Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voi vitsi, että iski ahdistus tänään joululahjaostoksilla leluhyllyjä kierrellessäni
01.12.2011 |
Katselin kaikkea sitä muovikrääsää, suurin osa leluhyllyjen sisällöstä on todellakin krääsää, joka menee heti kohta rikki ja nakataan roskikseen kasvattamaan jo ennestään hirveitä jätevuoria kaatopaikoilla.
Nuokaan muovit ei maadu varmaan ikinä...
Lisäksi, ostaa nyt lisää tavaraa sellaisille lapsille, joiden huoneet jo nyt pursuilevat kaikkia mahdollisia leluja. Ja äitinsä raahanneet vanhoja hyväkuntoisiakin leluja pois, kun ei vaan mahdu lisää.
Itseänikin ahdistaa tämä järkyttävä roinamäärä omassakin kodissa, vaikka olenkin yrittänyt sitä välttää.
Tänä jouluna sentäs saatiin sovittua, että lähipiirissä aikuiset eivät osta mitään toisillee, vain lapsille ostetaan. Mutta jo sekin ahdistaa... yritin ostaa sellaisia leluja, jotka kestäisivät ja olisivat laadukkaita, mutta silti.
Tämän lahjomisen voisi jo heittää romukoppaan, tai sopia, että lapsetkin saisivat vain yhden tai kaksi lahjaa per joulu ja synttäripäivä.
Jos kaikki toimisivat näin, ei siitä pidemmän päälle mitään porua syntyisi muksujenkaan kesken. Kyse on siitä, mihin tottuu.
Kommentit (44)
Monessa perheessä jo ajatellaankin näin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta miksi ostaa lapselle vain leluja? onhan sitä muutakin, mitä voi lapselle antaa. meillä joululahjoihin kääritään myös lakanat, pyyhkeet ja vaatteita. myös leffalippuja tai lasten seikkailuhalliin lahjakorttikin on parempi kun lelu, jos lapsi elää lelukasan keskellä ja vanhoja pitää viedä pois vain siksi, että uusia mahtuu tilalle.
Vain alle kouluikäinen saa meillä lahjan.
Monessa perheessä jo ajatellaankin näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta miksi ostaa lapselle vain leluja? onhan sitä muutakin, mitä voi lapselle antaa. meillä joululahjoihin kääritään myös lakanat, pyyhkeet ja vaatteita. myös leffalippuja tai lasten seikkailuhalliin lahjakorttikin on parempi kun lelu, jos lapsi elää lelukasan keskellä ja vanhoja pitää viedä pois vain siksi, että uusia mahtuu tilalle.
ja vastaukseksi sain että "ei ainakaan vaatteita, niitä on jo hirveesti!" ja kuulemma lakanoitakin on avaamattomissa pakkauksissa kaapeissa edellisjouluista yms.
Ja me asutaan niin pienellä paikalla, että ei täällä oo lähimailla mitään lasten seikkailuhalleja, valitettavasti (?).
ap
Minkä ikäinen ap on?
Miten niin, meinaatko että turhasta krääsästä ja suurenevista kaatopaikoista "ahdistuminen" on jotenki epäkypsää? Jos, niin kuulisin perustelut mielelläni.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
leffailta,pizzareissu, jokin konsertti, uimahallireissu tms. Entä ensi kesänä johonkin huvipuistoon? Paljon kivempia kuin "krääsälahjat". Ja lapset arvostavat varmasti.
