Lue keskustelun säännöt.
Ilkeät ja vähemmän ilkeät äitipuolet HOI! (vertaistukea)
10.07.2011 |
Kokemusten jakamista/vertaistukea
Säännöt:
- Jos olet äitipuoli, vastaa seuraaviin kysymyksiin tai voit vastata niihin mihin haluat. Voit myös kertoa kokemuksistasi näiden kysymysten lisäksi
- Jos haluat joihinkin tilanteisiin apua, pyydä vinkkejä
- Toista/ toisten vastauksia ei saa arvostella negatiiviseen sävyyn tyyliin: "olet keskenkasvuinen ja alkeellinen ihminen tai vastauksesi kertoo itsestäsi enemmän kuin...".
- Toisille kuitenkin voi antaa rakentavassa mielessä ajalletemisen aihetta kommentoimalla esimerkiksi, mitä ajatuksia jonkun vastaus itsessä herätti, jos vinkkiä on pyydetty.
- Lisäkysymyksiä saa kuitenkin esittää ja kirjoittaja voi näihin halutessaan vastata
- vastaa mielellään nimimerkillä, niin lisäkysymysten/kommenttien kohdistaminen on helpompaa
...mieti ennen kommentoimista sanoisitko kommenttisi ääneen esimerkiksi live-vertaistukiryhmässä toiselle (netissä nimettömänä kun on niin paljon helpompaa ola töykeä)
1. Kauanko olet ollut äitipuoli?
2. Montako lapsipuolta sinulla on?
3. Minkä ikäisiä hän/he olivat kun tutustuitte?
4. Miten ensitapaaminen järjestettiin, mietittiinkö sitä ja miten se sujui?
5. Millaiset välit, millainen tunneside teillä on nyt?
6. Mitä tunteita lapsi/lapset herättävät sinussa?
Koetko lapsipuolen/puolten osaksi perhettäsi (tunnetasolla/käytännöntasolla)?
7. Miksi lapsipuolet/puoli kutsuu sinua? Etunimellä/äitipuolena/äitinä/jonakin muuna? Mitä ajattelet tästä?
8. Mitkä ovat haasteellisimpia tilanteita äitipuolena?
9. Mitkä ovat mukavimpia/palkitsevimpia tilanteita äitipuolena?
10. Miten lapsen/lasten biologinen äiti suhtautuu sinuun, millaiset välit teillä on?
Keskusteletteko esimerkiksi kasvatukseen/ käytännön järjestelyihin liittyvistä asioista keskenänne?
11. Pystytkö puhumaan miehesi kanssa avoimesti sinussa heräävistä tunteista? Entä jollekin muulle ihmiselle? (Saatko tukea/vertaistukea?)
12. Miten miehesi odottaa sinun käyttäytyvän/tuntevan/toimivan?
13. Vertaatko lapsipuoliasi omiin lapsiisi jos niitä on?
14.Vertaatko biologisen äidin kasvatustapaa omaasi? Onko mahdollisista eroavaisuuksista tullut ongelmia? Ovatko ne muokanneet omaa kasvatustyyliäsi?
15. Veraatko itseäsi äitiin millään muulla tasolla (esim. ulkonäkö/koulutus/menestyminen yms.)?
16. Koetko mustasukkaisuutta?
17. Jos sinulla/teillä on omia lapsia, millaiset välit sisarpuolilla on keskenään?
18. Jos saisit sanoa lapsipuolellesi/lapsen äidille tai isälle mitä tahansa ilman seurauksia (ja tapahtuma tarvittaessa pyyhittäisiin heidän mielestään pois), niin mitä sanoisit?
19.Miten muu ympäristö suhtautuu uusperheellisyyteesi/äitipuolena olemiseen? Luoko se paineita/ tukeeko se?
20. Jos saisit muuttaa jotain tulanteessasi, mitä se olisi?
T. 1&1/2 ÄITI
Kommentit (17)
1. Kauanko olet ollut äitipuoli?
- 4v
2. Montako lapsipuolta sinulla on?
- 2 lasta
3. Minkä ikäisiä hän/he olivat kun tutustuitte?
Juuri täyttämässä 4 ja 6
4. Miten ensitapaaminen järjestettiin, mietittiinkö sitä ja miten se sujui?
Tapasimme Korkeasaaressa "sattumalta". Kiersimme yhdessä katsomassa eläimiä, söimme lounaan ja menimme yhdessä Helsinkiin. Siellä lähdin kotiini ja mies omaansa lasten kanssa. Vietimme aikaa yhdessä n. 4 tuntia.
5. Millaiset välit, millainen tunneside teillä on nyt?
Rauhanomaista rinnakkaiseloa. Ei vahvaa tunnesidettä, mutta tuntevat mun sukulaiset ja luulen, että pitävät heitä enemmän "omina ihmisinään" kuin vaikka hyvienkään kaveriensa vanhempia.
6. Mitä tunteita lapsi/lapset herättävät sinussa?
- Laidasta laitaan
Koetko lapsipuolen/puolten osaksi perhettäsi (tunnetasolla/käytännöntasolla)?
- Kyllä molemmilla. He ovat koko ajan mielessä, vaikka eivät meillä asu ja välillä menee viikkoja, etteivät käy. Puhumme heistä joka päivä ja mietin aina, mitä he tarvitsisivat, mitä he haluaisivat ehkä meillä tehdä jne. En ole mikään "tapahtumajärjestäjä", mutta siis yritän ottaa huomioon heidät arjen suunnittelussa.
7. Miksi lapsipuolet/puoli kutsuu sinua? Etunimellä/äitipuolena/äitinä/jonakin muuna? Mitä ajattelet tästä?
Etunimellä. Se on luontevaa.
8. Mitkä ovat haasteellisimpia tilanteita äitipuolena?
On liian lähellä ollakseen vieras. On liian kaukana voidakseen vaikuttaa. Hyvien tunteiden kanssa ei ole ongelmia, huonojen on.
9. Mitkä ovat mukavimpia/palkitsevimpia tilanteita äitipuolena?
Kun asiat sujuu.
10. Miten lapsen/lasten biologinen äiti suhtautuu sinuun, millaiset välit teillä on?
- ei välejä, lasten äiti ei halua
Keskusteletteko esimerkiksi kasvatukseen/ käytännön järjestelyihin liittyvistä asioista keskenänne?
- ei, hän keskustelee lasten isän kanssa
11. Pystytkö puhumaan miehesi kanssa avoimesti sinussa heräävistä tunteista? Entä jollekin muulle ihmiselle? (Saatko tukea/vertaistukea?)
Nykyään pystyn. Muut ihmiset ovat vaikeampia. On mulla vertaistukea nykyään parista muusta äitipuoleksi tulleesta vanhasta kaverista. Veljeni uusi vaimo on myös äitipuoli.
12. Miten miehesi odottaa sinun käyttäytyvän/tuntevan/toimivan?
Käyttäytyvän asiallisesti. Hän on ihan tyytyväinen, haluaisi kyllä väliemme olevan läheisemmät.
13. Vertaatko lapsipuoliasi omiin lapsiisi jos niitä on?
En kauheasti, en ainakaan muuten kuin ulkonäköä ja luonnetta tarkastellen. He ovat siis sisaruksia ja heissä on siten enemmän tai vähemmän samaa. Ikäeroa on paljon ja en vaivaudu mitään syväanalyysejä tekemään. Vaikka en ole heidän ns. kasvatuksestaan aina samoilla linjoilla, niin lapset ovat kuitenkin niin paljon muutakin kuin kasvatuksen tuotteita, kun ikää tulee enemmän.
14.Vertaatko biologisen äidin kasvatustapaa omaasi? Onko mahdollisista eroavaisuuksista tullut ongelmia? Ovatko ne muokanneet omaa kasvatustyyliäsi?
Aiemmin vertasin, nykyään en vaivaudu.
15. Veraatko itseäsi äitiin millään muulla tasolla (esim. ulkonäkö/koulutus/menestyminen yms.)?
Aikaisemmin jonkin verran, mutta ei ole enää tarvetta. Meissä on yhteneväisyyksiä ja eroja - olemme tavallisen näköisiä, paksuja suomalaisia naisia, vanhemmat varakkaampaa keskiluokkaa, evakkotaustainen isä. Meissä on eroja - hän on mm. paremmin kouluttautunut.
16. Koetko mustasukkaisuutta?
- en enää.
17. Jos sinulla/teillä on omia lapsia, millaiset välit sisarpuolilla on keskenään?
Hyvät. En ole koskaan halunnut mennä lasten väliin.
18. Jos saisit sanoa lapsipuolellesi/lapsen äidille tai isälle mitä tahansa ilman seurauksia (ja tapahtuma tarvittaessa pyyhittäisiin heidän mielestään pois), niin mitä sanoisit?
- Ei mulla enää ole mitään sellaista sanomatonta. Kaikkea ajateltua ei ole tullut sanottua, mutta hyvä niin. Monet ongelmat ovat ratkenneet ajan kanssa.
19.Miten muu ympäristö suhtautuu uusperheellisyyteesi/äitipuolena olemiseen? Luoko se paineita/ tukeeko se?
- En oikein osaa sanoa. Joillakin on erityisesti ollut odotuksia siitä, että olisin äidillisempi.
20. Jos saisit muuttaa jotain tulanteessasi, mitä se olisi?
- lapset saisivat tulla meille vapaammin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Kauanko olet ollut äitipuoli?
Vähän yli 5 vuotta
2. Montako lapsipuolta sinulla on?
1 tyttö
3. Minkä ikäisiä hän/he olivat kun tutustuitte?
Noin 1,5 vuotias suloinen taapertaja
4. Miten ensitapaaminen järjestettiin, mietittiinkö sitä ja miten se sujui?
Ensi tapaaminen oli, kun olimme seurustelleet lähes vuoden. Mies ja ex olivat eronneet ennen kuin kumpikaan tiesi raskaudesta. Mietin hieman etukäteen, mutta lapsi oli kuitenkin niin pieni, että tilanne oli helppo.
