Miltä tuntuu olla lesbo? Asialliseen kysymykseen asiallisia vastauksia :)

No tämä vastaus tulee nyt vähän myöhässä ja joku voi taas sanoa, että miksi otin tällaisen vanhan viestin esille, mutta haluun kommentoida tähän, kun tätäkin jotkut joskus kyselee, et onko erilaista olla homoseksuaali kuin hetero. Tähän voisin ensin sanoa, että tuntuu hyvältä olla lesbo, kun nyt oon enemmän sinut itseni kanssa eikä läheskään samalla tavalla tunnu lähes jokaikininen päivä, etten voi olla oma itseni ja nyt myös pidän itsestäni enemmän naisena. Mutta muuten ei tunnu sen kummallisemmalta kuin ei varmasti monesta heterostakaan. Et ihan samalla tavalla hoidan päivittäisiä askareitani, siivoan, käyn kaupassa, laitan ruokaa, käyn kävelemässä, välillä myös kuntosalilla ja saunassa. Välillä iltaisin katson televisiota, välillä tuijotan tietokoneen ruutua. Käyn kirjastossa ja luen kirjoja ja lehtiä. Välillä kuuntelen musiikkia, enkä suinkaan vain homoseksuaalien artistien musiikkia enkä pelkkien naisartistien, vaikka mieliartisteistani löytyykin myös homoseksuaaleja, niin miehiä kuin naisia. Kuuntelen myös tangomusiikkia ja joka kesä olen jo vuodesta miekka ja kirves kahtonu Tangomarrkkinat ja rokkia kuuntelen myös kuten AC/DC, Scorpions, Dire Straits, Queen, Bon Jovi. Katon myös aina Oscar-gaalan suorana. Ja myös lesbot tuntee iloa ja surua ja kaikkia muitakin tunteita. Enkä ole miehekäs enkä kovin poikamainen (olen pieni ja siro), poikamainen tukka kylläkin, joka kuitenkin jo mallista kasvanut ja jonka aion kasvattaa ainakin vähän pidemmäksi (ehkä polkkatukka). Pidän aika paljon tyttömäisistä/naisellisista asioista, vaikka yhä jonkun verran myös poikamaisesta tyylistäkin. Et lesbona ei ole yleisesti ottaen sen kummempaa kuin heterona, jos ei oteta lukuun sitä että lesbot voi/saattaa joutua kokemaan enemmän vastustusta yhteiskunnan tai tuntemiensa ihmisten taholta kuin heteronaiset, mut muuten ihan samoja asioita voi tehdä, voi käydä samoissa kahviloissa, kuntosalilla, uimahallissa, vaikka Tuurin kyläkaupassa jos huvittaa tai kahtelemassa Suomen eri kartanoita tai Ähtärin eläinpuistossa eläimiä, ei lesbous ole sellaisen este.

Lesbous tuntuu ihanalta. On yksi mun elämän positiivisimmista asioista.

Miltä tuntuu olla hetero? Normaalilta.

Homoille ja lesboille homous ja lesbous tuntuu varmaan ihan samalta. Paitsi jos on asunut jossain ahdasmielisessä lestatuppukylässä ja joutunut koko ikänsä painimaan omien "demoniensa" kanssa. Mutta sitten kun sieltä kaapista tulee ja jos on lopulta sujut itsensä kanssa niin varmaan tuntuu just oikealta itselle.

oma tuntemukseni on, että nykyään mun elämä tuntuu aivan samanlaiselta kuin heteron elämä :D pitkään ajattelin tätä asiaa liian paljon ja koin ulkopuolisuuden tunnetta, mutta sitten päätin elää niin, etten tee asiasta mielessäni numeroa ja jos joku toinen nostaa asiasta jonkinlaisen haloon, niin se on hänen moka, koska nykypäivänä jos on homofoobikko niin siinä on mun mielestä homofoobikko vastaan muu maailma eikä minä vastaan muu maailma :p siis olen oma itseni ja oma persoonani eikä se muutu, ja osaan sanoa aina pahemmin takaisin, jos joku kokee tarpeelliseksi tulla jauhamaan p***aa aiheesta :D elän onnellista elämää!

Vierailija kirjoitti:

Lesbous tuntuu ihanalta. On yksi mun elämän positiivisimmista asioista.

Minä täällä, tuon ensimmäisen kommentin kirjoittaja, se pitkä kommentti. Olen samaa mieltä. On ihanaa olla lesbo enkä häpeä sitä, että pidän naisista. Se on hyvin positiivinen asia, kun nyt ei jatkuvasti ahdista ja nyt myös alan pikku hiljaa löytää itseäni enemmän naisena ja olen myös tullut ainakin vähän enemmän rohkeammaksi nyt kuin ennen mun kaapista tuloo.