Rasittaa lapset, jotka ovat pitkät illat yksin, eli meillä.
Olen itse päässyt tänäänkin kotiin jo klo 12, eli samaan aikaan kuin omat lapseni. Mutta kavereissa on näitä, jotka ovat iltamyöhään yksin. Tänäänkin meille tuli yhden aikaan tyttö, joka halusi olla lapseni kanssa. Lapsella olisi ollut muutkain omaa tekemistä, eikä aluksi meinannut millään ottaa kaveria luokseen. Suostui kuitenkin, koska toinen olisi joutunut olemaan ihan yksin (ei saanut muistakaan kavereista seuraa).
Nyt on nuhjannut koko päivän täällä, eikä loppua näy. Äsken lapseni lupasi, että puoli kuuteen saa olla - mutta näinköhän ruinaa vielä pidempääkin oleskelua. En raaski itsekään tuota tyttöä pimeään lähettää tyhjään kotiin. Säälittää, mutta eipähän tuon pitäisi minunkaan vastuullani olla. Mielestäni 2-luokkalainen on kuitenkin liian pieni näin pitkiin yksinäisiin ja pimeisiin iltoihin!
Kommentit (3)
vähän sama tilanne. Täällä kokoontuu yhdensortin iltapäiväkerho. Mutta eipä se minua (yleensä) haittaa, kiva kun on läheinen suhde lapsen kavereihin ja tiedän, että heidän vanhemmiltaan saan vastavuoroista "hoitoapua" tarvittaessa.
Täällä saa välipalaa, tekevät läksyt yhdessä ja minä tarkastan ja kaikilla on kivaa. Joskus, jos minulla muuta puuhaa tai vaikkapa migreeni, lähetän omanikin muualle iltapäiväpuuhiin ihan hyvällä omalla tunnolla.
Itselläni perjantai-illoissa raja menee ehdottomasti kuudelta. Sen jälkeen en halua meille vieraita.
Tämän kaverin kanssa ei leikit oikein suju, eivät keksi tekemistä jne. Ja kun oma lapsenikaan ei olisi oikein halunnut olla kaverin kanssa. Ja lisäksi koskaan oma lapseni ei ole tämän kaverin luona. Tässä mm. syitä, jotka ärsyttää.
Meillä poika 11-vee luuhaa kavereillaan, pihalla, kirjastossa jne. ja kotona pitää olla kol 20.00 viimeistään. Itse olen hoitovapaalla ja kotona melkein koko päivän, mutta kavereiden seura on aika tehokasta.