Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko katastrofi, jos lapsi on lahjakas, mutta ei jaksa keskittyä koulussa?

Vierailija
24.05.2011 |

Ekaluokkainen hallitsee hyvin äidinkielen, matematiikan ja muidenkin aineiden asiat. Äidinkieli sujuu keskivertoa paremminkin. Tytöllä on valtava tiedonjano, hän lukee paljon ja kyselee aikuisilta.



Mutta se keskittyminen... Tyttö ei jaksa seurata opettajaa, haaveilee, piirtelee, vanuu pitkin tuolia jne. Ei kuitenkaan häiritse muita, ei metelöi eikä kiusaa ketään.



Mikä neuvoksi? Ennustaako tämä ongelmia myöhemmin koulussa? Opettajalta ei oikein saa muuta kommenttia kuin "katsellaan nyt".

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
24.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että he kyllästyvät koulussa. Varsinkin alaluokilla kun tempo on todella hidas. Pyydä opettajalta lapselle lisätehtäviä, joutuu ehkä olemaan skarpimpi.

Vierailija
2/9 |
24.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

meidän poika on kaikkien älykkyystestien mukaan (joita on tehty monta, eikä ne ole mitään mensan pikatestejä, vaan näitä joiden tekeminen kestää monta tapaamiskertaa ja vähintään kuukauden, joita ammattilaiset tekee) erittäin älykäs ja lahjakas, varsinkin matemaattisesti ja avaruudellisesti, mutta kaikissa muissakin alueissa vähän tarvetta edellä. Siitä huolimatta noita testejä on tehty juuri siksi, että LAPSI EI PÄRJÄÄ KOULUSSA, numerot on kuutosia ja viitosia, paitsi matikasta heittää kympin jos viitsii mennä kokeeseen eikä eka tehtäväsatu olemaan jotenkin vääränlainen. Lisäksi opettajat on hermoraunioita kun tämä vääntelee kumia ja puree kynää ja taittelee paperilennokkia tai origamia silloin kun ope haluaisi että nyt kuunnellaan silmät isolla ja toisaalta tuijottaa silmät puoliummessä kaukaisuuteen kun ope haluaisi että nyt tehdään tehtäviä. Opettajat ovat pääsääntöisesti sitä mieltä, että asennevammainen laiskimushan tuo on, tai ainakin tyhmä. Psykologit yrittää sitten selittää niille, että no ei oikeastaan mitään noista.



Niin että katastrofi on, vaikk olisi kuinka lahjakas.



Lapsi on seiskalla. Pian ehkä mennään nuorisopsykiatrian poliklinikalle katsomaan tuleeko nyt se lääkitys...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
24.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos lapsi tekee tehtävät ja oppii muiden mukana eikä häiritse ketään, on kaikki ihan hyvin. Hän voisi tehdä lisätehtäviä, jos on nopea, tai lukea kirjaa tai piirrellä. Haaveilu on hyvä harrastus, jos sieltä haavemaasta pääsee pois, kun pitää.



yläkoulun ope



Vierailija
4/9 |
24.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

jotta voi keskittyä kuuntelemaan. Te voisitte vanhempina yrittää motivoida poikaa pitämään siitä, että on hyvä. Aina lahjakkuus ei riitä, vaan pitää opiskella asioita ja käyttää niitä muistin varassa, esim. reaaliaineissa ja kielissä. Jonkinlainen oppimisen ongelma pojalla taitaa olla, mutta se voi olla vain asenneongelma.

yläkoulun ope

meidän poika on kaikkien älykkyystestien mukaan (joita on tehty monta, eikä ne ole mitään mensan pikatestejä, vaan näitä joiden tekeminen kestää monta tapaamiskertaa ja vähintään kuukauden, joita ammattilaiset tekee) erittäin älykäs ja lahjakas, varsinkin matemaattisesti ja avaruudellisesti, mutta kaikissa muissakin alueissa vähän tarvetta edellä. Siitä huolimatta noita testejä on tehty juuri siksi, että LAPSI EI PÄRJÄÄ KOULUSSA, numerot on kuutosia ja viitosia, paitsi matikasta heittää kympin jos viitsii mennä kokeeseen eikä eka tehtäväsatu olemaan jotenkin vääränlainen. Lisäksi opettajat on hermoraunioita kun tämä vääntelee kumia ja puree kynää ja taittelee paperilennokkia tai origamia silloin kun ope haluaisi että nyt kuunnellaan silmät isolla ja toisaalta tuijottaa silmät puoliummessä kaukaisuuteen kun ope haluaisi että nyt tehdään tehtäviä. Opettajat ovat pääsääntöisesti sitä mieltä, että asennevammainen laiskimushan tuo on, tai ainakin tyhmä. Psykologit yrittää sitten selittää niille, että no ei oikeastaan mitään noista. Niin että katastrofi on, vaikk olisi kuinka lahjakas. Lapsi on seiskalla. Pian ehkä mennään nuorisopsykiatrian poliklinikalle katsomaan tuleeko nyt se lääkitys...