5. Millaiset välit, millainen tunneside teillä on nyt?
Välit ovat nyt ihan asialliset ja välillä läheisemmät, välillä taas vähän vaikeammat, koska miehen ex hankaloittaa paljon suhdettamme valheillaan. Väittää tytölle esim. etten anna miehen hakea lasta.
6. Mitä tunteita lapsi/lapset herättävät sinussa? Koetko lapsipuolen/puolten osaksi perhettäsi (tunnetasolla/käytännöntasolla)?
Välillä tunnen ja välillä en. Joskus on hankalampia ajanjaksoja, jolloin lapsen tulo saattaa jopa ärsyttää. Yleensä kuitenkin odotan lasta ja pidän siitä, kun talossa on elämää.
7. Miksi lapsipuolet/puoli kutsuu sinua? Etunimellä/äitipuolena/äitinä/jonakin muuna? Mitä ajattelet tästä?
Etunimelläni, en haluaisi mitenkään muuten. Pienenä yritti sanoa äidiksi, koska omatkin lapseni sanoivat, mutta ajan myötä ymmärsi tilanteen.
8. Mitkä ovat haasteellisimpia tilanteita äitipuolena?
Että tyttöä tulee kohdella perheenjäsenenä, mutta kuitenkin tavallaan pitää "erityisasemassa", koska hän ei asu kanssamme. Esimerkiksi, en viitsi komentaa yhtä kovin sanankääntein, kuin omiani. Tai pakottaa siivoamaan. Yritän jättää komentamisen miehelle ja luovia kehotuksilla tai vinkeillä haluttuun suuntaan.
9. Mitkä ovat mukavimpia/palkitsevimpia tilanteita äitipuolena?
Vaikka se, että lapsi haluaa minut lukemaan iltasatua tai tuo piirustuksen minulle tullessaan.
10. Miten lapsen/lasten biologinen äiti suhtautuu sinuun, millaiset välit teillä on? Keskusteletteko esimerkiksi kasvatukseen/ käytännön järjestelyihin liittyvistä asioista keskenänne?
Miehen ex vihaa minua yli kaiken, meillä on yksi yhteinen tuttava (molempien entinen työkaveri) ja hän kertoi sanoneen suoraan. Vaikka erosivat jo kauan ennen minua. Emme siis keskustele ja ex ei edes tervehdi minua kaupungilla. Miehenkin kanssa hänellä on huonot välit ja hankaloittaa elämäämme aika pitkälle. Tapaamiset täytyy järjestää ainoastaan silloin kun hänelle sopii, oli meillä tilanne mikä tahansa.
11. Pystytkö puhumaan miehesi kanssa avoimesti sinussa heräävistä tunteista? Entä jollekin muulle ihmiselle? (Saatko tukea/vertaistukea?)
Miehelle en ehkä viitsi ihan suoraan sanoa, jos minua oikeasti ärsyttää jokin. Saatan sanoa vähän siihen suuntaan, mutta ei ehkä ymmärrä tilannettani. On siis itsekin isäpuoli, mutta lapseni asuvat kanssamme ja ovat tottuneet jo häneen ja hänen oikkuihinsa :) Omien lasteni isä ei ole elämässämme mukana omasta tahdostaan.
12. Miten miehesi odottaa sinun käyttäytyvän/tuntevan/toimivan?
Kohtelevan reilusti ja hänelle riittää, kun sanoin etten aio leikkiä äitiä, koska lapsella sellainen jo on. Ajattelemme molemmat minun olevan vain turvallinen aikuinen lisää lapsen elämässä.
13. Vertaatko lapsipuoliasi omiin lapsiisi jos niitä on?
Välillä, varsinkin tytön syömättömyys raastaa hermojani. Ainoastaan nakit ja ranskalaiset sekä vaalea leipä lauantaimakkaralla uppoaa. Ajattelen jotenkin kieroutuneesti, että luojan kiitos omat lapseni sentään on opetettu syömään. Vertailu on kyllä väistämätöntä, koska helposti tulee vertailtua omiakin lapsia keskenään :)
14.Vertaatko biologisen äidin kasvatustapaa omaasi? Onko mahdollisista eroavaisuuksista tullut ongelmia? Ovatko ne muokanneet omaa kasvatustyyliäsi?
Vastasinkin edellä jo tähän ruokailuongelmaan. Toisinaan tuntuu, että tekisi käskeä tyttö pois koko pöydästä, kun kaikki ruoka on kuulemma pahaa jne. Tyttö on myös todella arka tekemään yhtään mitään erilaista tai uutta. Ei uskalla vieläkään esimerkiksi käydä yläkerran wc:ssä, vaikka olemme asuneet 3 vuotta jo tässä talossa.
15. Veraatko itseäsi äitiin millään muulla tasolla (esim. ulkonäkö/koulutus/menestyminen yms.)?
Enpä oikeastaan, äiti on paremmin koulutettu, hoikempi ja tod. näk saa paljon enemmän palkkaa kuin minä. Mutta en vaihtaisi toisin, hän on jääkylmä ihminen sisältä. Hänellä ei taida olla yhtään ystävää :/
16. Koetko mustasukkaisuutta?
En mustasukkaisuutta, aluksi harmitti kun kaikki suunnitelmat menivät myttyyn lapsen äidin vuoksi. Aina kun jotakin sovittiin, piti se perua koska tapaamiset muutettiin...
17. Jos sinulla/teillä on omia lapsia, millaiset välit sisarpuolilla on keskenään?
Ei kovin hyvät täytyy sanoa, tyttö ei halua leikkiä lasteni kanssa ja kokee omistavansa isänsä vaikka olemme lähes alusta saakka olleet perheenä. Kotonaan on tottunut saamaan kaiken huomion, koska on ainut lapsi. Annan silloin tällöin pari päivää kuukaudessa aikaa tytölle olla isänsä kanssa kahdestaan ja lähden omien lapsieni kanssa mummolaan.
18. Jos saisit sanoa lapsipuolellesi/lapsen äidille tai isälle mitä tahansa ilman seurauksia (ja tapahtuma tarvittaessa pyyhittäisiin heidän mielestään pois), niin mitä sanoisit?
"Minkä h*vetin takia olette antaneet lapsen ravitsemuksen mennä tuohon jamaan?! Pelkkiä muroja, ranskalaisia ja vaaleaa leipää + mehua, karkkia ja kaikkea muuta makeaa..."
19.Miten muu ympäristö suhtautuu uusperheellisyyteesi/äitipuolena olemiseen? Luoko se paineita/ tukeeko se?
No eipä oikeastaan mitenkään, yhdelle ystävälleni voin puhua rehellisesti niin hyvässä kuin pahassa. Muutoin aika neutraali suhtautuminen.
20. Jos saisit muuttaa jotain tulanteessasi, mitä se olisi?
Toivoisin, että miehen ex pääsisi yli katkeruudestaan ja alkaisi elää omaa elämäänsä eteenpäin. Löytäisi vaikka uuden miehen ja antaisi meidän elää omaa elämäämme.
1. Kauanko olet ollut äitipuoli?
- 2 vuotta
2. Montako lapsipuolta sinulla on?
- 2.
3. Minkä ikäisiä hän/he olivat kun tutustuitte?
- 1 ja 3.
4. Miten ensitapaaminen järjestettiin, mietittiinkö sitä ja miten se sujui?
- Halusimme molemmat seurustella niin kauan että molemmat tunsivat suhteen olevan vakaalla pohjalla ennen kuin tapaisin puolisoni lapset. Emme halunneet sekoittaa lasten päätä, jos kyseessä olisikin joki pikasuhde tai pelkkä ohimenevä ihastus. n.4kk seurustelun jälkeen asia tuntui kuitenkin meistä molemmista jo ajankohtaiselta. Lapset ovat puolisollani joka toisena viikonloppuna ja yhdellä kerralla menin sitten käymään. Olin kauhusta kankeana, koska en koskaan ole oikein osannut olla pienten lasten kanssa ja pelkäsin että he vihaisivat minua heti ja se pilaisi myös ihanan muuten niin valoisalta näyttävän parisuhteemme. Puolisoni oli aiemmin kertonut lapsilleen että isillä on tyttöystävä joka tulee käymään. Lapset oli tosi ujoja, mutta vanhempi lämpeni hetken päästä juttelemaan minulle ja leikkimään kanssani. Lapsia kuitenkin varmaan jännitti vähintään yhtä paljon kuin minuakin. Vanhempi alkoikin sitten kyselemään että missä hän nukkuisi nyt kun minä olin siellä. Katsoin parhaaksi että menisimme eteenpäin ihan lasten ehdoilla ja että muutama tuntinen vierailu oli varmasti riittävän stressaavaa näin ensi kerraksi. Päätin jäädä yöksi vasta sitten kun lapsilla olisi turvallinen ja luonteva olo. Seuraava tapaaminen olikin jo aivan erilainen. Vanhempi lapsi ilmoitti jossain vaiheessa iltaa että "minä menen nyt nukkumaan, tulkaa TE sitten perässä, mutta mä haluan nukkua isin vieressä". Olin todella yllättynyt kuinka nopeasti toinen lapsi ainakin oli jo minut jollain tavoin hyväksynyt. (Toiseltahan oli vähän vaikea kysellä, kun tyyppi ei osannut sanoa vielä muuta kuin "äiti".)
