Lue keskustelun säännöt.
Uskon tuntevani maailman huonoimman äidin.
10.12.2011 |
Odottaessaan esikoistaan, tämä nainen poltti tupakkaa stressiinsä. Oli oikein miehensä kanssa katsoneet netistä, mitä se aiheuttaa ja tulleet siihen tulokseen, että joku oppimishäiriö ei ole niin paha, että pitäisi lopettaa.
Miehensä kanssa riidellessään nainen kiristi miestä juomalla. Raskaana.
Lapsen synnyttyä meni viikko, että lapsi meni jo yökylään ja siitä asti sitä on pompoteltu missä sattuu.
Nyt kun esikoinen on parivuotias ja parin toinen lapsi on syntynyt, esikoinen menee päiväkotiin "koska se on niin hankala". Nainen on äitinä kuulema parhaansa yrittänyt, mutta esikoinen on niin vilkas ja haastava, että kaikkeen eivät tämän äidin rahkeet riitä.
En ymmärrä, miten ihmisellä on pokkaa kerjätä empatiaa ja esittää uhria. Itsehän on lapsensa tuollaiseksi rusikoinut. Nyt sitten vielä päiväkotiin alle kaksivuotiaana, kun pikkusisarus syntyy... Huhhuh.
Kommentit (20)
En osannut ajatella lasta erillisenä olentona, vaan lähinnä yrityksenä kahlita mua itseäni. Ehkä tupakointini ja vähäinen juomiseni oli myös kapinaa neuvolaa ja koko äitiyttä vastaan. Miehinikään ei pitänyt tupakointia tai satunnaista juomista pahana, sillä niin hän teki itsekin.
Esikoiseni ensimmäisten vuosien jälkeen tajusin, että lapsi onkin se, joka maksaa minun virheistäni. Kasvoin vuodessa henkisesti enemmän kuin koko elämässäni. Toisen lapsen kohdalla olen lopettanut kahvia myöten kaikki päihteet. Haluan olla parempi äiti. Esikoiselleni olen ikuisesti hänen terveytensä velkaa. Se on valtava taakka, joka painaa koko loppuelämäni.
Siksi olenkin hänelle aina läsnä ja kiukkukohtausten tullessa yritän muistuttaa itseäni, että tässä saattaa lapsi vain kärsiä seurauksia minun synneistäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osannut ajatella lasta erillisenä olentona, vaan lähinnä yrityksenä kahlita mua itseäni. Ehkä tupakointini ja vähäinen juomiseni oli myös kapinaa neuvolaa ja koko äitiyttä vastaan. Miehinikään ei pitänyt tupakointia tai satunnaista juomista pahana, sillä niin hän teki itsekin. Esikoiseni ensimmäisten vuosien jälkeen tajusin, että lapsi onkin se, joka maksaa minun virheistäni. Kasvoin vuodessa henkisesti enemmän kuin koko elämässäni. Toisen lapsen kohdalla olen lopettanut kahvia myöten kaikki päihteet. Haluan olla parempi äiti. Esikoiselleni olen ikuisesti hänen terveytensä velkaa. Se on valtava taakka, joka painaa koko loppuelämäni. Siksi olenkin hänelle aina läsnä ja kiukkukohtausten tullessa yritän muistuttaa itseäni, että tässä saattaa lapsi vain kärsiä seurauksia minun synneistäni.
Ja onpa suuri synti pistää esikoinen parivuotiaana hoitoon, siitä piti oikein sun mainita erikseen noiden raskaanaolotupakointien ja -juomisten lisäksi.
Ryyppäsi raskaana ollessaan ja hylkäsi lapsen sairaalaan. Äiti siis otti ritolat sairaalasta.
Ei näe lastaan koskaan ja mummo hoitaa lasta.
Lapsella ongelmia kehityksessä.
Mihinkään ei osaa keskittyä ja saa hirveän raivarin, jos ei ymmärrä (mitä tapahtuu usein). Lapsi on nyt 8v. ja erityisluokalla. Hyvin impulsiivinen on myös, eikä oikein pysty hillitsemään itseään.
Joo, kyllä tiedän että voi johtua muustakin, mutta olen myös siinä mielessä realisti, että tiesin kaikki riskit jotka käytökselläni saatoin lapselle aiheuttaa. Siksi asia painaa minua edelleen, vaikkakin sen yli on jo menty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pitäisi äidin saada rangaistus ja lapsen korvauksia menetetystä terveydestä, kivusta ja särystä.
Koska lapselle aiheutettu kärsimys on äidin itseaihuttama, tietoisesti.
