Olen niin kade 35+ työkaverinaiselle! APUA!
Työkaveri on todella pätevä työssään, mukava kaikille, aina iloinen ja onnellisen oloinen ihminen. Vaikuttaa tyytyväiselle perhe-elämäänsä ja puhuu paljon miehestääm ja lapsistaan.
On ihan kivan näköinen ja nuorekas ikäisekseen. Harmittaa miten hän hurmaa ihan kaikki, kellään ei pahaa sanottavaa ihmisestä ja todella moni parikymppinen nuorimies on ihan aidosti ihastunut häneen ja ottaisi, jos omakseen saisi.
Oon niin kade miten joku voikin olla noin valovoimainen ja hurmaava ihminen! Pahinta tässä kateudessa on se, että itsekin todella pidän hänestä!
Kommentit (16)
mutta miten joku voikin olla niin positiivinen ja aina nähdä valoa tunnelin päässä!
Hänkin ihan tavallinen, mutta toisaalta todella hurmaava. Omaa täydellisen tilannetajun ja kauneustajun vaikka pukeutuukin ihan tavallisesti eikä itseään "pynttää", ei ole edes pinnallinen. Ja aina jaksaa muita auttaa ja tuntuu saavan siitä voimaan, plaah!
Ole vain onnellinen, että omaat noin mukavan työkaverin. Kaikilla ei ole sellasia.
toivottoman ihastunut yhteen mieheen töissä. Tämä nainen huomasi ihastumiseni ja kahdenkesken koitti kannustaa mua aliotteen tekoon. Mutta mies on ihastunut tähän naiseen eikä nainen edes tajua sitä! Kuten ei tajua suurimman osan miehistä olevan ihastunut tai pitävän häntä työpaikan ihanimpana naisena.
vain henkisesti kehittyneempi. Ehkä sillä on ollut aiemmassa elämässään suuria vastoinkäymisiä. Sun pitää vain kehittää mieltäsi niin sinustakin voi tulla samanlainen.
Ja samalla ihailen häntä ja tahtoisin olla kuin hän?
yhdeltä 25v poitsulta. Nolona sitten poika ihan muodon vuoksi ojensi siitä yhden marjan mullekin, kun tässä viereisissä työpisteissä istutaan.
Ja mitä tekee tämä nainen, kiittää kauniisti ja pyytää kaikki mansikoita syömään, kun tämä poitsu oli niin kiva että muisti MEITÄ marjoilla. Ei edes näytä tajuavan, et ne oli kyllä hänelle.
Voi itku miten joku osaa ollakin noin kiva!
yhdeltä 25v poitsulta. Nolona sitten poika ihan muodon vuoksi ojensi siitä yhden marjan mullekin, kun tässä viereisissä työpisteissä istutaan. Ja mitä tekee tämä nainen, kiittää kauniisti ja pyytää kaikki mansikoita syömään, kun tämä poitsu oli niin kiva että muisti MEITÄ marjoilla. Ei edes näytä tajuavan, et ne oli kyllä hänelle. Voi itku miten joku osaa ollakin noin kiva!
Tajusi varmasti, mutta taitavasti ja hienotunteisesti käänsi asian niin, ettei muka huomannut lahjaa.
No niin, nyt se ihanainen nainen sai mansikkarasian yhdeltä 25v poitsulta. Ja mitä tekee tämä nainen, kiittää kauniisti ja pyytää kaikki mansikoita syömään, kun tämä poitsu oli niin kiva että muisti MEITÄ marjoilla. Ei edes näytä tajuavan, et ne oli kyllä hänelle. Voi itku miten joku osaa ollakin noin kiva!
fiksu ihminen muuta voinut tehdä. Osaa näyttää pojallekin hienosti, että tämä ei nyt niin kovin fiksusti tehnyt.
toimiston miehistä on ihan kuumana. Ei ole mikään tyrkky blondi povikuningatar, ihan tuikitavallinen. Miten mä saisin edes murto-osan tosta valosta?
Oon taas niin kade ja toisaalta ihailen miten joku voikin olla noin ihana ja upea!