5. Millaiset välit, millainen tunneside teillä on nyt?
- En voi sanoa että rakastaisin heitä kuin he olisivat omiani, mutta rakastan silti. He ovat ihania, vaikkakin toisinaan mielestäni liian hemmoteltuja, tottelemattomia ja hermoja koettelevia. Mutta suloisia ja hauskoja veijareita ja toivon ja haluan heille ainoastaan kaikkea hyvää ja onnellisuutta. He pitävät minusta ja ovat sanoneet rakastavansakkin. Kyselevät perääni jos en ole kotona. Uskon olevani heille myös tärkeä.
6. Mitä tunteita lapsi/lapset herättävät sinussa?
Koetko lapsipuolen/puolten osaksi perhettäsi (tunnetasolla/käytännöntasolla)?
- En oikein tiedä mitä tähän vastaisin. Tavallaan koen heidät perheekseni ainakin käytännöntasolla, mutta kun puhun perheestäni en tavallaan laske heitä mukaan siihen. Tilanne voisi olla toinen jos lapset asuisivat meillä enemmän kuin joka toisena viikonloppuna. Minulle sana perhe merkitsee enemmän yhtenäisyyttä, yhteistä kotia jne.. eikä vain vierailua toisten luona.
7. Miksi lapsipuolet/puoli kutsuu sinua? Etunimellä/äitipuolena/äitinä/jonakin muuna? Mitä ajattelet tästä?
- Etunimellä ja se sopii mulle mainiosti. Sana äitipuoli saattaisi ahdistaa. Haluan olla isin tyttöystävä/vaimo ja kiva ja luotettava aikuinen, enemmänkin aikuinen kaveri kuin mikään äitihahmo.
8. Mitkä ovat haasteellisimpia tilanteita äitipuolena?
- Muiden ihmisten odotukset ja olettamukset siitä että olisin jotenkin velvollinen toimimaan puolisoni lasten kasvattajana/huoltajana. Joihinkin asioihin osaillistun kyllä ihan omasta tahdostani, katson ettei kukaan satuttais itseään, annan ruokaa jos jollain nälkä, vaihdan vaipan jos on tarvis jne. Vietän aikaa lasten kanssa, keksin joskus jotain erikoista, retkiä yms.. Mutta se että jotkut ihmiset joskus vain olettavat että noin sun PITÄÄKIN ja PITÄIS ENEMMÄNKIN, pitäis olla kuin äiti konsanaan. Se ottaa toisinaan isosti päähän. Ettäkö mulla ei vois olla mitään menoja silloin kun lapset on meillä viikonlopun, ihankuin ne olis jotain mun viikonloppuja eikä isäviikonloppuja. Josksus ärsyttää että puolisoni ja hänen exänsä sopivat keskenään miten lapset on täällä tai siellä mun mielipidettä kysymättä...eihän tää ole kuin munkin kotini..Tai se kun puolisoni olettaa myös toisinaan että hän voi vain ilmoittaa minulle lähtevänsä omiin harrastuksiinsa kysymättä voisinko minä toimia lapsenvahtina. Sanoo vaan moido mä lähen salille ja mietin siinä että aijaa niin mäkin olin menossa, ihanko meinasit noi skidit tänne keskenään jättää.. Tai se kun komennan tai kiellän jotain niin sieltä tulee että "Äitin luona me saadaan aina..." Joo no nyt te oottekin mun kodissani ja mä en halua että täällä menee mikään rikki tai kukaan halkasee kalloansa.. Pelottaa se kun noi lapset kasvaa että sieltä alkaa tulla sitä "sä et oo mun mutsi" tekstiä, voi olla että mulla voi palaa hihat.
9. Mitkä ovat mukavimpia/palkitsevimpia tilanteita äitipuolena?
- Se kun lapset osoittavat mulle rakkauttaan ja hyväksyntäänsä jollain tapaa. Tulevat kusikaamaan mulle salaisuuden tai pyytävät multa apua jossain eikä isiltä ensiksi. Se kun tulevat halimaan ja se kun ilahtuvat mun tullessa kotiin.
10. Miten lapsen/lasten biologinen äiti suhtautuu sinuun, millaiset välit teillä on?
Keskusteletteko esimerkiksi kasvatukseen/ käytännön järjestelyihin liittyvistä asioista keskenänne?
- Tullaan hyvin toimeen keskenämme. Hän on joskus sanonutkin että on todella iloinen siitä että olen hänen exänsä kanssaan yhdessä, ja että mun olemassaolo on helpoittanut paljon asioita. Hän pitää minusta ja minä hänestä emmekä pidä toisiamme minkäänlaisina uhkina toisillemme. Puhumme lapsiin liittyvistä asioista keskenämme.
11. Pystytkö puhumaan miehesi kanssa avoimesti sinussa heräävistä tunteista? Entä jollekin muulle ihmiselle? (Saatko tukea/vertaistukea?)
- Pystyn puhumaan miehelleni kyllä avoimesti, mutta minusta tuntuu että hän on nyt vasta hiljattain onnistunut oikeasti ymmärtämään asioita minun näkökulmastani. Minkäännäköistä vertaistukea en ole saanut mistään, vaikka joskus olisi ollut todella tarvetta.
12. Miten miehesi odottaa sinun käyttäytyvän/tuntevan/toimivan?
- Hän ei koskaan puhu asioista. Ei ole koskaan ollut mitään puhuja tyyppiä eikä ole oikein osannut vastatakkaan kun olen yrittänyt joskus kysellä ja keskustella asiasta..
13. Vertaatko lapsipuoliasi omiin lapsiisi jos niitä on?
- Ei ole omia.
14.Vertaatko biologisen äidin kasvatustapaa omaasi? Onko mahdollisista eroavaisuuksista tullut ongelmia? Ovatko ne muokanneet omaa kasvatustyyliäsi?
- Minusta lasten biologinen äiti on liian lepsu, tuntuu että lapset saavat äitinsä luona tarpeeksi inttämällä ja kiukuttelemalla kaiken tahtonsa lopulta läpi. Meidän luonamme on ihan toisenlainen meininki. Ei siitä nyt varsinaista ongelmaa mielestäni ole tullut, mutta lapsista se saattaa olla sekavaa kun kotona ja täällä tuntuu välillä olevan ihan eri säännöt.
15. Veraatko itseäsi äitiin millään muulla tasolla (esim. ulkonäkö/koulutus/menestyminen yms.)?
- En. Ollaan molemmat omalla tavallamme kauniita ja omalla tavallamme menestyneitä naisia. Musta on turhaa vertailla, sillä siihen että hän on exä ja minä nyxä on varmasti syynsä.
16. Koetko mustasukkaisuutta?
- En. Koin aluksi, kun en tuntenut lasten äitiä vielä ja tilanne oli mulle ihan uusi, en ole tottunut että exiin pidellään minkäännäköstä yhteyttä ja raivostutti että noiden lasten takia "siitä ämmästä" ei pääse ikinä eroon. Ajan kanssa sitä sitten rauhottui ja tutustuminen ja ystävystyminen puolisoni exän kanssa pudotti kiven sydämmeltä.
17. Jos sinulla/teillä on omia lapsia, millaiset välit sisarpuolilla on keskenään?
- Ei ole.
18. Jos saisit sanoa lapsipuolellesi/lapsen äidille tai isälle mitä tahansa ilman seurauksia (ja tapahtuma tarvittaessa pyyhittäisiin heidän mielestään pois), niin mitä sanoisit?
- Lasten äidille JA isälle: Älkää tehkö lapsia, jos meinaatte sysätä ne vaan uusien puolisoiden hoidettavaksi aina sillon kun itteänne ei jaksatuta/kiinnosta. Me uudet puolisot ollaan teitä varten, EI teidän lapsia varten.
19.Miten muu ympäristö suhtautuu uusperheellisyyteesi/äitipuolena olemiseen? Luoko se paineita/ tukeeko se?
- Enemminkin luo paineita kuin tukee millään tapaa.
20. Jos saisit muuttaa jotain tilanteessasi, mitä se olisi?
- Haluaisin ainoastaan saada kaikki ymmärtämään että mä olen isin tyttöystävä/vaimo. Autan ja teen lasten sen kanssa minkä itse koen pystyväni/jaksavani, mutta minulta ei mielestäni tulisi vaatia minkäännäköistä vanhemmuutta tai huoltajuutta, lapsillahan on isä ja äiti sitä varten. Siihen on syynsä että en ole vielä omia lapsia tehnyt, koska en HALUA ottaa vastuuta vielä kenenkään elämästä. Piste.
1. Kauanko olet ollut äitipuoli?
--
Reilut 8 vuotta.
--
2. Montako lapsipuolta sinulla on?
--
Kolme
--
3. Minkä ikäisiä hän/he olivat kun tutustuitte?
--
18, 16 ja 6
--
4. Miten ensitapaaminen järjestettiin, mietittiinkö sitä ja miten se sujui?
--
Nuorimman tapasin ilman suunnittelua ja ei varmaan hirveästi noteerannut mua minään naisystävänä vaan ihan ystävänä. Tykkäs kuulemma. Tuon 16-vuotiaan tapasin sattumalta, kun oli tullut yöllä isälleen sopimatta ja aamulla törmättiin. 18-vuotiaan taas tapasin, kun olin kerran käymässä ja tuo 16-vuotias soitti äkkiä siskonsa "katsomaan" ihmettä. Sitten tuo vanhempi pökäsi odottamatta ovesta tuijottamaan mua...:) Hyvin meni kaikki tapaamiset.
--
5. Millaiset välit, millainen tunneside teillä on nyt?
--
Hyvät välit. Ei ole koskaan riidelty. Ollaan aika vieraskoreita.
--
6. Mitä tunteita lapsi/lapset herättävät sinussa?
Koetko lapsipuolen/puolten osaksi perhettäsi (tunnetasolla/käytännöntasolla)?
