Lue keskustelun säännöt.
Äiti Teresa peitot - hölmöläisten touhua? Marttojen peitot Tuomiokirkon rappusille?
01.10.2011 |
Äiti Teresa peittojen neulominen - hölmöläisten touhua? Martat ja peitot Tuomiokirkon rappusilla!
Mietin jo alkuvuodesta 2011, että onkos tässä Äiti Teresa peittojen kutomisessa jotakin pielessä. Langat piti saada lahjoituksena kirkolta, mutta eihän sieltä mitään kunnon lankoja tullut ainakaan minulle. Mistä muut siis saivat langat ja kuka maksoi ne? Minä sain jotain kurjaa ja huonoa lankaan. Itse ostamani langat maksoivat muistaakseni jotain 70 euroa per peitto. Köyhänä minulla ei ollut sellaisia summia laittaa moneen peittoon. Rupesin ihmettelemään!
Lankojen lisäksi peittojen lähettäminen Intiaan on kallista. Jossain vaiheessa näytettiin televisiossa, että Punainen Risti osti halvalla tarpeisiinsa tuhansia, vai oliko jopa kymmeniätuhansia peittoja - Intiasta! Entäpä jos suomalainen nainen siis lahjoittaisi 70 + kuljetuskustannukset euroa per peitto ihan rahana Intiaan? Eikös sillä rahalla saisi siellä jo vaikka mitä?
Suomalaiset hoivapaikat eivät ota tällaisia peittoja vastaan hygieniasyistä. Noita peittoja - tehty epämääräisistä langoista - ei voi helpolla pestä. Miten sitten on peittopesujen laita jossakin intialaisessa kuolevien talossa?
Ja täällä Suomessa oli kylässä intialaisia "laupeudensisaria". Minä en heistä pitänyt ollenkaan. Heti tuli mieleeni, että mitäs ihmeen naisia nämä ovat ja mitä he täällä Suomessa oikein tekevät.
Tänään oli sitten laitettu noin 3800 peittoa 7800 peitosta Marttojen toimesta Tuomiokirkon rappusille. Nämä jaetaan sitten suomalaisille, jotka tarvitsevat peittoja. Eivätkö nuo peitot tule likaiseksi tuossa Tuomiokirkon rappusilla? Kuka pesee ne ja miten ja kuka maksaa pesut? Vai saavatko suomalaiset likaisia peittoja? Televisiossa oikein näytettiin, kuinka jotkut jopa tallasivat peittoja - ilman kenkiä kylläkin.
Kaikista karmeinta mielestäni on se, että tämä peittojen kutominen osoittaa, että maamme on täynnä naisia, joilla ei luultavasti ole pitkin päivää parempaa tekemistä kuin kutoa tai virkata peittoja. Tarvitsisimme myös kotimaisia vaatteita ja muuta kudottavaa, ommeltavaa ja virkattavaa. Suomalaisen naisen työ pikaisesti takaisin sille kuuluvaan arvoon ja oman maamme käyttöön ja kunnollisella palkalla, jolla voi myös elää...
Nykyaikana on taidettu puuhata erikoistumista ihan hölmöläisten tavalla - ja puhutaan globaalista erikoistumisesta! Ja kansantaloudessahan sitä jokaisen maan erikoistumista siihen mitä tuottaa halvimmalla saarnataan! Mutta tuossa maailmanlaajuisessa erikoistumisen ideassa on jotakin todellakin pahasti pielessä. Jokainen maa tuottakoon itselleen itse omaan elämiseen tarvitsemansa niin pitkälle kuin se vain on mahdollista. Siitä ja siinä samalla elämiseen tulee myös laatua ja yhdessä tekemisestä yhteishenkeä! Nyt yhä useampi näyttää vain masentuvan yksin kotonaan ilman että kukaan tarvitsee yhtään mihinkään.
Onko niin, että nyt on tullut stoppi peittojen lähettämiselle Intiaan?
Kommentit (5)
kauheen kalliita peittoja hyväntekeväisyyteen. Lankojen hinnalla -puhumattakaan niihin käytetystä ajasta - saisi kyllä paljon järkevämpääkin. Ja näiden peittojen hygienia ei tosiaan ole paras. Ajattelen myös, että ilmeisesti "muutamalla" muullakin kuin minulla on liikaa aikaa. En silti noin hölmään touhuun viitsi lähteä mukaan.
Ehkä virkkaajat saavat hyvän mielen/omatunnon, että ovat osaltaan tekemässä hyväntekeväisyyttä, olkoonkin hölmöläisten hommaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalainen lanka tahtoo tarkottaa suomalaista ryöstöä!
Tietenkään muualla ei ole näin kallista lankaa.
Vaikka ostaa langan ulkomailta niin suomalainen tapa on nostaa hinta kattoon; ihan vaan ryöstämisen vuoksi.
Vaikka suomalainen kauppa ostaa intialaisen langan myyntiin, niin se vetää väliin ilmaa.
Lanka todellakin kannattaa hankkia ulkomailta! Lanka on lankaa ja hinta Intiassa ei ole vertailukykyinen Suomen kanssa; koska Intiassa ei samaa lankaa voi myydä kalliilla kuten Suomessa. He saavat voittonsa langasta meidän mielestä pienellä rahalla, koittakaa nyt ymmärtää että yhdellä eurolla elää normaali duunari intialainen ihan eri tavalla kuin suomalainen duunari täällä ryöstö maassa.
Pitää muistaa että intialainen lanka luultavasti on ihan 100 % käsityötä ja käsityönä tehty lanka on halvan näköistä.
Te puhutte ihmiset niin monesta asiasta tässä että ei mitään järkeä.
Nää marttojen petot on isoäidinneliö-peittoja ja kyllä nykyiset villapeitot voi pestä koneessa villanpesuohjelmalla. Niihin suositeltiin ainakin meillä käyttämään jämälankoja ja sai virkata vaikka vain 1 neliön ja niistä koottiin porukalla peitto, joten ei pitäisi kuormittaa kenenkään kukkaroa ja toiseksi, se oli ihan vapaaehtoista, ei kukaan pakottanu virkkaamaan.
Kaikista karmeinta mielestäni on se, että tämä peittojen kutominen osoittaa, että maamme on täynnä naisia, joilla ei luultavasti ole pitkin päivää parempaa tekemistä kuin kutoa tai virkata peittoja.
Minulta valmistuu neulepeitto viikossa, vaikka olen kokopäivätöissä asiantuntijatehtävissä ja pyöritän vielä omaa firmaakin siinä ohella. Käsitöiden arvostus on ollut huonoa jo iän kaiken, mutta tämä on jo paksua - että nyt niiden tekeminen osoittaa, ettei parempaa tekemistä ole?!
EI vaiskaan.
Minulla on hieno Nepalista tuotu villahuivi, samanlainen maksaa suomalaisessa tavaratalossa noin 100€, en ole sitä raaskinnut käyttää kun se on niin ihanan kaunis ja hieno, tuoja sanoi että käytä hyvä ihminen se maksoi ehkä 5€. Eli suomalaisilla lankarahoilla saisi peittoja Intiasta konttikaupalla ja vielä pesunkestäviä.