Olen mielestäni ihan tavallisen näköinen, karjalaisen-ompelija äidin tytär eli jokainen lähellä oleva on huomattava, osattava lukea onko tällä nälkä vai jano vai kiima, pukeutua on pakko osata kun alta vuoden vanhasta on päähän iskostunut että tämä ei sovi ja tämä sopii. Kun täti on vielä kampaaja on tukkakin aina hyvin. Siihenkin on aina kasvanut, kampaajalla on vakio aika viiden viikon välein. Kasvatukseen on kuulunut myös vahva itsetunto että on yhtä hyvä kuin muut ei parempi mutta ei huonompikaan.
Entisen miehen kavereissa ei ole yhtään joka ei olisi vihjannut että minä olen ihana ja jos niin jos ja niin edelleen. Samoin naapurin miehissä.
Minkä sille voi että on iloinen ja nauravainen, sujuva sanainen ja osaa huomioida kaikki, oikeasti se on välillä rasittavaa ja aika usein huomaa että varsinkin miehet ymmärtävät asian väärin. Onneksi on tullut lisää kiloja ihan vieraat miehet ei enää kiinnitä huomiota ja ei ihan kakarat kun ikääkin on kohta 50v.
Miksi sitten olen entinen vaimo, yksi vahva syy oli että olin liian iloinen ex:n mielestä.
Olen mielestäni ihan tavallisen näköinen, karjalaisen-ompelija äidin tytär eli jokainen lähellä oleva on huomattava, osattava lukea onko tällä nälkä vai jano vai kiima, pukeutua on pakko osata kun alta vuoden vanhasta on päähän iskostunut että tämä ei sovi ja tämä sopii. Kun täti on vielä kampaaja on tukkakin aina hyvin. Siihenkin on aina kasvanut, kampaajalla on vakio aika viiden viikon välein. Kasvatukseen on kuulunut myös vahva itsetunto että on yhtä hyvä kuin muut ei parempi mutta ei huonompikaan.
Entisen miehen kavereissa ei ole yhtään joka ei olisi vihjannut että minä olen ihana ja jos niin jos ja niin edelleen. Samoin naapurin miehissä.
Minkä sille voi että on iloinen ja nauravainen, sujuva sanainen ja osaa huomioida kaikki, oikeasti se on välillä rasittavaa ja aika usein huomaa että varsinkin miehet ymmärtävät asian väärin. Onneksi on tullut lisää kiloja ihan vieraat miehet ei enää kiinnitä huomiota ja ei ihan kakarat kun ikääkin on kohta 50v.
Miksi sitten olen entinen vaimo, yksi vahva syy oli että olin liian iloinen ex:n mielestä.
Mistä sä ihmisten kanssa puhut? Mäkin haluan oppia tuon taidon!
Esikuvan tasolle tuskin päästään, mutta voi saada monta hyvää vinkkiä joilla pääset loistaman kun olet jossain muussa seurassa :)
Minä ainakin painan mieleeni muutaman tuttaviani erityisesti kiinnostavan jutun. Se voi olla käsityöt, talonrakennus, joku urheilulaji, musiikkityyli jne. Otan sitten nämä puheeksi, jos kaupungilla tai työn puitteissa törmätään. Erityisesti miehet selvästi pitävät siitä, että nainen osoittaa kiinnostusta heidän harrastuksiaan kohtaan.
Tuntemattomien ihmisten kanssa turvallisia puheenaiheita syntyy tilannekohtaisesti. Ravintolassa on helppo puhua ruoasta, työpaikalla vaikkapa lomasuunnitelmista, lenkkipolulla lenkkareista jne. Ainoat vältettävät puheenaiheet ovat politiikka (ellei tasan tarkkaan tiedä, että toinen EI kannata persuja - jolloin niiden haukkuminen on aina mukavaa), uskonto ja raha.
Karisma, se seon mikäntyökaverillasi on, se vain joko on tai ei ole
Karisma, se seon mikäntyökaverillasi on, se vain joko on tai ei ole
meillä sama työkaveri? Itse erosin pari vuotta sitten ja tän työkaverin elämä on jotenkin niin kadehdittavan helppoa ja mukavaa että todella ärsyttää. On kuitenkin niin mukava ja tavallinen, että kukaan ei ala työpaikalla hänestä koskaan mitään seläntakana puhumaan. Voi miten tuollaiseksi voisi itsekin tulla. Plääh.