--
Koen ja en. Elämme niin omaa elämäämme ja oikeasti vain tuuo nuorin noista miehen edellisen liiton lapsista vaikuttaa ratkaisuihin arjessa. Vanhemmat ovat niin omillaan olleet jo vuosia.
--
7. Miksi lapsipuolet/puoli kutsuu sinua? Etunimellä/äitipuolena/äitinä/jonakin muuna? Mitä ajattelet tästä?
--
Etunimellä. Vanhemmat lapset myös ilkeäksi äitipuoleksi, vitsinä.
--
8. Mitkä ovat haasteellisimpia tilanteita äitipuolena?
--
Ymmärtää, että kaikki eivät ole yhtä järkeviä kuin minä ja arvomaailman samanmoinen. Liittyy näihin vanhempiin lapsiin. Ovat mukavia, mutta kovin erilaisia.
--
9. Mitkä ovat mukavimpia/palkitsevimpia tilanteita äitipuolena?
--
Istua rennosti illallispöydässä, laittaa yhteiset pienet nukkumaan ja istua iltaa noiden aikuisten lastan ja heidän avopuolisoidensa kanssa.
--
10. Miten lapsen/lasten biologinen äiti suhtautuu sinuun, millaiset välit teillä on?
Keskusteletteko esimerkiksi kasvatukseen/ käytännön järjestelyihin liittyvistä asioista keskenänne?
--
Emme ole tekemisissä, ellei vahingossa törmätä.
--
11. Pystytkö puhumaan miehesi kanssa avoimesti sinussa heräävistä tunteista? Entä jollekin muulle ihmiselle? (Saatko tukea/vertaistukea?)
--
Pystyn puhumaan miehelle ja arvostelemaan hänen lapsiaankin. Toisaalta harvoin sitä tarvetta on mollata noita.
--
12. Miten miehesi odottaa sinun käyttäytyvän/tuntevan/toimivan?
--
Reilusti ja ystävällisesti.
--
13. Vertaatko lapsipuoliasi omiin lapsiisi jos niitä on?
--
En oikeastaan, kun yhteiset on 5 ja 2.
--
14.Vertaatko biologisen äidin kasvatustapaa omaasi? Onko mahdollisista eroavaisuuksista tullut ongelmia? Ovatko ne muokanneet omaa kasvatustyyliäsi?
--
Vertaan, ollaan aika erilaisia. ERoavaisuudet lähinnä on siinä, että syytän äitiänsä lapsipuolteni "vioista". Miehen eksän elämänasennetta kuvaa passiivisuus ja virikkeetön kasvatustyyli.
--
15. Veraatko itseäsi äitiin millään muulla tasolla (esim. ulkonäkö/koulutus/menestyminen yms.)?
--
Eksä murskaantuu. Mä olen 8 vuotta nuorempi, nätimpi, 30kg kevyempi, akateemisesti koulutettu ((eksä käynyt vain peruskoulun), mulla hyvä duuni, hän työtön, meillä kaunis koti, hänellä sikolätti, mulla on hyvä yleissivistys ja olen matkustellut paljon, hän käynyt vain Ruotsissa ja Virossa ja ei edes äänestä tai lue lehtiä jne.
--
16. Koetko mustasukkaisuutta?
--
En.
--
17. Jos sinulla/teillä on omia lapsia, millaiset välit sisarpuolilla on keskenään?
--
Hyvät. Tosin ikäero tekee vanhempiin sisaruksiin sellaiseksi täti-suhteeksi.
--
18. Jos saisit sanoa lapsipuolellesi/lapsen äidille tai isälle mitä tahansa ilman seurauksia (ja tapahtuma tarvittaessa pyyhittäisiin heidän mielestään pois), niin mitä sanoisit?
--
Haukkuisin, kun on lapsista tehty niin tyhmiä virikeettömällä ja kunnianhimottomalla ympäristöllä.
--
19.Miten muu ympäristö suhtautuu uusperheellisyyteesi/äitipuolena olemiseen? Luoko se paineita/ tukeeko se?
--
Ei mitään kommenttia.
--
20. Jos saisit muuttaa jotain tulanteessasi, mitä se olisi?
--
Eipä tässä mitään.
--
T. 1&1/2 ÄITI
[/quote]
1. 10v.
2. 1
3. 2v.
4. Lapsi oli isällään, menin sinne/
emme mietttineet tapaamista etukäteen/
hyvin meni
5. Emme ole minkäänlaisissa väleissä
biologisen äidin tahdosta
6. Lähinnä sääittää/olisin tahtonnut hänen
olevan osa perhettämme
7. Etunimellä/ok
8. Kotiemme eroavoisuudet
kasvatuksessa, biologisen äidin mustasukkaisuus
9. Mukavimmat hetket olivat yhdessä oloja,
joihin biologinen äiti ei puuttunut
10.Oli/on todella mustasukkainen/
emme ole minkäänlaisissa väleissä lapsen
äidin tahdosta
11.Aluksi en, myöhemmin kyllä
12.Maalaisjärjellä, ihan normaalina
ihmisenä
13.Kyllä
14.Kyllä/On tullut ongelmia/ehkä hieman
15.En vertaa, ei ole tarvetta
16.En koe
17.Eivät ole minkäänlaisissa väleissä
biologisen äidin tahdosta
18.Lapsen äidille sanoisin;"Oletko nyt
tyytyväinen tekemisiisi, sanomisiisi ja
aikaansaannokseesi?"
19.Suhatutui hieman nirkoisesti/
Ei luonnut paineita, mutta ei myöskään tukennut
20.Että lapsipuoli olisi osa perhettämme/elämäämme
Nim.Myy
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Kauanko olet ollut äitipuoli?
reilut 6v
2. Montako lapsipuolta sinulla on?
2
3. Minkä ikäisiä hän/he olivat kun tutustuitte?
6 ja 10
4. Miten ensitapaaminen järjestettiin, mietittiinkö sitä ja miten se sujui?
Mietittiin aika paljon ja tarkoitus oli tavata jossain neutraalilla maaperällä jotain kivaa tehden parin tunnin ajan. Lopulta kuitenkin menimme ensin Serenaan ja sen jälkeen mies lapsineen tuli meille yöksi, olivat lopulta kaksi yötä. Meni tosi hyvin. Mies nukkui vieressäni, lapset eri huoneessa. Siis lopulta aika tavalla eri tavalla kuin alunperin ajattelimme (se pari tuntia yhdessä) mutta jälkikäteen ajatellen loistavasti.
5. Millaiset välit, millainen tunneside teillä on nyt?
Hyvät välit, olen lapsille yksi turvallinen ja välittävä aikuinen ja he minulle lapseni rakkaat sisarukset. En kaipaa lapsia paljoakaan, kun eivät ole meillä, mutta heidän meilläollessaan iloitsen heistä ja he tuntuvat läheisiltä. Lapset ovat alusta asti tulleet halailemaan minua ym. Vieläkin halaavat päivittäin.
6. Mitä tunteita lapsi/lapset herättävät sinussa?
Koetko lapsipuolen/puolten osaksi perhettäsi (tunnetasolla/käytännöntasolla)?
Aluksi lapsiin liittyi myös ahdistavia ajatuksia. Nyt ne ovat vähentyneet, oikeastaan loppuneet. Ahdistus tulee vain ajoittain, kun äiti alkaa tehdä välillä joitain kiusaa esim. tapaamisten suhteen. Mitä paremmin äidin kanssa sujuvat asiat sitä läheisimmiltä lapsetkin tuntuvat. Lapset käyvät meillä niin harvoin että tunnetasolla koen heidät osaksi perhettä vain oikeastaan heidän meilläollessaan ja ennen ja jälkeen sitä. Puheessa muistan aina välillä liittää heidät osaksi perhettä, lähinnä lapseni vuoksi, että hän hahmottaisi isommat kuuluviksi perheeseensä.
7. Miksi lapsipuolet/puoli kutsuu sinua? Etunimellä/äitipuolena/äitinä/jonakin muuna? Mitä ajattelet tästä?
Omalla nimelläni. Omalle lapselleni he puhuvat minusta äitinä.
8. Mitkä ovat haasteellisimpia tilanteita äitipuolena?
Miehen tukeminen, kun hän ikävöi lapsia. Lomien ja loma-aikojen järjestäminen perheen ulkopuolisen (=lasten äidin) käskyn tai tiedonannon mukaan, usein loma-ajat ja mahdolliset lasten leireille kuskaamiset ym saadaan tietää vasta viime tipassa. Joskus myös tuntuu kurjalle, kun taas muistaa että jokin itselle pitkään haaveiltu hankinta siirtyy jälleen eteenpäin, kun lapset tarvitsevat jotain uutta tai kun maksamme esim heidän matkojaan. Ja hankalinta kaikesta on, kun lasten äiti saa välillä päähänsä tehdä kiusaa, yleisimmin soitellen lapsille, etteivät he esim. pääse johonkin kivaan paikkaan, ellei isä palauta heitä 1-2 päivää sovittua aiemmin.
9. Mitkä ovat mukavimpia/palkitsevimpia tilanteita äitipuolena?
Nähdä, kuinka oma lapsi on tärkeä isommille ja päinvastoin. Kun lapset kertovat omia asioitaan minulle ja halaavat.
10. Miten lapsen/lasten biologinen äiti suhtautuu sinuun, millaiset välit teillä on?
Keskusteletteko esimerkiksi kasvatukseen/ käytännön järjestelyihin liittyvistä asioista keskenänne?
En tapaa äitiä ilman muuta perhettä. Asialliset välit tavatessa, esim. juhlissa tai lapsia hakiessa mutta en koe tarvetta enempään kanssakäymiseen.