Vierailija
5/9 |
24.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja antaa muille työrauhan

Vierailija
6/9 |
24.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

jotta voi keskittyä kuuntelemaan. Te voisitte vanhempina yrittää motivoida poikaa pitämään siitä, että on hyvä. Aina lahjakkuus ei riitä, vaan pitää opiskella asioita ja käyttää niitä muistin varassa, esim. reaaliaineissa ja kielissä. Jonkinlainen oppimisen ongelma pojalla taitaa olla, mutta se voi olla vain asenneongelma.

yläkoulun ope

meidän poika on kaikkien älykkyystestien mukaan (joita on tehty monta, eikä ne ole mitään mensan pikatestejä, vaan näitä joiden tekeminen kestää monta tapaamiskertaa ja vähintään kuukauden, joita ammattilaiset tekee) erittäin älykäs ja lahjakas, varsinkin matemaattisesti ja avaruudellisesti, mutta kaikissa muissakin alueissa vähän tarvetta edellä. Siitä huolimatta noita testejä on tehty juuri siksi, että LAPSI EI PÄRJÄÄ KOULUSSA, numerot on kuutosia ja viitosia, paitsi matikasta heittää kympin jos viitsii mennä kokeeseen eikä eka tehtäväsatu olemaan jotenkin vääränlainen. Lisäksi opettajat on hermoraunioita kun tämä vääntelee kumia ja puree kynää ja taittelee paperilennokkia tai origamia silloin kun ope haluaisi että nyt kuunnellaan silmät isolla ja toisaalta tuijottaa silmät puoliummessä kaukaisuuteen kun ope haluaisi että nyt tehdään tehtäviä. Opettajat ovat pääsääntöisesti sitä mieltä, että asennevammainen laiskimushan tuo on, tai ainakin tyhmä. Psykologit yrittää sitten selittää niille, että no ei oikeastaan mitään noista. Niin että katastrofi on, vaikk olisi kuinka lahjakas. Lapsi on seiskalla. Pian ehkä mennään nuorisopsykiatrian poliklinikalle katsomaan tuleeko nyt se lääkitys...

Miten sä luulet, ettäm e on käyty läpi useammat älykkyystestit ja psykologipalaverit ja psykologit koululla yrittäneet selittää opettajille asioita yrittämättä motivoida poikaa pitämään koulusta? Ihan tosi meinaat että se on mahdollista?

(ja juu kotipuolen neuvontaa on myös saatu, mutta siitä on jo aikaa, koska meillä kotona riitti yksi neuvontakerta, koulussa opettajat pitää opetttaa tajuamaan nämä asiat kerta toisensa jälkeen)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
24.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

tällaiselle epätäydellisten ihmisten palstalle.

jotta voi keskittyä kuuntelemaan. Te voisitte vanhempina yrittää motivoida poikaa pitämään siitä, että on hyvä. Aina lahjakkuus ei riitä, vaan pitää opiskella asioita ja käyttää niitä muistin varassa, esim. reaaliaineissa ja kielissä. Jonkinlainen oppimisen ongelma pojalla taitaa olla, mutta se voi olla vain asenneongelma. yläkoulun ope

meidän poika on kaikkien älykkyystestien mukaan (joita on tehty monta, eikä ne ole mitään mensan pikatestejä, vaan näitä joiden tekeminen kestää monta tapaamiskertaa ja vähintään kuukauden, joita ammattilaiset tekee) erittäin älykäs ja lahjakas, varsinkin matemaattisesti ja avaruudellisesti, mutta kaikissa muissakin alueissa vähän tarvetta edellä. Siitä huolimatta noita testejä on tehty juuri siksi, että LAPSI EI PÄRJÄÄ KOULUSSA, numerot on kuutosia ja viitosia, paitsi matikasta heittää kympin jos viitsii mennä kokeeseen eikä eka tehtäväsatu olemaan jotenkin vääränlainen. Lisäksi opettajat on hermoraunioita kun tämä vääntelee kumia ja puree kynää ja taittelee paperilennokkia tai origamia silloin kun ope haluaisi että nyt kuunnellaan silmät isolla ja toisaalta tuijottaa silmät puoliummessä kaukaisuuteen kun ope haluaisi että nyt tehdään tehtäviä. Opettajat ovat pääsääntöisesti sitä mieltä, että asennevammainen laiskimushan tuo on, tai ainakin tyhmä. Psykologit yrittää sitten selittää niille, että no ei oikeastaan mitään noista. Niin että katastrofi on, vaikk olisi kuinka lahjakas. Lapsi on seiskalla. Pian ehkä mennään nuorisopsykiatrian poliklinikalle katsomaan tuleeko nyt se lääkitys...