Miksi se pätee vaan syntyneen lapsen kohdalla, mutta ei syntymättömän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta tärkeintä on kuitenkin että kerrot lapsellesi kuinka raskausaikana ja hänen ollessa pieni olit itsekäs ja ajattelit itseäsi ja kapinaa muita kohtaan käyttämällä häntä välineenä jota vahingoittaa ja saada muilta näin huomiota... ikävä taakka myös lapsellesi, mutta itsehän olet sänkysi pedannut näin.
En osannut ajatella lasta erillisenä olentona, vaan lähinnä yrityksenä kahlita mua itseäni. Ehkä tupakointini ja vähäinen juomiseni oli myös kapinaa neuvolaa ja koko äitiyttä vastaan. Miehinikään ei pitänyt tupakointia tai satunnaista juomista pahana, sillä niin hän teki itsekin.
Esikoiseni ensimmäisten vuosien jälkeen tajusin, että lapsi onkin se, joka maksaa minun virheistäni. Kasvoin vuodessa henkisesti enemmän kuin koko elämässäni. Toisen lapsen kohdalla olen lopettanut kahvia myöten kaikki päihteet. Haluan olla parempi äiti. Esikoiselleni olen ikuisesti hänen terveytensä velkaa. Se on valtava taakka, joka painaa koko loppuelämäni.
Siksi olenkin hänelle aina läsnä ja kiukkukohtausten tullessa yritän muistuttaa itseäni, että tässä saattaa lapsi vain kärsiä seurauksia minun synneistäni.
Ja onpa suuri synti pistää esikoinen parivuotiaana hoitoon, siitä piti oikein sun mainita erikseen noiden raskaanaolotupakointien ja -juomisten lisäksi.
Jos on itse lapsensa pahoinpidellyt sellaiseksi, ettei se kykene normaaliin elämään ja kärsii siitä itsekin, mun mielestä ei todellakaan ole ratkaisu se, että äityli saisi olla rauhassa ja lapsen jo vaurioitettua hermostoa ylikuormitettaisiin vielä päiväkodissa sen metelin ja viriketulvan muodossa.
Terveenkään kaksivuotiaan keskushermosto ei ole niin kehittynyt, että suuri lapsiryhmä ja ero hoivaavasta vanhemmasta tekisi hyvää.
Ja niille, jotka kohta kysyvät, mistä tiedän lapsen olevan epäterve: Jokainen raskausaikana poltettu tupakka vahingoittaa sikiötä välittömästi. Haitat eivät ole todellakaan verrattavissa mihinkään passiiviseen tupakointiin, vaan sikiöltä menee kaksinkertainen aika äitiin verrattuna saada myrkyt pois verestään. Ei todellakaan ole kenenkään oma asia, polttaako raskausaikana. Lapsi ei ole kenenkään omaisuutta, jota voisi pahoinpidellä oman tahtonsa tai "stressinsä" mukaisesti.
Kuvitelkaapa tilanne, että ottaisin koiran. Sitten syöttäisin koiralle lääkkeitä, jotka tuhoaisivat sen sisäelimiä ja käyttäytyisin sitä kohtaan väkivaltaisesti. Sitten ottaisin uuden ihanan koiran ja työntäisin vanhan koiran päivien ajaksi jonnekin kenneliin, koska se on niin kamalan hankala. Olisiko käytökseni ihan järkevää ja sallittua? Saati oikein koiraa kohtaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihinkään ei osaa keskittyä ja saa hirveän raivarin, jos ei ymmärrä (mitä tapahtuu usein). Lapsi on nyt 8v. ja erityisluokalla. Hyvin impulsiivinen on myös, eikä oikein pysty hillitsemään itseään.
Joo, kyllä tiedän että voi johtua muustakin, mutta olen myös siinä mielessä realisti, että tiesin kaikki riskit jotka käytökselläni saatoin lapselle aiheuttaa. Siksi asia painaa minua edelleen, vaikkakin sen yli on jo menty.
äiti, joka kantaa tätä syyllisyyttä. Naisten alkoholinkäyttöhän on Suomessa yleistynyt huomattavasti viimeisen parin vuosikymmenen aikana ja etenkin alkuraskaudessa monet juovat paljon ennen kuin huomaavat olevansa raskaana. Näistä asioista ei vain puhuta ääneen.
vaikka ei olis tippaakaan juonut tai tupakoinut raskausaikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka ei olis tippaakaan juonut tai tupakoinut raskausaikana.