Ja hänellekin ostetaan vain muutama paketti, kaikki käyttötavaraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta olen 30-vuotias korkeakoulutettu ja kyllä poden ihan samanlaista maailmantuskaa ;)
Meillä on onneksi saatu lähipiiri vakuutettua siitä, että lapsen lahjat eivät saa olla mitään muovikrääsää, ja vielä mieluiten jotain muuta kuin leluja. Onneksi useimmat sukulaiset ovat ymmärtäneet asian, ja lapsi saa nytkin joululahjaksi esim. lukukauden muskariin ja tarpeellista käyttötavaraa. Itse emme juuri osta lapselle lahjoja, sukulaisten antamat ovat ihan tarpeeksi.
mutta miksi ostaa lapselle vain leluja? onhan sitä muutakin, mitä voi lapselle antaa. meillä joululahjoihin kääritään myös lakanat, pyyhkeet ja vaatteita. myös leffalippuja tai lasten seikkailuhalliin lahjakorttikin on parempi kun lelu, jos lapsi elää lelukasan keskellä ja vanhoja pitää viedä pois vain siksi, että uusia mahtuu tilalle.
ja vastaukseksi sain että "ei ainakaan vaatteita, niitä on jo hirveesti!" ja kuulemma lakanoitakin on avaamattomissa pakkauksissa kaapeissa edellisjouluista yms.
Ja me asutaan niin pienellä paikalla, että ei täällä oo lähimailla mitään lasten seikkailuhalleja, valitettavasti (?).
ap
Jos kerran on jo kaikkea yli tarpeen, niin eihän se tarvitse mitään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ai "monissa kouluttamattomissa perheissä ei".. no monissa kouluttamattomissa, köyhissä perheissä on pakko ajatella niin, että montaa lahjaa ei osteta eikä saada, kun ei ole varaa. Vaikka ympäristö miten painostaisi kuluttamaan, ja vaikka kavereiden varakkaissa (koulutetuissa.. :P ) perheissä lapset hukutettaisiin turhiin lahjoihin. Ja kyllä, kärjistin ihan tahallaan!
Onneksi sitä osaa olla ylpeä organisointikyvystä ja kekseliäisyydestä, joita köyhyys on opettanut.
ja lastenhuoneen jo olemassaolevasta (muovi)lelumäärästä.
5-vuotiaamme saa meiltä vanhemmilta aineettoman lahjan, 2-vuotias ei mitään (koska ei vielä ymmärrä lahjoista ja siitä keneltä ne saadaan).
Isovanhemmat ostavat 1-2 lahjaa kummallekin lapselle. Ei muuta.
t. 37 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
leffailta,pizzareissu, jokin konsertti, uimahallireissu tms. Entä ensi kesänä johonkin huvipuistoon? Paljon kivempia kuin "krääsälahjat". Ja lapset arvostavat varmasti.
sitä sitten vielä "lahjaksi" :) Ideana kyllä siis hyvä varsinkin niille, jotka ei normaalisti pysty aikaansa kummilapsilleen juuri antamaan.
Mutta kaikkein paras olisi, kun mitään lahjoja ei edes vaihdettaisi, ja kummitkin saisivat (ja pystyisivät) olla kummilapsilleen aikaa antavia aikuisia, eikä mitään lahja-automaatteja. (ei mun kummilasten vanhemmat siis mua sellaisena kyllä pidä, mutta ymmärrätte varmaan mitä ajan takaa)
ap
osn suurimmillaan. Silloin psykologine kehitys eriyttää kotiperheestä, pikkuympyröistä. Alat tajuta olevasi osa suurempi kokonaisuuksia. Ihan puhtaasti otsalohjkon kehittymistä ja persoonallisuuden kehittymistä, tiedostat itsesi suhteessa ympäristöösi.
Silloin koetaan myös vahvoja uskonnollisia tai poliittisia heräämisiä, liitytään ääriaatteisiin, puolustetaan merkikotkia, kapinoidaan, haluataan anarkiaa, Love and Peacea, ihmisoikeuksia... Just name it. Amnestyt, PEDA:t ja muuta käydään läpi yleensä nuorena aikuisena. On sappisaippuaa ja mäntysuopaa ja rastat keikkuvat mandoliinin yllä. Haetaan omaa identiteettiä suhteessa koko maailaan, ahrjoitellaan tunteiden ja välittämisen skaalaa.
