Siteeraaminen / tekijänoikeuslaki

Itse ajattelin, että tekisin tuolla tavoin juuri.



Kyse on kuvakirjasta, jossa on omia kommentteja ja aatoksia, mutta myös muutama lyhyt säe muutamalta eri runoilijalta.



Mietin vain, että esim. julkisissa blogikirjoituksissa ei useinkaan mainita teosta ja vuosilukua, vaan pelkästään kirjailijan / runoilijan / sanoittajan nimi. Ja niitä blogeja sentään lukevat useammat ihmiset kuin meidän kuvakirjojamme, joita annamme lahjaksi muutamille lähisukulaisille...



AP

Ap on tekemässä siis muutamaa hassua valokuvakirjaa tyyliin Ifi tai Eirikuva sukulaisille, ja haluaa laittaa kuvien joukkoon kauniita sitaatteja. Silloin riittää ihan hyvin pelkkä nimen maininta. Eri asia on, jos on _julkaisemassa_ ihan oikeaa kirjaa.

Ap on tekemässä siis muutamaa hassua valokuvakirjaa tyyliin Ifi tai Eirikuva sukulaisille, ja haluaa laittaa kuvien joukkoon kauniita sitaatteja. Silloin riittää ihan hyvin pelkkä nimen maininta. Eri asia on, jos on _julkaisemassa_ ihan oikeaa kirjaa.

saan siis jättää loppuun pari nimeä, että näitäpä hieman sitatoin? Koska kyseessä ei ole oikean kirjan julkaiseminen.

Ap on tekemässä siis muutamaa hassua valokuvakirjaa tyyliin Ifi tai Eirikuva sukulaisille, ja haluaa laittaa kuvien joukkoon kauniita sitaatteja. Silloin riittää ihan hyvin pelkkä nimen maininta. Eri asia on, jos on _julkaisemassa_ ihan oikeaa kirjaa.

Teen väitöskirjaa, jota ei julkaista kuin muutama kappale saan siis jättää loppuun pari nimeä, että näitäpä hieman sitatoin? Koska kyseessä ei ole oikean kirjan julkaiseminen.

tutkimuksessa pitää olla lähdeluettelo jo ihan sen takia, että se hyväksytään tutkimuksena. Se on vähän eri asia kuin joku itse tehty kuva-albumi. Et kai vakavissasi vertaa niitä toisiinsa?

oikeasti, jos tekee kirjan, joka noinkin suurelta osin perustuu jonkun toisen tekstiin, pitäisi lainattavalta runoilijalta pyytää myös lupa ja - jos yhtään kappaletta menee myyntiin tai teet lahjoja useamman kuin yhden - maksaa myös tekijänoikeusmaksut.

Jos valmistaa muutaman kappaleen teosta yksityiseen käyttöön, ei tarvitse välittää tekijänoikeuslaista pätkääkään.

koska lahja annetaan jollekulle muulle kuin itselle.

Tekijänoikeudella suojatusta materiaalista ilman oikeudenhaltijan lupaa tehtyjä kappaleita ei saa levittää. Lupa tarvitaan vaikka levittäminen tapahtuisi ilmaiseksi. Muutaman kappaleen voi kuitenkin kopioida ystäville, mutta kopioita saava ystäväpiiri ei voi olla kovin laaja.

Materiaalin käyttäminen omissa teoksissa



Lainsäädäntö ei juurikaan rajoita tekijänoikeudella suojatun materiaalin käyttöä omissa teoksissa silloin, kun teokset on tehty puhtaasti yksityiseen käyttöön eikä niitä ole tarkoitus julkaista millään tavalla. Niinpä pöytälaatikkokirjailijat ja päiväkirjanpitäjät voivat vapaasti käyttää haluamaansa materiaalia tekijänoikeuksista välittämättä. Silloin kun teos on tarkoitus saattaa julkisuuteen, pitää tekijänoikeudet ottaa huomioon. Perinteisten kirjojen ja levyjen ohella julkaisemista ovat myös nettisivut ja blogit; jos päiväkirjan laittaa verkkoon kaikkien luettavaksi, se on julkaisemista.



Toisilta saatuja aiheita, ideoita, teemoja ja tietoa voi hyödyntää vapaasti. Koska tekijänoikeus suojaa ilmaisumuotoa, hyödyntämisen tulee tapahtua siten, että tehdään oma itsenäinen teos eikä suoraan kopioida toisen teosta. Joskus hyvä tapa vaatii lähteen kertomisen ja muutenkin se on kohteliasta sekä alkuperäistä lähdettä että lukijaa, kuuntelijaa tai katselijaa kohtaan. Edes teoksen juoni ei ole suojattu ja on mahdollista tehdä oma teos käyttäen toisen teoksen juonta, kunhan tekee oman, selvästi aikaisemmasta erottuvan teoksen. Joissakin tyylilajeissa,esimerkiksi parodiassa tai satiirissa, on tärkeää, että kohteena oleva teos, sen tapahtumat ja henkilöt ovat selvästi tunnistettavissa.

Ap on kokoamassa selkeästi omaa teosta, jossa hän lainaa materiaalia toisten teoksista. Missään ei sanota, miten tarkkaan lähde tulee kertoa, riittää, kun se on kerrottu - eikä sekään ole ihan välttämätöntä. Oikeuteen ei kukaan tule ap:ta vetämään, tekipä hän niin tai näin.

kuvakirjan sivuille kirjoittaisin lainatun tekstin ja sulkeisiin keneltä se on. Jos kuitenkin koko teksti olisi lainaa, kertoisin siitä kuvakirjan alkulehdellä. Esim. kesämuistoja Eino Leinon runojen siivittämänä/sanoin tai Kesämuistoja - tekstit Eino Leino.



Jos siis kaikki tekstit eivät olisi lainaa, laittaisin kirjaan siis tekstit näin:

Haihtuva nuoruus niin kuin vierivä virta. (Leino)



Kirjan loppuun laittaisin tarkemman luettelon lainatuista teksteistä. Esim. sivulla 2, 6, 8 runot Eino Leinon teoksesta x vuodelta x. Tai epätarkemmin runot Eino Leinon teoksesta X vuodelta X sekä Eino Leinon teoksesta y vuodelta z.



Itse tekisin noin jo ihan hyvän tavan vuoksi, puhumattakaan siitä, jotkut teksteistä on tunnistettavissa ei-omiksi, on syytä ilmottaa keneltä ne on lainattu.

Ap on kokoamassa selkeästi omaa teosta, jossa hän lainaa materiaalia toisten teoksista. Missään ei sanota, miten tarkkaan lähde tulee kertoa, riittää, kun se on kerrottu - eikä sekään ole ihan välttämätöntä. Oikeuteen ei kukaan tule ap:ta vetämään, tekipä hän niin tai näin.

Lainaamisen ilmoittaminen kuitenkin on hyvän tavan ja hyvän maun mukaista.