaikki kotityöt (kokkaa, tiskaa, siivoaa...), kun minä olen keskittynyt lähinnä tuohon vauvan hoitamiseen. Jotain pieniä tiskimääriä pystyn tiskaamaan kerrallaan ja joskus viitsin kokata itsekin.



Minun vauva ei ole ihastunut vielä kantoliinaan, joten olen jättänyt sen liinan odottamaan parempia aikoja ja uusia asentokokeiluja... ehkä tuo kaukalo on tällä hetkellä paras. Jos nukahtaa siihen, niin siinähän nukkuu eikä häiriinny, jos siirrän toiseen huoneeseen...