Tarvitseeko 5-vuotias monta harrastusta?
Oma 5-vuotiaani harrastaa muskaria, joka on pe-aamuisin. Mummi käyttää siellä, koska itse olemme töissä.
Muutoin lapsi on päiväkodissa eikä mielestäni kaipaa mitään muuta arkeensa, tykkää leikkiä kotona eikä usein edes halua hoitopäivän jälkeen lähteä mihinkään.
Lapseni saman ikäisellä kaverilla taas on äiti, joka haluaa että ainokaisensa pärjää elämässä, on suosittu, osaa olla erilaisten ihmisten kanssa jne. Tytöllä käy pianonopettaja kotona kerran viikossa, on muskari, kansantanssi ja jalkapallo. Ensi syksynä aloittaa kuvataidekoulussa. Tuntuu aika rankalta tulevalle eskarilaiselle.
Jokainen tietysti tyylillään, mutta miten lapsi jaksaa tuollaista? Tämä tyttö on ujo ja superkiltti, välillä tuntuu että on ihan alistettu, kun äiti höösää ympärillä ja järjestää koko ajan virikkeitä.
Kommentit (19)
Nyt taas ajankohtaista kun syksy ja harrastukset alkaa. Onko 2 kertaa viikossa jalkapalloa liikaa 6-vuotiaalle jos tykkää ja käy lyhyehköjä päiviä päiväkodissa 4pv. viikossa? Toinen harrastuspäivä on sunnuntai. Lapsi siis itse toistaiseksi tykkää ja pelailee lisäksi oma-aloitteisesti muina iltoina pihassa naapuruston pikkupoikien kanssa.
Emme tähtää ammattilaisuuteen vaan liikunnan harrastamiseen ja ryhmässä toimisen iloon.
Onko kokemuksia että jalkapallo muuttuu "liian aikaisin" vakavaksi? Luin kauhulla lehdestä että taitoluistelua harrastetaan 7v. jo 5 krt vko jäällä ja päälle balettia.
Meillä 5-vuotias on muskarissa ja liikuntaleikkikoulussa. Lisäksi kerho kerran viikossa (on kotihoidossa). Muskari on päiväaikaan ja liikkari illalla. Yksi ilta viikossa on maksimi mulle kuljetella kun muita lapsia kaksi ja arvostan iltaa perheen kanssa. Huolehdin jo nyt tilanteesta parin vuoden päästä kun aktiivisia harrastajia on kolme...
Mitenhän me 50- ja 60-luvun lapset selvisimme aikuisiksi, kun meillä ei ollut harrastuksia 3-vuotiaasta tai jopa nuoremmasta alkaen. Liikkua me kyllä osasimme ihan itse ja vietimmekin suuren osan paivästä ulkona kiipeillen, hyppien ja pomppien ja samalla vahvistaen luustoamme. Nukkejakin osattiin hoitaa ihan ilman ohjausta. Oltiin sivusta katsottu, mitä äiti teki. Useimmilla tenavilla jonkinlaisena harrastuksena taisi olla pyhäkoulu sunnuntaiaamuisin. Ei siitä kukaan harrastuksena puhunut, se kuului ilman muuta asiaan ja ihan kivaa siellä oli. En osaa edes sanoa, kuinka nuoresta asti siellä kävin, mutta ehkä jostain 4-vuotiaasta. Vähän myöhemmin tuli sitten lisäksi yhtenä arki-iltana tyttökerho. Jumppakerhossa alettiin käydä toisella kymmenellä.
Ei tarvitse montaa harrastusta, mutta lapset ovat tässäkin asiassa yksilöllisiä. Meidän 5-vuotias päiväkodissa käyvä lapsi harrasti keväällä kahta liikuntaharrastusta ja nyt 5,5-vuotiaana syksyksi halusi ottaa vielä yhden liikuntalajin kokeiltavaksi. Intoa, motivaatiota ja energiaa tuntuu noihin harrastuksiin riittävän. Kaksi harrastuksista on viikonloppuna joten viikolla päiväkotipäivän jälkeen on vain yksi harrastusmeno. En aio rajoittaa lapsen harrastamista jos hän itse tykkää harrastaa ja jos lapsen voimavarat riittää harrastamiseen.
Oikeeastan se ei ole edes hyvä jos pienelle leapselle laitetaan liikaa harrastuksia. vaikkei lapsi väsyisi, hänen mielikuvituksensa ei kehity tarpeeksi. Mielikuvitus kehittyy kun lapsi joutuu tylsistymään ja keksimään itse itselleen puuhaa! Jos aina on ohjattua toimintaa päiväkodissa ja sit vielä vaaa-ajallakin, lapsen mielikuvitus jää käyhäksi eikä hän myöskään opi sietämään hetkiä joina ei vain tapahdu mitään erikoista.
Mielestäni kouluiässä vasta "tarvitsee", jos välttämättä haluaa, niin sitten aikaisemmin. Mutta ota huomioon, että tietyt lajit on aloitettava nuorena, jos aikoo esim. kilpailla myöhemmin.
tule ensi talveksi yhtä ainutta harrastusta. Päiväkoti riittää. Loppuaika vietetään perheen ja siskojen kanssa. Leivotaan, siivotaan, ulkoillaan, käydään kirjastossa. Lapsuutta ei minusta tarvitse suorittaa.
Terkuin opettajaäiti, jonka isommat lapset ovat hyvin kerinneet harrastuselämään mukaan koululaisinakin.
