Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun meillä on erilaiset käsitykset rajojen asettamisesta?
20.07.2011 |
Lapsi uhmaikäinen 3,5v. Hyvin vilkas ja omapäinen. Minä olen sitä mieltä, että perusrajat on pidettävä, jos sanotaan että jotain tehdään niin sitten huolehditaan että se tapahtuu. Mies taas sellainen, että huutelee "tuulisitkos hampaitten pesulle.." ja kun lapsi ei tietenkään tule niin huutaa uudelleen, sitten alkaa tehdä jotain ihan muuta, joskus aikojen päästä sitten kymmenen huutelun jälkeen saavat homman tehtyä. Nukkumaan meno venyy, lapsi pistää leikiksi. Vaikka lapsi ei olisi syönyt päivällistä vaan juoksennellut pöydästä pois, antaa isä kinuavalle lapselle kaupasta jäätelön - sillä seurauksella ettei iltapalakaan sitten maistu. Videoita lapsi saa katsella isän mielestä paljon, kunhan on hiljaa.. toisaalta mies kyllä käyttää lasta ulkona ja leikittää, ettei siis siinä mitään, mutta minä hiillyn aina kun mies on niin vetelä ja löperö lapsen suhteen ja minä vaikutan tyrannilta kun miehenkin puolesta vedän rajoja lapselle. Mitä tässä tehdä? Olen yrittänyt jutella asiasta miehelle, mutta asenne on vähän evvk.
Kommentit (5)
Ei tuo ainakaan mitään hyvää tiedä suhteellenne, ihan varmasti petipuolellakin menee 50/60 toisen hyväksi, toinen nauttii ja toinen ei, sinuna alkaisin katselemaan toista miestä tai ainakin kunnon panoseuraa että pääsee joskus rentoutumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo ainakaan mitään hyvää tiedä suhteellenne, ihan varmasti petipuolellakin menee 50/60 toisen hyväksi, toinen nauttii ja toinen ei, sinuna alkaisin katselemaan toista miestä tai ainakin kunnon panoseuraa että pääsee joskus rentoutumaan.
Aamulääkkeet ottamatta??
Mutta joo, ei hyvältä kuulosta, itse en kestäisi tuollaista.
Eikö tuollainen asenne (kysehän on ihan perustavanlaatuisesta luonne-eroavaisuudesta) tullut millään tavalla esiin seurusteluaikana?
Mulle mies sanoi joskus aikanaan (olemme siis uusioperhe ja mulla oli ennestään lapsi), että mä pidän hänen mielestään liian kovaa kuria lapselleni. Kuinka ollakaan, nyt kun yhteisiä lapsia on jo tullut, se kovempi kurinpitäjä onkin mies. Myöntää olleensa taukki aikanaan (silloin jätin viisaasti koko kommentin omaan arvoonsa; tunsin miestä jo sen verran, että osasin ennustaa tulevan).
ei siis äidin vanhin lapsi. Siksi meillä mies saa toimia niin kuin tahtoo, kunhan ei vahingoita lasta.
Kommentteja, kokemuksia?