11. Pystytkö puhumaan miehesi kanssa avoimesti sinussa heräävistä tunteista? Entä jollekin muulle ihmiselle? (Saatko tukea/vertaistukea?)
Kyllä puhun miehen kanssa kaikesta.
12. Miten miehesi odottaa sinun käyttäytyvän/tuntevan/toimivan?
Olevan oma itseni. Mies otti alusta asti päävastuun lapsista, minä saan osallistua sen verran kuin haluan. Ja osallistun kuin olisivat omiani. Tosin aluksi tein selväksi, että minua ei saa käyttää lapsenvahtina erikseen sitä kysymättä ja että en tykkää jos minun odotetaan maksavan lapsiin liittyviä kuluja.
13. Vertaatko lapsipuoliasi omiin lapsiisi jos niitä on?
Kyllä vertaan.
14.Vertaatko biologisen äidin kasvatustapaa omaasi? Onko mahdollisista eroavaisuuksista tullut ongelmia? Ovatko ne muokanneet omaa kasvatustyyliäsi?
Kyllä vertaan. On eroavaisuuksia ja joskus ne huolettavat sekä miestä että minua. Olemme keskustelleet joistain asioista lasten kanssa.
15. Veraatko itseäsi äitiin millään muulla tasolla (esim. ulkonäkö/koulutus/menestyminen yms.)?
Aluksi kyllä, en enää.
16. Koetko mustasukkaisuutta?
Aluksi, en enää.
17. Jos sinulla/teillä on omia lapsia, millaiset välit sisarpuolilla on keskenään?
Tosi hyvät. Palvovat toisiaan.
18. Jos saisit sanoa lapsipuolellesi/lapsen äidille tai isälle mitä tahansa ilman seurauksia (ja tapahtuma tarvittaessa pyyhittäisiin heidän mielestään pois), niin mitä sanoisit?
Miehelleni: Ottaa päähän että kaikki ylimääräinen raha menee isoihin lapsiin, etenkin, kun heidän äitinsä tienaa hyvin ja pärjäisi oikeasti vallan mainiosti ilman että saisi mitään ylimääräistä mieheltä. Ja että ottaa päähän, kun lomat mennään aina lasten ehdoilla ja lasten äidin määrääminä ajankohtina. Tosin nämä kaikki ollaan miehen kanssa keskusteltukin.
Miehen exälle: En voi käsittää, miten äiti voi joskus olla niin täysin välinpitämätön omien lastensa edusta ja hyvinvoinnista että järjestää joitain asioita ihan vain lasten isän kiusaksi (yrittäessään tehdä kiusaa miehelle välillä kärsivät myös lapset- esimerkiksi kerran äiti pakotti miehen ottamaan lapset meille juhannuksena vaikka meiltä oli juuri kuollut läheinen sukulainen ja vietimme juhannuksen sukulaisten luona surren. Oikeasti oli äidin vuoro pitää lapset).
19.Miten muu ympäristö suhtautuu uusperheellisyyteesi/äitipuolena olemiseen? Luoko se paineita/ tukeeko se?
Useimmat suhtautuvat luonnollisesti, kuin olisimme normaali ydinperhe. Jotkut taas karttavat lapsista puhumista omille lapsilleen etteivät he vaan ala kysellä miten he voivat asua eri kodissa ja ehkä pelätä vanhempien eroa. Välillä helpottaa suunnattomasti purkaa mieltä muiden uusperheiden äitien kanssa!!!! Vain he ymmärtävät oikeasti.
20. Jos saisit muuttaa jotain tulanteessasi, mitä se olisi?
Lapset olisivat aikuisia nopeammin kuin nyt ovat. Enemmän rahaa käytössä ja vääntö loma-ajoista loppuu.
1. Kauanko olet ollut äitipuoli?
Noin 15 vuotta.
2. Montako lapsipuolta sinulla on?
Yksi.
3. Minkä ikäisiä hän/he olivat kun tutustuitte?
5-vuotias.
4. Miten ensitapaaminen järjestettiin, mietittiinkö sitä ja miten se sujui?
Mietittiin kovasti. Ensin odotettiin puoli vuotta ja sitten tapaaminen järjestettiin niin, että läsnä oli myös lapsen isoäiti. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä, sujui aivan loistavasti. Paikalla oli muitakin lapsen sukulaisia, jotka kommentoivat heti myönteiseen sävyyn yhteyttä, joka välillemme syntyi heidän silmiensä alla.
5. Millaiset välit, millainen tunneside teillä on nyt?
Ei varmasti aivan sama kuin äidillä ja tyttärellä parhaimmillaan, muttei paljon puutukaan. Nuoremme on asunut omillaan jo kaksi vuotta emmekä ole tekemisissä päivittäin. Se on selvää, että välimme ovat paljon paremmat kuin tytön ja hänen biologisen äitinsä.
6. Mitä tunteita lapsi/lapset herättävät sinussa?
Koetko lapsipuolen/puolten osaksi perhettäsi (tunnetasolla/käytännöntasolla)?
Hän on ainoa tytär mikä minulla on ja olen nimennyt hänet perillisekseni testamentissa.
7. Miksi lapsipuolet/puoli kutsuu sinua? Etunimellä/äitipuolena/äitinä/jonakin muuna? Mitä ajattelet tästä?
Olen hänelle mami, ja se sopii minulle hyvin.
8. Mitkä ovat haasteellisimpia tilanteita äitipuolena?
Se, kun eron ja sitä edeltävien tapahtumien haavat tulevat esiin lapsen käytöksessä. Meillä oli pahinta, kun tytärpuoli yhdessä vaiheessa valehteli törkeästi isälleen toiminnastani, ja isä uskoi kaiken. Tarvitsimme ammattiauttajaa, muuten perheemme olisi hajonnut siihen.
9. Mitkä ovat mukavimpia/palkitsevimpia tilanteita äitipuolena?
Tietenkin se, kun lapsi rientää juosten syliin ja sanoo rakastavansa.
10. Miten lapsen/lasten biologinen äiti suhtautuu sinuun, millaiset välit teillä on?
Keskusteletteko esimerkiksi kasvatukseen/ käytännön järjestelyihin liittyvistä asioista keskenänne?
Koko perheemme välit äitiin ovat täysin katkenneet, mutta meistä riippumattomista syistä. Tämä on ollut täysin äidin oma valinta.
11. Pystytkö puhumaan miehesi kanssa avoimesti sinussa heräävistä tunteista? Entä jollekin muulle ihmiselle? (Saatko tukea/vertaistukea?)
Mieheni ei aina ole ottanut minua tosissaan, joten olen tarvittaessa hankkinut ammattiapua.
12. Miten miehesi odottaa sinun käyttäytyvän/tuntevan/toimivan?
Aluksi hän luuli virheellisesti, että pystyn jatkamaan siitä, mihin bioäiti lopetti, mutta vain tekemään kaiken paremmin. Hänen mielestään minulla ei olisi saanut olla mitään muita kuin myönteisiä tunteita lasta kohtaan. Sehän on tietenkin mahdotonta.
13. Vertaatko lapsipuoliasi omiin lapsiisi jos niitä on?
En vertaa. Tiesimme, että tämän yhden kasvattaminen tulisi olemaan tavallista vaativampaa, joten päätimme keskittyä häneen.
14.Vertaatko biologisen äidin kasvatustapaa omaasi? Onko mahdollisista eroavaisuuksista tullut ongelmia? Ovatko ne muokanneet omaa kasvatustyyliäsi?
Lapsella ei olisi ollut tervettä tulevaisuutta, jos hän olisi jäänyt äitinsä luo. Hän oli jäänyt vaille todella paljosta, hän oli aika pahasti häiriintynyt tunnetasolla eikä hänellä ollut ollut minkäänlaisia turvallisia rajoja, joten hän tarvitsi poikkeuksellisen paljon tukea ja rakkautta. Voi sanoa, että hänen kasvattamisensa oli jatkuvaa terapian antamista, tietenkin ammattilaisten tukena.
15. Veraatko itseäsi äitiin millään muulla tasolla (esim. ulkonäkö/koulutus/menestyminen yms.)?
Emme kilpaile lainkaan samassa sarjassa.
16. Koetko mustasukkaisuutta?
Mistä? Miehestäni olen kokenut, mutten äidistä - siitä huolimatta, että lapsi nosti äidin jalustalle ja palvoi häntä. Tiesin paremmin.
17. Jos sinulla/teillä on omia lapsia, millaiset välit sisarpuolilla on keskenään?
Kysymys ei ole ajankohtainen.
18. Jos saisit sanoa lapsipuolellesi/lapsen äidille tai isälle mitä tahansa ilman seurauksia (ja tapahtuma tarvittaessa pyyhittäisiin heidän mielestään pois), niin mitä sanoisit?
Kaikki olennainen on sanottu nuorelle ja hänen isälleen. Äiti taas ei ymmärrä tapahtumia ja omaa osuuttaan niihin, vaikka hänelle sanoisi mitä. Ihan turhaa.
19.Miten muu ympäristö suhtautuu uusperheellisyyteesi/äitipuolena olemiseen? Luoko se paineita/ tukeeko se?
Tuki pelkästään. Se auttoi paljon kun lapsi asui meillä, ihmisten oli helppo mieltää että hän kuuluu perheeseen.
20. Jos saisit muuttaa jotain tulanteessasi, mitä se olisi?
Aikanaan oli muutama asia, joiden olisin toivonut olevan toisin, mutta kaikki meni sitten kuitenkin hyvin ja lapsesta kasvoi tasapainoinen nuori nainen. Tärkeintä äitipuolelle on mielestäni miehen 100 % tuki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Kauanko olet ollut äitipuoli?