Oma 5 vuotiaani aloitti juuri jalkapallon ihan omasta kiinnostuksestaan. Harjoituksia 2krt/vko ja käydään aina kun ehditään. Esikoinen ei ollut tuossa iässä kiinnostunut vielä mistään ja vasta ekalla luokalla kiinnostui tanssista ja tokalla mukaan tuli pianonsoitto. Ja nämäki lapsen omasta halusta. Lapselle riittää ihan vaan leikki ja normaali ulkoliikunta kouluikään asti, toisille pidempäänkin. Tuollainen vanhempien mieliksi harrastaminen on kauheinta ja tappaa luovuuden ja innostuneisuuden tyystin.
-KTM
noi lasten harrastukset.. =D
Ei minustakaan tarvi alle kouluikäinen mitään harrastusta. Ja jos jotain niin korkeintaan yksi joka on kerran viikossa.
Ja alakoululainenkin pärjää vielä yhdellä.
Tosin ymmärrän sen, että jos lapsi on todella lahjakas jossain ja haluaa siihen panostaa (siis lapsi).
Sopiva harrastusmäärä on 0-2 harrastusta ja 0-2 päivänä viikossa, ei enempää jos on päivähoidossa.
Meillä harrastetaan paljon ja lapsi tykkää. Tiedän muitakin lapsia, jotka harrastavat paljon ja tykkäävät siitä, mutta näiden lasten vanhemmat ovat itsekin aktiivistia.
Meilläpäin muskari on tarhapäivän aikana, mikä on tosi hyvä juttu.
jääkiekkoa ja kesällä jalkapalloa.
Lapsi selvästikin tarvitsee fyysistä tekemistä paljon että pysyy tyytyväisenä. Meille on paljon helpompaa mennä tuollaiseen ohjattuun toimintaan mukaan kun keksiä jatkuvasti jotain liikunnallista hänelle. Uimassa, hiihtämässä, laskettelemassa ja ulkoilemassa tietysti käydään mutta nuo pelastaa sen yhden päivän.
että se motivaatio harrastamiseen on lapsen eikä vanhemman päässä. Toiset ihmiset on luonteeltaan sellasia, että ne tykkää tehdä paljon ja olla liikkeessä. (Ja toiset tietty opetetaan sellaisiksi.) Kyllä mä silti vähän jarruttelisin, jos mun lapsi vinkuisi liikaa harrastuksia. 5-vuotiaalla pitää olla aikaa rauhalliseen oleiluun ja suunnittelemattomaan vapaa-aikaan.
Meillä tyttö on tanssinu 3-vuotiaasta balettia ja nyt syksyllä alkaa soittoharrastus. Ikää tulee tänä vuonna 6. Tohon harrastuksen määrään vaikuttaa mun mielestä sekin, tuleeko siitä läksyjä. Jossain kuvataidekerhossa tai kokkikoulussa ei ehkä ole muuta "vaivaa" kun se, että menee paikalle. Soittamisessa taas on jo lähtöoletuksena se, että sitä harrastetaan muunakin aikana kuin soittotunneilla.
Lisäksi monet harrastukset tuppaa viemään iän myötä aina vaan enemmän aikaa. Tulee 5 jalisreenit pelimatkoineen, orkesterit ja teoriatunnit. Jossain vaiheessa on sitten jätettävä jotain pois, jos on pienenä alottanu monta harrastusta.
kaikenlaisiin harrastuksiin, joihin teillä ei ole edes lahjoja.
Urheilemaan, kuvataidekouluun, musiikkiin, balettiin etc. oliskos kivaa? Tulisiko teistä erityislahjakkuuksia näissä asioissa?
Urheilemaan, kuvataidekouluun, musiikkiin, balettiin etc. oliskos kivaa? Tulisiko teistä erityislahjakkuuksia näissä asioissa?
sama pätee lapsiinkin ja heitä viedään vain harrastuksiin joista itse pitävät
5-vuotiaalla pitää olla aikaa rauhalliseen oleiluun ja suunnittelemattomaan vapaa-aikaan.
Itse asiassa tämä pätee kaiken ikäisiin vauvasta vaariin :) Tai ainakin pitäisi päteä. Elämässä on nykyään ihan liikaa kiirettä, suorittamista jne.
Käy kerran viikossa lastentanssissa. Syksyllä joko jatkaa tuota tai sitten joku muu liikunnallinen juttu tilalle. Lisäksi on päiväkerho 2 x viikossa ja minusta tuossa on ihan riittämiin. En edes ymmärrä miten päivähoidossa olevat lapset jaksavat vielä illalla harrastaa ja eihän siinä jää perheen yhteistä aikaakaan juuri ollenkaan.
Käy kerran viikossa lastentanssissa. Syksyllä joko jatkaa tuota tai sitten joku muu liikunnallinen juttu tilalle. Lisäksi on päiväkerho 2 x viikossa ja minusta tuossa on ihan riittämiin. En edes ymmärrä miten päivähoidossa olevat lapset jaksavat vielä illalla harrastaa ja eihän siinä jää perheen yhteistä aikaakaan juuri ollenkaan.
la ja su harrastaa tunniin niin kyllä siinä aikaa jää oleilla vaikka kuinka paljon.
Nyt taas ajankohtaista kun syksy ja harrastukset alkaa. Onko 2 kertaa viikossa jalkapalloa liikaa 6-vuotiaalle jos tykkää ja käy lyhyehköjä päiviä päiväkodissa 4pv. viikossa? Toinen harrastuspäivä on sunnuntai. Lapsi siis itse toistaiseksi tykkää ja pelailee lisäksi oma-aloitteisesti muina iltoina pihassa naapuruston pikkupoikien kanssa.
Emme tähtää ammattilaisuuteen vaan liikunnan harrastamiseen ja ryhmässä toimisen iloon.
Onko kokemuksia että jalkapallo muuttuu "liian aikaisin" vakavaksi? Luin kauhulla lehdestä että taitoluistelua harrastetaan 7v. jo 5 krt vko jäällä ja päälle balettia.