Mitä hittoa ihmiset?! Miksette te huolehdi ehkäisystä, jos on niin vaikeaa 9 kuukautta olla ilman päihteitä oman lapsenne takia???
Nämä naiset saisivat kohdata tekonsa elämässään ja maksaa siitä itse mahdollisimman kovan hinnan. Oksettavaa itsekkyyttä ja sadismia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herättää tunteita, kun joku näkee oikeutenaan satuttaa pientä vauvaa.
Odottaessaan esikoistaan, tämä nainen poltti tupakkaa stressiinsä. Oli oikein miehensä kanssa katsoneet netistä, mitä se aiheuttaa ja tulleet siihen tulokseen, että joku oppimishäiriö ei ole niin paha, että pitäisi lopettaa.
Miehensä kanssa riidellessään nainen kiristi miestä juomalla. Raskaana.
Siis huono äitihän on se nainen, joka on kyllä äitinä ihan kaikin puolin erinomainen, mutta ei tykänny MINUSTA niin paljon kuin olisi pitänyt. t. "mies" 40+
itellä ei ole älliä ja selkärankaa olla ilman spaddua ja sidukkaa ja sit keksitään kaikenmaailman stressi-tekosyitä, että saatais oikuutusta omalle tyhmyydelle. ääliöt.
tarhassa kuin kotona ollessa äidin "hoidettavana", samalla äiti säästää voimiaan että jaksaa vauvansa kanssa.
Toivottavasti menee nopeasti töihin vauvan synnyttyä niin se nuorempikin saa riittävästi virikkeitä.
Oksettaa kun äidit jää kotiin lapsien kanssa, lapsien parhaaksi muka vaikka lapsille ei mitään tarjoa.
Hoitoraha tulee siitä että lapsi ei ole kunnallisessa hoidossa ja tämän rahan saa työssäkäymälläkin -kun ei lasta laita kunnalle hoitoon.
Valtiohan ei tue kotona makaamista!!
En osannut ajatella lasta erillisenä olentona, vaan lähinnä yrityksenä kahlita mua itseäni. Ehkä tupakointini ja vähäinen juomiseni oli myös kapinaa neuvolaa ja koko äitiyttä vastaan. Miehinikään ei pitänyt tupakointia tai satunnaista juomista pahana, sillä niin hän teki itsekin.
Esikoiseni ensimmäisten vuosien jälkeen tajusin, että lapsi onkin se, joka maksaa minun virheistäni. Kasvoin vuodessa henkisesti enemmän kuin koko elämässäni. Toisen lapsen kohdalla olen lopettanut kahvia myöten kaikki päihteet. Haluan olla parempi äiti. Esikoiselleni olen ikuisesti hänen terveytensä velkaa. Se on valtava taakka, joka painaa koko loppuelämäni.
Siksi olenkin hänelle aina läsnä ja kiukkukohtausten tullessa yritän muistuttaa itseäni, että tässä saattaa lapsi vain kärsiä seurauksia minun synneistäni.
tarhassa kuin kotona ollessa äidin "hoidettavana", samalla äiti säästää voimiaan että jaksaa vauvansa kanssa.
Toivottavasti menee nopeasti töihin vauvan synnyttyä niin se nuorempikin saa riittävästi virikkeitä.
Oksettaa kun äidit jää kotiin lapsien kanssa, lapsien parhaaksi muka vaikka lapsille ei mitään tarjoa.
Hoitoraha tulee siitä että lapsi ei ole kunnallisessa hoidossa ja tämän rahan saa työssäkäymälläkin -kun ei lasta laita kunnalle hoitoon.
Valtiohan ei tue kotona makaamista!!
Mieti miten pahalta siitä esikoisesta tuntuu, kun se laitetaan tarhaan pois uuden vauvan tieltä. Ettekö te kukaan ole kiinnostuneita lapsen psyykkisestä kehityksestä?! Lapsihan on muutenkin mustasukkainen pikkusisaruksesta, koska kokee, että jää paitsi vanhempien rakkaudesta sisaruksen synnyttyä. Puhumattakaan siitä, että sitten vielä heivataan jo ennestään hermostoltaan rusikoitu lapsi jonnekin melun keskelle vieraiden hoiviin, että äiskä saa nukkua rauhassa päiväunia vauvan kanssa. Pitäisi lapset ottaa moiselta ihmiseltä pois ja sterilisoida, ettei enempää viattomia satuttaisi.
Eiköhän sen lapsen ole parempi olla päivät siellä päiväkodissa kuin välinpitämättömän äidin luona.