Myöhemmin tuo tunteen palo tasaantuu ja elämä palaa lähemmäksi, pienempiin ympyröihin. En tiedä miksi niin käy, ehkä perheen perustamisen ja pesävietin takia katse suunatutuu lähinnä omiin jälkeläisiin ja lähi-ihmisiin. Viime kädessä kuitenkin meitä jokaista kiinnostaa vain oma hengissä pysyminen. Kun aivoinfarkti jäytää liikkumiskyvyn, ei enää muista miten paljon otti pattiin lasten vaaleanpunaiset lelut Citymarketissa.
Veikkaan ap:ta 23-vuotiaaksi
Millä te selitätte esim.sen ettei joulupukki tuokkaan sitä mitä on toivonut, vaan jotkut lakanat tai pyyhkeen??
Tai sanotteko vaan, ettei joulupukki tuo kun kaks pakettia vaikka naapurille vie jätesäkillisen?
Meillä on kummilapsiperhe, jossa kaikille lapsille pitäisi kummilapsen lisäksi ostaa jotain pientä, mutta näillä lapsilla on kaikkea. Nyt sitten ostaa paukautimme tänäkin vuonna aineettoman lahjan eli liput lastenkonserttiin.
Omille lapsillemme ostamme toki lahjoja, kummallekin viisi. Tosin isommalle kolme viidestä on dvd:tä. Ei vie ainakaan tilaa. :) Kaksi on sitten leluja, ja juuri mies sanoi, että on ostanut uimaräpylät vielä lisäksi.
Pienemmän lahjat ovat kyllä perinteisempiä leluja.
Miehelleni ostin lahjaksi liput konserttiin ja lisäksi aion ostaa vielä yhden dvd:n ja puseron.
Anoppini on juuri tuollainen angstaaja, joka valittaa koko ajan ja taukoamatta, miten meidän lapsilla on liikaa kaikkea. KUn olen sanonut, ettei tarvitse ostaa mitään, se ei kelpaa, ja kun ehdotan lakanoita, talvivaatteita tms. tarpeellista, sekään ei käy. Sitten ostaa paukauttaa jotain leluja, mitä kaupasta löytää ja pilaa lahjojen avaamishetken ja siitä eteenpäin pitkään kaikki kerrat, jotka näemme, jatkuvalla valituksella siitä, miten paljon leluja lapsillamme on.
Onhan niitä kertynyt, kun en ole mitään myynyt/heittänyt pois/lahjoittanut. 5-vuotiaamme vanhat ovat periytyneet nuoremmalle, ja kaikki lelut koko ikäkaaresta löytyy jomman kumman huoneesta. Isomman lelut ovat autoja lukuunottamatta kirjahyllyssä laatikoissa (legot, eläimet, duplot, leikkiruoka, junarataosat, palapelit ja piirustusvälineet omissa laatikoissaan) ja loput kolme hyllyä kirjoja täynnä.
Pienemmällä on kolme lelukoria ja joitakin isoja leluja esim. autorata ja työkalupakkikuormuri.
Leluja on tarkoitus vuoden tai kahden päästä lahjoittaa pois, rikkinäisiä ei ole kuin kaksi vauvalelua, jotka ajattelin kyllä korjata.
Meillä lapsille on aina ( kaksi lasta siis) ostettu yksi lahja per lapsi.
Saavat kummeilta ja isovanhemmilta yhdet paketit.
Olen yrittänyt ( kun ihmiset kyselevät toivomuksia) toivoa lakanoita, pyyhettä, vaatetta ja jonkun 1-3 lelua.
Meillä ei kyllä lapset ole koskaan edes toivoneet montaa lelua. Aina on ollut 1-2 sellaista mitä ovat oikeasti toivoneet. Toki kun lelukirjaa selaavat niin haluavat kaikki :D mutta olen aina sanonut että toivoa voi muutamaa. Ajan kanssa kyllä on sitten muutamassa viikossa muodostunut ne pari jota oikeasti toivovat eikä ole enään vaihtunutkaan toiveet ennen joulua :D
Alue: Aihe vapaa
Monessa perheessä jo ajatellaankin näin.