Lue keskustelun säännöt.
Jos miehenne jäisi kiinni pettämisestä,
08.12.2011 |
vieläpä niin että olisi pettänyt suhteen alusta asti, ja tämä naisystävä kertoisi teille, voisitteko harkita antavanne anteeksi ja jatkaa suhdetta niin kuin ei mitään? Kaverilleni siis kävi näin, ja vaikka ei kuulemma täysin ole antanut anteeksi, jatkaa kuitenkin miehen kanssa. Itse ajattelin etten pystyisi tuohon, mutta eipä vastaavaa tilannetta ole eteen osunut, niin että mistäs tietää... Helppo aina sanoa etten minä kyllä, vaikka luulisi että koko suhde tuntuisi valheelta tuollaisen jälkeen. Eli käsi sydämelle, moniko ei edes harkitsisi?
Kommentit (7)
Olin nuori ja sen ensimmäisen pitkäaikaisen poikakaverini kanssa. Oltiin oltu yhdessä yli neljä vuotta ja kihloissakin oltiin. Mies jäi kiinni pettämisestä (tai itse kertoi). Kertoi sitten samalla pettäneensä minua koko suhteemme ajan erinaisten kanssa. Sillä hetkell' tuntui pahalta, mutta olisin ollut valmis aloittamaan hänen kanssaan puhtaalta pöydältä. En ollut koskaan ollut ja asunut yksin ja se pelotti. Mies kuitenkin halusi erota. Noin kuukausi eromme jälkeen mies olisi tahtonutkin palata yhteen, mutta minä olin siinä vaiheessa jo sitä mieltä ettei missään nimessä.
Enää en ihan nuin helposti antaisi anteeksi. Toki vaakakupissa olisi paljon asioita, mutta tuskin pystyisin saman katon alla asumaan ihan heti vaikka suhde koitettaisiinkin korjata.
En siis sanoisi että ehdottomasti en antaisi anteeksi tai päinvastoin. Nämä on kuitenkin niin tapauskohtaisia juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voisi luottaa enkä haluaisi tehdä sen luottamuksen eteen edes tuollaisessa tapauksessa töitä sillä koko suhde olisi ollut valhetta. Ei olisi niitä hyviä aikoja joita kohti voisi pyrkiä.
Tuollaisesta voisi heti päätellä, että mies on erittäin hyvä valehtelija ja ihminen joka voi täydellä pokalla elää kaksoiselämää. Sellaiseen en voisi luottaa ja olisi hyvin selvää, että pettäminen jatkuisi tulevaisuudessakin vaikka ei sitä koskaan myöntäisikään.
Kokemuksen rintaäänellä voin sanoa että pettäminen on miehen asenteessa, suhtautumisessa naisiin.
Kun ensimmäisen kerran jää kiinni niin meneehän siinä luottamus. Eikä se enää koskaan täysin palaa. Varsinkin jos juttuja/epäilyjä tulee lisää. Suhde on jokatapauksessa jollain tasolla "pilalla" sen jälkeen. Tai sitten suhteeseen astuu realismi.
Mutta tien kanssa perheen jossa kävi näin. Vielä pahempi oli, että KAIKKI miehen ystävät, perhe jne... tiesi asian ennen naista. Tai no, varmaa ei ole pettikö ihan koko suhteen ajan, mut PITKÄÄN! Ja yhdessä on, onnesta en tiedä.
En halua turhaa tuskaa ja epäilyä elämääni; yksinkin on ihan hyvä olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta olen harvinainen siinä mielessä, että oikeasti haluaisin vapaan suhteen.
Olen 43 ja eronnut. Haluaisin suhteen, joka ei olisi liian vakava vaan siinä olisi tilaa ja lupa katsella myös ympärilleen ja harjoittaa seksuaalisuuttaan myös muiden kuin oman puolisoni kanssa.
Mutta pettäminen ilman lupaa ei olisi kivaa, joten harkitsisin vakavasti, mutta jos mies ei olisi älyttömän ihana, se olisi heippa.
Toisaalta suhde on kyllä niiiin hyvä, että siinä mielessä olisi kyllä säilyttämisen arvoinen monenkin liemen jälkeen.
Toisaalta, jos mies on alusta saakka toiminut noin petollisesti selkäni takana, niin mitä hyvää siinä silloin enää olisi. Kun se itse pohja kaikelta olisi poissa.
Eikä se pohjan kynnyskysymys olisi se pettäminen, vaan systemaattinen valehtelu.
Ei, niin paljon minä en toista ihmistä tarvitse, että antaisin ylitseni kävellä noin rankasti. Itseäni tarvitsen enemmän, itsearvoneni kaikkineni.