Miten sä luulet, ettäm e on käyty läpi useammat älykkyystestit ja psykologipalaverit ja psykologit koululla yrittäneet selittää opettajille asioita yrittämättä motivoida poikaa pitämään koulusta? Ihan tosi meinaat että se on mahdollista? (ja juu kotipuolen neuvontaa on myös saatu, mutta siitä on jo aikaa, koska meillä kotona riitti yksi neuvontakerta, koulussa opettajat pitää opetttaa tajuamaan nämä asiat kerta toisensa jälkeen)

Vierailija
8/9 |
24.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ok, unohda kaikki. Ihmettelen, että noin omnipotentti ihminen kirjoittelee tällaiselle epätäydellisten ihmisten palstalle.

jotta voi keskittyä kuuntelemaan. Te voisitte vanhempina yrittää motivoida poikaa pitämään siitä, että on hyvä. Aina lahjakkuus ei riitä, vaan pitää opiskella asioita ja käyttää niitä muistin varassa, esim. reaaliaineissa ja kielissä. Jonkinlainen oppimisen ongelma pojalla taitaa olla, mutta se voi olla vain asenneongelma. yläkoulun ope

meidän poika on kaikkien älykkyystestien mukaan (joita on tehty monta, eikä ne ole mitään mensan pikatestejä, vaan näitä joiden tekeminen kestää monta tapaamiskertaa ja vähintään kuukauden, joita ammattilaiset tekee) erittäin älykäs ja lahjakas, varsinkin matemaattisesti ja avaruudellisesti, mutta kaikissa muissakin alueissa vähän tarvetta edellä. Siitä huolimatta noita testejä on tehty juuri siksi, että LAPSI EI PÄRJÄÄ KOULUSSA, numerot on kuutosia ja viitosia, paitsi matikasta heittää kympin jos viitsii mennä kokeeseen eikä eka tehtäväsatu olemaan jotenkin vääränlainen. Lisäksi opettajat on hermoraunioita kun tämä vääntelee kumia ja puree kynää ja taittelee paperilennokkia tai origamia silloin kun ope haluaisi että nyt kuunnellaan silmät isolla ja toisaalta tuijottaa silmät puoliummessä kaukaisuuteen kun ope haluaisi että nyt tehdään tehtäviä. Opettajat ovat pääsääntöisesti sitä mieltä, että asennevammainen laiskimushan tuo on, tai ainakin tyhmä. Psykologit yrittää sitten selittää niille, että no ei oikeastaan mitään noista. Niin että katastrofi on, vaikk olisi kuinka lahjakas. Lapsi on seiskalla. Pian ehkä mennään nuorisopsykiatrian poliklinikalle katsomaan tuleeko nyt se lääkitys...

Miten sä luulet, ettäm e on käyty läpi useammat älykkyystestit ja psykologipalaverit ja psykologit koululla yrittäneet selittää opettajille asioita yrittämättä motivoida poikaa pitämään koulusta? Ihan tosi meinaat että se on mahdollista? (ja juu kotipuolen neuvontaa on myös saatu, mutta siitä on jo aikaa, koska meillä kotona riitti yksi neuvontakerta, koulussa opettajat pitää opetttaa tajuamaan nämä asiat kerta toisensa jälkeen)

kuin jos syöpäpotilaalle sanoisi, että mene aikaisemmin nukkumaan niin ei väsytä yhtä paljon tai jos sä haluaisit rakentaa talon ja aloittaisin kiukaan valinnasta. Auttaahan se vähän, mutta kokonaisuuteen nähden ihan minimaalisesti - ja kaikki on taatusti osanneet tehdä tuon verran ilman neuvoakin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
24.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun mies oli kuulemma vähän tommonen koulussa. Tosi älykäs (edelleen), mutta kyllästyi helposti siihen helppouteen. Ei oikein koskaan oppinut tekemään työtä asioiden eteen, kun kokeista tuli kiitettäviä vasemmalla kädellä tehden.



Myöhemmin on kironnut monta kertaa sitä, kun yliopisto-opinnot venyi ja venyi, kun siinä vaiheessa vasta tajusi, että pitäis tehdä asioiden eteen töitäkin. On kertonut toivoneensa, että joku olis potkinut häneen vähän asennetta ainaisen päänsilittelyn sijaan. (Mutta hyvä mies hänestä silti tuli, sai töitä ja pääsi avioonkin asti ;) )

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yhdeksän yksi