11 vuotta
2. Montako lapsipuolta sinulla on?
kolme
3. Minkä ikäisiä hän/he olivat kun tutustuitte?
3-7 v
4. Miten ensitapaaminen järjestettiin, mietittiinkö sitä ja miten se sujui?
Mies puhui etukäteen lapsille, että olen tulossa kylään. Kävin miehen kotona, jossa tutustuimme lasten kanssa.
5. Millaiset välit, millainen tunneside teillä on nyt?
Erittäin hyvät välit. Välimme ovat tiivistyneet, kun lapset muuttivat meille.
6. Mitä tunteita lapsi/lapset herättävät sinussa?
Koetko lapsipuolen/puolten osaksi perhettäsi (tunnetasolla/käytännöntasolla)?
Myönteisiä tunteita. Lapset ovat luonnollisesti osa perhettäni ja osallistun heidän elättämiseen.
7. Miksi lapsipuolet/puoli kutsuu sinua? Etunimellä/äitipuolena/äitinä/jonakin muuna? Mitä ajattelet tästä?
Pääasiassa etunimellä. Vanhin myös huumorilla ilkeäksi äitipuoleksi. Joskus häneltä lipsahtaa "vanhemmat", kun puhuu minusta ja isästään. Vanhin on myös sanonut minua "melkein äidiksi".
8. Mitkä ovat haasteellisimpia tilanteita äitipuolena?
Ehkä se huono omatunto, kun oma lapsi on kuitenkin tunnetasolla läheisempi.
9. Mitkä ovat mukavimpia/palkitsevimpia tilanteita äitipuolena?
Se sujuva arki, läheisyys ja syvälliset keskustelut. Ja se, kun lapset avautuvat minulle salaisista asioistaan ja tukeutuvat minuun ongelmissaan. Se luottamus.
10. Miten lapsen/lasten biologinen äiti suhtautuu sinuun, millaiset välit teillä on?
Keskusteletteko esimerkiksi kasvatukseen/ käytännön järjestelyihin liittyvistä asioista keskenänne?
Hän on suhtautunut alusta asti negatiivisesti, vaikka ehtivät olla erossa kaksi vuotta, ennenkuin astuin kuvioihin. Nyt hän on alkoholisoitunut ja hänellä on muitakin elämänvaikeuksia, joten en tiedä pystyykö hän ajattelemaan enää mitään minusta.
11. Pystytkö puhumaan miehesi kanssa avoimesti sinussa heräävistä tunteista? Entä jollekin muulle ihmiselle? (Saatko tukea/vertaistukea?)
Pystyn puhumaan kaikesta mieheni kanssa. Minulla on myös paljon luotettavia ystäviä, joille puhua.
12. Miten miehesi odottaa sinun käyttäytyvän/tuntevan/toimivan?
Hmmm... Kai kuten ihminen ihmiselle. Järjellä, kunnioituksella.
13. Vertaatko lapsipuoliasi omiin lapsiisi jos niitä on?
En tietoisesti kai vertaa, mutta onhan se oma lapsi aina oma. Välitän silti hyvin paljon mieheni lapsista ja lasken heidät aina perheenjäsenikseni.
14.Vertaatko biologisen äidin kasvatustapaa omaasi? Onko mahdollisista eroavaisuuksista tullut ongelmia? Ovatko ne muokanneet omaa kasvatustyyliäsi?
En sinänsä vertaa. Äidillä ollut vuosia vakavia ongelmia, 2000 -luvun alusta asti lastensuojelun asiakas ja nyt elämänhallinta täysin hukassa. Ei hän ole enää pystynyt tietoisesti kasvattamaan mitään aikoihin.
15. Veraatko itseäsi äitiin millään muulla tasolla (esim. ulkonäkö/koulutus/menestyminen yms.)?
En vertaa, säälin äitiä.
16. Koetko mustasukkaisuutta?
Ei ole tarvetta.
17. Jos sinulla/teillä on omia lapsia, millaiset välit sisarpuolilla on keskenään?
Erittäin hyvät ja rakastavat. Etenkin teinityttö hoitaa lastamme mielellään. Halii ja pusii.
18. Jos saisit sanoa lapsipuolellesi/lapsen äidille tai isälle mitä tahansa ilman seurauksia (ja tapahtuma tarvittaessa pyyhittäisiin heidän mielestään pois), niin mitä sanoisit?
Ei ole tarvetta sanoa mitään erikoista. Ehkä se, että äidille voisi sanoa, että hae apua ongelmiisi.
19.Miten muu ympäristö suhtautuu uusperheellisyyteesi/äitipuolena olemiseen? Luoko se paineita/ tukeeko se?
Ei luo paineita, kunnioittavat minua.
20. Jos saisit muuttaa jotain tulanteessasi, mitä se olisi?
Rahaa saisi olla enemmän. Suurikokoinen uusperhe kuluttaa paljon rahaa. Henkisellä puolella kaikki ok.
1. Kauanko olet ollut äitipuoli?
7 vuotta
2. Montako lapsipuolta sinulla on?
yksi
3. Minkä ikäisiä hän/he olivat kun tutustuitte?
2-vuotias
4. Miten ensitapaaminen järjestettiin, mietittiinkö sitä ja miten se sujui?
Isän luona, kesti noin tunnin pari. Minua jännitti kovasti. Hän oli suloinen hiljainen taapero, rakastuin heti.
5. Millaiset välit, millainen tunneside teillä on nyt?
Rakastan häntä ja hän minua.
6. Mitä tunteita lapsi/lapset herättävät sinussa?
Koetko lapsipuolen/puolten osaksi perhettäsi (tunnetasolla/käytännöntasolla)?
On ollut osa perhettä aina. En osaisi kuvitella elämääni ilman häntä. Samanlaisia tunteita hän herättää kuin biologinen lapsenikin.
7. Miksi lapsipuolet/puoli kutsuu sinua?
Kutsuu etunimeltä. Se oli alusta asti luontevinta. Tietää, että olen virallisesti äitipuoli.
8. Mitkä ovat haasteellisimpia tilanteita äitipuolena?
Kun lapsi vertaa meidän sääntöjä ja sääntöjä tai niiden puutetta äitinsä luona. Kun oma äiti vesittää meidän kasvatusmetodit jne.
9. Mitkä ovat mukavimpia/palkitsevimpia tilanteita äitipuolena?
Kun lapsi halaa ja suukottelee, haluaa viereeni, lukemaan iltasadun, jne. Yhteiset hassuttelut, retket, kuten omankin lapsen kanssa.
10. Miten lapsen/lasten biologinen äiti suhtautuu sinuun, millaiset välit teillä on?
Keskusteletteko esimerkiksi kasvatukseen/ käytännön järjestelyihin liittyvistä asioista keskenänne?
Biologinen äiti on aina ollut hyvin torjuva ja etäinen. Hädin tuskin nyökkää minulle tavatessamme. Emme ole viime vuosina tavanneetkaan. Olisin halunnut avoimet välit, helpottaisi kovasti arkisissa asioissa.
11. Pystytkö puhumaan miehesi kanssa avoimesti sinussa heräävistä tunteista? Entä jollekin muulle ihmiselle? (Saatko tukea/vertaistukea?)
Pystyn puhumaan miehelleni ja ystävilleni.
12. Miten miehesi odottaa sinun käyttäytyvän/tuntevan/toimivan?
Odottaa minun aina kohtelevan lastaan niin kuin lasta ylipäätään kohdellaan.
13. Vertaatko lapsipuoliasi omiin lapsiisi jos niitä on?
Oma lapseni on paljon nuorempi. En vertaa. Ihana että lapsellani on vanhempi sisarus, ja tuen lapsipuoltani tässä isomman sisaruksen roolissa.
14.Vertaatko biologisen äidin kasvatustapaa omaasi? Onko mahdollisista eroavaisuuksista tullut ongelmia? Ovatko ne muokanneet omaa kasvatustyyliäsi?
On tullut ongelmia biol. äidin lähinnä torpatessa meidän kasvatusmetodeja. Lapsi on erityislapsi ja vaatii oman tukensa, josta tämä nainen ei välitä pätkääkään. Lapselle kerromme, että isän luona asiat nyt ovat näin ja äidin luona vähän kuin juhlaa kun viettää siellä niin vähän aikaa. Ja elää kuin pellossa.
15. Veraatko itseäsi äitiin millään muulla tasolla (esim. ulkonäkö/koulutus/menestyminen yms.)?
Lähinnä noteeraan sen, että olen mielestäni kauniimpi ja n. 20 kg kevyempi, vaikkakin parisen vuotta vanhempi. Myöskin menestyn paremmin työelämässä ja tienaan paljon paremmin.
16. Koetko mustasukkaisuutta?
Joskus kyllä, koska lapsi rakastaa äitiään. Niin pitää ollakin, mutta silti sydämessäni haluaisin olla hänelle se oikea äiti.
17. Jos sinulla/teillä on omia lapsia, millaiset välit sisarpuolilla on keskenään?
Lapsipuoleni oli alussa hyvin mustasukkainen, mutta nyt ollaan voiton puolella. Hän tuntee olevansa tärkeä isompi sisarus.
18. Jos saisit sanoa lapsipuolellesi/lapsen äidille tai isälle mitä tahansa ilman seurauksia (ja tapahtuma tarvittaessa pyyhittäisiin heidän mielestään pois), niin mitä sanoisit?
Äidille haluaisin sanoa (ja että hän unohtaisi sen), että lapsi tulee oirehtimaan aikuistuttuaan ja kyselemään miksi hänen äitinsä hylkäsi hänet. Äiti ei halua nähdä häntä kuin ne pakolliset joka toinen viikonloppu + pari lomaviikkoa vuodessa - poikkeuksia ei tee äitienpäivän, ei joulun, ei minkään, ei edes oman äitinsä hautajaisten takia! Lapsi olisi halunnut olla mummonsa hautajaisissa.. Töidensä vuoksi tosin usein palauttaa lapsen päivää liian aikaisin, eikä KOSKAAN korvaa lapselle niitä päiviä. Lapsi on usein pettynyt, miksi ei saa olla äidillään kauemmin. Surettaa, mutta minkäs voi.
19.Miten muu ympäristö suhtautuu uusperheellisyyteesi/äitipuolena olemiseen? Luoko se paineita/ tukeeko se?
Joskus suututti, kun ystävät kyselivät alkuaikoina miten jaksan 'vierasta' erityislasta. Tuntui erittäin loukkaavalta. Nyt he ovat tottuneet ja olen tehnyt selväksi että hän on kuin oma lapseni. Oma perheeni on ollut upea, kaikki ovat pitäneet lasta omanani ja rakastaneet häntä alusta asti.
20. Jos saisit muuttaa jotain tulanteessasi, mitä se olisi?
Jos saisi haaveilla, haluaisin olla ihan oikea äiti hänelle eli adoptoida virallisesti. Mutta oikeasti, kaikki on hyvin näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Kauanko olet ollut äitipuoli?
Reilut 2 vuotta
2. Montako lapsipuolta sinulla on?
2
3. Minkä ikäisiä hän/he olivat kun tutustuitte?
7 ja 10
4. Miten ensitapaaminen järjestettiin, mietittiinkö sitä ja miten se sujui?
Ensitapaamista mietittiin ennalta. Olin miehen luona käymässä kun hän haki lapset kylailemään. Pelailimme yhdessä muutaman tunnin. Lapset olivat varautuneita.
5. Millaiset välit, millainen tunneside teillä on nyt?
Viileät. Toinen lapsista on ujo, eikä juurikaan puhu mistään asioista. Viihtyy omissa oloissaan ja kavereiden kanssa. Toinen räiskyvä ja kiukuttelee helposti. On sanonut että haluaisi minun muuttavan pois. Toisaalta välillä puuhailee innokkaasti minun kanssani ja on mukava.
6. Mitä tunteita lapsi/lapset herättävät sinussa?
Koetko lapsipuolen/puolten osaksi perhettäsi (tunnetasolla/käytännöntasolla)?
Väsymystä ja ahdistusta. Huolta. Kiukkua ja turhautumista. Koen itseni ulkopuoliseksi.
7. Miksi lapsipuolet/puoli kutsuu sinua? Etunimellä/äitipuolena/äitinä/jonakin muuna? Mitä ajattelet tästä?
Molemmat kutsuvat etunimellä. Välillä suuttuessaan toinen sanoo isälleen se tai toi (minun kuullen).
8. Mitkä ovat haasteellisimpia tilanteita äitipuolena?
Kun lapset eivät noudata sovittuja sääntöjä tai käyttäytyvät huonosti. Oman tilan ja rauhan saaminen.
9. Mitkä ovat mukavimpia/palkitsevimpia tilanteita äitipuolena?
Kiitokset hyvästä ruoasta tai mukavasta tekemisestä yhdessä.
10. Miten lapsen/lasten biologinen äiti suhtautuu sinuun, millaiset välit teillä on?
Keskusteletteko esimerkiksi kasvatukseen/ käytännön järjestelyihin liittyvistä asioista keskenänne?
Lasten äiti ohittaa minut täysin ja sulkee ulkopuolelle. Olemme nähneet pari kertaa ja vaihteneet pari sanaa. Lasten äiti vesittää minun ja mieheni sopimat yhteiset säännöt meillä ja sanoo lapsilleen ettei minua tarvitse totella.
11. Pystytkö puhumaan miehesi kanssa avoimesti sinussa heräävistä tunteista? Entä jollekin muulle ihmiselle? (Saatko tukea/vertaistukea?)
Miehelleni pystyn puhumaan melko avoimesti. Kipeimmät surun ja vihan tunteet olen pitänyt sisälläni.
12. Miten miehesi odottaa sinun käyttäytyvän/tuntevan/toimivan?
Ymmärtäväisesti ja kärsivällisesti.
13. Vertaatko lapsipuoliasi omiin lapsiisi jos niitä on?
Ei ole omia lapsia.
14.Vertaatko biologisen äidin kasvatustapaa omaasi? Onko mahdollisista eroavaisuuksista tullut ongelmia? Ovatko ne muokanneet omaa kasvatustyyliäsi?
Kyllä. Eroavaisuudet tuottavat ongelmia, koska äidin luona lapset eivät "joudu" tekemään yhtäpaljon asioita. Lapset eivät myöskään viihdy ulkona ja ulkoilevat äidin luona hyvin vähän. Myös liikunnan harrastaminen on täysin vierasta ja joka paikkaan pitäisi kuljettaa autolla.
15. Veraatko itseäsi äitiin millään muulla tasolla (esim. ulkonäkö/koulutus/menestyminen yms.)?
Enpä juuri. Olemme täysin erilaiset niin ulkoisesti kuin koulutustaustalta yms.
16. Koetko mustasukkaisuutta?
Joskus miehen rahan käytöstä lapsiin.
17. Jos sinulla/teillä on omia lapsia, millaiset välit sisarpuolilla on keskenään?
-
18. Jos saisit sanoa lapsipuolellesi/lapsen äidille tai isälle mitä tahansa ilman seurauksia (ja tapahtuma tarvittaessa pyyhittäisiin heidän mielestään pois), niin mitä sanoisit?
Kertoisin lapsille kuinka paljon heidän välinpitämätön käytös minua satuttaa ja kuinka haluaisin vain heidän parastaan, jotta he oppisivat pärjäämään tässä maailmassa. Äidille sanoisin, että toivoisimme hänen tukeaan, vaikka hän omassa kodissaan kasvattaisikin lapsia eri tavalla. Kertoisin myös hänelle ja miehelleni kuinka paljon heidän tulehtuneet välinsä ja äidin minua kohtaan harrastama mitätöinti vaikuttavat lapsiin.
19.Miten muu ympäristö suhtautuu uusperheellisyyteesi/äitipuolena olemiseen? Luoko se paineita/ tukeeko se?
Ei ole paineita, eikä myöskään tukea.
20. Jos saisit muuttaa jotain tulanteessasi, mitä se olisi?
En tiedä. Välillä toivoisin, että minulla olisi joku oma paikka, johon voisin tarvittaessa hetkeksi vetäytyä omaan rauhaan kun sitlä tuntuu ja jättää mihen huolehtimaan yksin lapsista vähäksi aikaa.
1. Kauanko olet ollut äitipuoli?/ 16 vuotta
2. Montako lapsipuolta sinulla on? /1
3. Minkä ikäisiä hän/he olivat kun tutustuitte?/ 5v
4. Miten ensitapaaminen järjestettiin, mietittiinkö sitä ja miten se sujui?/ Mietittiin etukäteen, tavattiin leikkipuistossa ja ihan kivasti meni, juteltiin ja leikittiin
5. Millaiset välit, millainen tunneside teillä on nyt?/ Ollaan asuttu yhdessä reilu 15v, lapsi on kuin oma
6. Mitä tunteita lapsi/lapset herättävät sinussa?
Koetko lapsipuolen/puolten osaksi perhettäsi (tunnetasolla/käytännöntasolla)? /Kuten edellä mainittu, lapsi on kuin oma, ollaan asuttu yhdessä niin kauan että tällaisia asioita ei tule nykyään edes mietittyä :)
7. Miksi lapsipuolet/puoli kutsuu sinua? Etunimellä/äitipuolena/äitinä/jonakin muuna? Mitä ajattelet tästä? /Kutsuu etunimellä, joskus kun paapatan jostain, niin saattaa sanoa vitsinä, että "kyllä äiti" :)
8. Mitkä ovat haasteellisimpia tilanteita äitipuolena?/ Murrosikä ja sen tuomat haasteet
9. Mitkä ovat mukavimpia/palkitsevimpia tilanteita äitipuolena?/ Se kun ollaan koko perhe koolla, pojan tyttöystäväkin on meillä, kokataan yhdessä, katsotaan jotain leffaa ja saa vain olla porukalla ilman mitään kiirettä. Myös se, että poika soittaa minulle kun tarvitsee apua/tukea, palkitsee.
10. Hyvät välit. Miehen ex on fiksu ja mukava, ei ole tarvinnut riidellä yhdestäkään asiasta. Yhdessä on istuttu koulun juhlissa ja vietetty lapsen synttäreitä jne.
11. Pystytkö puhumaan miehesi kanssa avoimesti sinussa heräävistä tunteista? Entä jollekin muulle ihmiselle? (Saatko tukea/vertaistukea?) / Miehen kanssa pystytään puhumaan, myös parhaalle ystävälle olen voinut puhua.
12. Miten miehesi odottaa sinun käyttäytyvän/tuntevan/toimivan? / Ei ole odottanut oikeastaan mitään muuta kuin että kaikkia kohdellaan perheessä tasapuolisesti
13. Vertaatko lapsipuoliasi omiin lapsiisi jos niitä on? / Enpä oikeastaan, ainakaan negatiivisessa mielessä.
14.Vertaatko biologisen äidin kasvatustapaa omaasi? Onko mahdollisista eroavaisuuksista tullut ongelmia? Ovatko ne muokanneet omaa kasvatustyyliäsi? / Miehen ex on todella hyvä keskustelija ja neuvottelija hankalissa tilanteissa, itse olen vähän sellainen nollasta sataan tyyppi ja kärsimätön, tässä on ollut kasvun paikka ja on vieläkin
15. Veraatko itseäsi äitiin millään muulla tasolla (esim. ulkonäkö/koulutus/menestyminen yms.)? En, ei ole tarvetta.
16. Koetko mustasukkaisuutta?/ En. Myös minulla on menneisyys, turha sellaisesta on mustasukkainen olla
17. Jos sinulla/teillä on omia lapsia, millaiset välit sisarpuolilla on keskenään? / Hyvät välit, isoveli on pienemmilleen vähän kuine sikuva. Kränääkään ei ole juuri ollut koska ikäeroa on sen verran.
18. Jos saisit sanoa lapsipuolellesi/lapsen äidille tai isälle mitä tahansa ilman seurauksia (ja tapahtuma tarvittaessa pyyhittäisiin heidän mielestään pois), niin mitä sanoisit? / Ei sanottavaa
19.Miten muu ympäristö suhtautuu uusperheellisyyteesi/äitipuolena olemiseen? Luoko se paineita/ tukeeko se? / En ole kokenut paineita, en mainosta meitä ensimmäisenä uusperheenä vaan ihan perheenä.
20. Jos saisit muuttaa jotain tulanteessasi, mitä se olisi? / Ei muutettavaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei täällä ole yhtään suhteellisen tuoreen äitipuolen tapausta?
Haluaisin kuulla miten alku on sujunut. Silloinhan koetaan paljon ristiriitaisia tunteita, eikä lasta ehkä oteta niin hyvin vastaan kun edellä mainituissa.
1.6kk
2. Yksi 8-vuotias poika, 7v kun tutustuttiin.
4.Ei järjestetty eikä mietitty. Mieheni mentaliteetti on, että lapset tulevat osaksi aikuisten elämää eikä asioita kaunistella lasten edessä(itse olen hiukan eri mieltä). Tulimme yhteiseltä reissulta ja haimme lapsen hoidosta yhdessä, menimme miehen kotiin ja jäin sinne yöksi. Olimme tunteneet miehen kanssa tällöin vain muutaman viikon.
5.Hyvät, lapsi välittää minusta ja olen hänelle tärkeä aikuinen elämässään. Omat fiilikseni heittelevät edelleen, välillä on ihanaa että olen tavallaan saanut lapsen elämääni, välillä mietin etten halua perhe-elämää.
6.En koskaan näytä lapselle negatiivisia tunteitani häntä kohtaan. Lapsi on ihana, mutta tilanne ahdistaa ajoittain. Olen nuori (22) enkä koskaan ole erityisemmin pitänyt lapsista, saati halunnut niitä. Haluaisin nauttia enemmän asioista vapaasti, ilman että aina pitää miettiä lasta. Olemme molemmat miehen kanssa eläväisiä tyyppejä, jotka voisivat kuvitella asuvansa maailman äärissä. Mutta lapsen takia tämä ei onnistu.
7.Etunimellä. En ole äiti-tyyppiä, joten äitipuoli-termi ei tunnu hyvältä.
8. Se että, en osaa aina ajatella ensimmäiseksi lapsen kautta asioita.
9.Välillä tykkään leikkiä koti-asetelmaa, hoidan lasta, teen ruokaa ja nukutan kun mieheni on vuorotyössä.
10. Tykkää ja on iloinen, että lapsella on myös minut elämässäni. Keskustellaan jos on tarvetta. Yleensä miehen välityksellä.
11.En myönnä kenellekkään, että lapsi herättää minussa ahdistavia tunteita.
12.Auttavan hoidossa, mutta odottaa aina aloitteen tulevan minulta. .
14.No varsinaisesti minulla ei ole omia kasvatustapoja, kun ei ole lapsiakaan. Lapsen äiti on vähän hössöttäjä, meidän elämässä lapsi kulkee mukana eikä hänelle erikseen pedata pumpulisempaa maailmaa kun se todellisuudessa on. Olen keskustellut lapsen kanssa täysin neutraalisti homoista ja lesboista, tummaihoisista, terrorismista ja milloin mistäkin hänen mieltään askarruttavista asioista. Pyrin kertomaan asiat hänelle mahdollismman rehellisesti kaunistelematta. Tietenkin ymmärtäen että hän on lapsi ja niin, ettei hänelle jää pahoja tuntemuksia asioista. Äitinsä välttelee tällaisia "ikäviä aiheita", kun lapsi on vielä niin "pieni".
15.
En. Tiedän miksi mies on minun kanssa eikä hänen.
16.
Lapsesta välillä.
18.
Miehelle haluaisin sanoa, että toivoisin välillä hänen muistavan, että lapsi ei ole minun enkä koskaan ole itse päättänyt haluta perhe-elämää. Minäkin vasta totuttelen uuteen tilanteeseen, enkä ehkä jokaista lapseen liittyvää ongelmaa osaa ratkaista. Haluaisin vain miehen ymmärtävän, että tilanne on vieras minulle ja haluaisin asioiden etenevän rauhallisesti, enkä tuntea itseäni välillä 4-6 krt viikossa lapsenvahdiksi, jotta hän voi tehdä töitä. Teen siis itsekkin paljon töitä, enkä tosiaan ole mikään kotirouva. Mies olettaa, että jokaisena vapaapäivänäni ja vapaailtana haluan hakea lapsen hoidosta ja viettää koko loppu päivän/illan tämän kanssa kahden.
19.Kaverit naureskelivat alkuun, nykyään kaikki ihan tottuneita. Asumme pienellä paikkakunnalla, ja mies on ulkopaikkakunnalta kotoisin.
20. Haluaisin enemmän kahdenkeskeistä aikaa mieheni kanssa. En jaksa ikuista suunnittelua lapsen äidin menojen mukaan. Haluaisin myös oman vapaa-aikani takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoituksestasi näki heti, että olet todella hyvä ihminen ja äitipuoli. Rakastava, iloinen ja ystävällinen. Ihana nähdä, että tuollaisiakin on. Oikein kauhistutti lukea aiempia aloittajia.
1. Kauanko olet ollut äitipuoli?
4 kamalaa vuotta
2. Montako lapsipuolta sinulla on?
2 kauhukakaraa
3. Minkä ikäisiä hän/he olivat kun tutustuitte?
En muista, alle kouluikäisiä
4. Miten ensitapaaminen järjestettiin, mietittiinkö sitä ja miten se sujui?
Huonosti, ei tosin mietitty. Jätin miehen siltä istumalta kun näin kys. kullannuput, harmi et kelpuutin takaisin
5. Millaiset välit, millainen tunneside teillä on nyt?
Ei minkäänlaista
6. Mitä tunteita lapsi/lapset herättävät sinussa?
Koetko lapsipuolen/puolten osaksi perhettäsi (tunnetasolla/käytännöntasolla)?
En koe heitä perheeksi vaan riesaksi
7. Miksi lapsipuolet/puoli kutsuu sinua? Etunimellä/äitipuolena/äitinä/jonakin muuna? Mitä ajattelet tästä?
"Leena". Inhottaa joka kerta kun puhuvat minulle
8. Mitkä ovat haasteellisimpia tilanteita äitipuolena?
Se ettei kurista lapsia
9. Mitkä ovat mukavimpia/palkitsevimpia tilanteita äitipuolena?
Niitä ei ole vielä tullut....
10. Miten lapsen/lasten biologinen äiti suhtautuu sinuun, millaiset välit teillä on?
Keskusteletteko esimerkiksi kasvatukseen/ käytännön järjestelyihin liittyvistä asioista keskenänne?
En todellakaan keskustele miehen exän kanssa, en ole tavannut enkä halua
11. Pystytkö puhumaan miehesi kanssa avoimesti sinussa heräävistä tunteista? Entä jollekin muulle ihmiselle? (Saatko tukea/vertaistukea?)
En
12. Miten miehesi odottaa sinun käyttäytyvän/tuntevan/toimivan?
Luulee yhä että alan kyllä kiintymään lapsiin ajan myötä, hah.
13. Vertaatko lapsipuoliasi omiin lapsiisi jos niitä on?
En vertaa, ovat niin eri planeetalta.
14.Vertaatko biologisen äidin kasvatustapaa omaasi? Onko mahdollisista eroavaisuuksista tullut ongelmia? Ovatko ne muokanneet omaa kasvatustyyliäsi?
Juu ei... Paitsi nyt tiedän että minä osaan, jotkut muut ei.
15. Veraatko itseäsi äitiin millään muulla tasolla (esim. ulkonäkö/koulutus/menestyminen yms.)?
Hah hah, hyvä vitsi. Sääli on päällimmäisin tunne ko "äitiä" kohtaan.
16. Koetko mustasukkaisuutta?
Mistä ihmeestä?
17. Jos sinulla/teillä on omia lapsia, millaiset välit sisarpuolilla on keskenään?
Ihme kyllä lapseni tykkääväät sisarpuolistaan?
18. Jos saisit sanoa lapsipuolellesi/lapsen äidille tai isälle mitä tahansa ilman seurauksia (ja tapahtuma tarvittaessa pyyhittäisiin heidän mielestään pois), niin mitä sanoisit?
Haistakaa paska ja kuolkaa pois. Kenen lie kakaroita kun pitänyt sitä pillua jaella ympäri kyliä, mieheäni eivät ainakaan muistuta yhtään!
19.Miten muu ympäristö suhtautuu uusperheellisyyteesi/äitipuolena olemiseen? Luoko se paineita/ tukeeko se?
Ketään ei kiinnosta, rauhassa saa kärsiä
20. Jos saisit muuttaa jotain tulanteessasi, mitä se olisi?
Joo, noita lapsia ei olisi olemassa, typerä lortto-ex olisi osannut ehkäistä
Mutta tälle haluan sanoa vielä, että todella arvostan sinua ihmisenä. On mieletöntä, että olet ottanut erityislapsen näin hienosti omaksesi ja että oikeasti haaveilet hänen adoptoinnistaan. Kiitos sinulle. En yleensä arvosta äitipuolia, mutta täällä olen saanut uutta näkökulmaa omiin ajatuksiini.