Lue keskustelun säännöt.
Lapselle äidin nimi, isovanhemmat eivät halua nähdä
10.07.2011 |
Me päätimme laittaa mieheni kanssa lapsellemme äidin sukunimi, koska se on harvinaisempi ja minä pienenä feministinä olen ollut aina sitä mieltä, että ne mitkä minä kannan, synnytän, imetän ja hoidan tulee myös minun nimelleni. Asiaa helpotti se, että mieheni nimi on todella yleinen ja hänellä on ollut nimensä kanssa aina ongelmia. Mieheni totesi 36 tunnin synnytyksen jälkeen näillä sanoin: en etes kehtaisi ottaa lasta omalle nimelle. Emme ole naimisissa, menossa kyllä.
Mieheni vanhemmat eivät halua nyt sitten lasta nähdä kun heidän suku ei jatku!
Ihan sitä vaan, että olkaa ihmiset onnellisia jos isovanhemmat kunnioittavat teidän ratkaisuja ja ovat lastenne elämässä.
Kommentit (19)
Ja eipä meistä tyttölapsista niin väliä.
Ihme porukoita. Parempi antaa niitten höyrytä keskenään.
Miehesihän voi ottaa sun nimen sitten kun menette naimisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta varmaan ihan hyvä, että välit menivät jo nyt. Noin lapselliset isovanhemmat katkaisevat välit kuitenkin jostain syystä joka tapauksessa, joten on lapsellekin mukavempaa kun ei tutustu lainkaan eikä joudu riitojen pelinappulaksi. Älä missään nimessä anna periksi!
Itsekin olisin halunnut tehdä samoin samoista syistä kun sinä, mutta miehelle ei asia sopinut ja annoin lopulta periksi. Meillä olisi ollut varmasti sama tilanne miehen vanhempien suhtee jos lapsi olisi saanut mun nimen.. Ärsyttää kun ne koko ajan puhuu heidän suvun jatkumisesta. Ja heille oli todella tärkeää että vauva oli poika eikä tyttö nimenomaan suvun jatkumisen kannalta
Meneeköhän ne shokkiin kun menemme naimisiin ja otamme ihan uuden nimen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sinun pitää miniänä nyt ymmärtää anoppia. Anoppi vaan niin kovin rakastaa sitä pikkuista ja haluaa sen poikansa sukunimelle. Olet kauhean itsekäs, etkä osaa lainkaan ajatella anopin tunteita ja siten pilaat lapsen ja mummon suhteen.
Palstan mukaan se on aina anoppi joka määrää mitä tehdään ja milloin. Miniä noudattaa anopin toiveita jotta lapsi ja mummo saavat kehitettyä hyvän suhteen, eikä miniä saa mitenkään tätä vaarantaa itsekkäillä ajatuksialla ja teoilla.
Eli nyt vaan lapsi miehen sukunimelle jotta sopu säilyy, et sinä voi aina ajatella vain että MINUN lapsi, MINUN sukunimi. Anopilla on oikeutensa.
Itsekin olisin halunnut tehdä samoin samoista syistä kun sinä, mutta miehelle ei asia sopinut ja annoin lopulta periksi. Meillä olisi ollut varmasti sama tilanne miehen vanhempien suhtee jos lapsi olisi saanut mun nimen.. Ärsyttää kun ne koko ajan puhuu heidän suvun jatkumisesta. Ja heille oli todella tärkeää että vauva oli poika eikä tyttö nimenomaan suvun jatkumisen kannalta
Minun oma isäni yritti pitää valtaa talossa ja oli alkoholisti. Mutta minusta kasvoi voimakas ja iso nainen, ja lopulta isäni sai minulta selkäsaunan. Appiukkoni on juuri samanlainen kuin oma isäni, viimeisen päälle sovinisti. Ei ole juopot hyppiny minun silmilleni, eikä hypi tämäkään.
Mieheni on maailman mahtavin mies, suurella M:llä! Rakastava isä, aviomies ja tarvittaessa raju, laittaa minutkin välillä ojennukseen hellästi :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos pappa olis lyöny miniänsä paksuksi, niin sitte olis oikeutta puutttua
"ne mitkä minä kannan, synnytän, imetän ja hoidan tulee myös minun nimelleni."
Lue oma kommenttisi ja mieti vähän aikaa. Haloo. Lapsi on ihan yhtä paljon miehesi, minkä hän sille voi ettei hän voi kantaa, synnyttää eikä imettää. Mutta silti lapsi on puoliksi miehesi. Ukko parka, kaiken laisia ajatusmalleja ihmisillä onkin... feministi vaatii tasa-arvoa, mutta kieltää sen mieheltä...
Mutta joo, tuommoiset isovanhemmat on naurettavia myös. Mutta siinähän sovitte samanlaiset samaan sukuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitähän tässä on kyse. Poikansa ei ota nimelleen toisen lasta ja kun ei olla aviossa, on parempikin, ettei sitä nähdä. Suku ei jatku, koska poika ei ole lapsen isä!
"ne mitkä minä kannan, synnytän, imetän ja hoidan tulee myös minun nimelleni."
Lue oma kommenttisi ja mieti vähän aikaa. Haloo. Lapsi on ihan yhtä paljon miehesi, minkä hän sille voi ettei hän voi kantaa, synnyttää eikä imettää. Mutta silti lapsi on puoliksi miehesi. Ukko parka, kaiken laisia ajatusmalleja ihmisillä onkin... feministi vaatii tasa-arvoa, mutta kieltää sen mieheltä...
Mutta joo, tuommoiset isovanhemmat on naurettavia myös. Mutta siinähän sovitte samanlaiset samaan sukuun.
Eiköhän tuossa tullut selväksi, että mies on halunnut äidin nimen lapselle.. Tuskinmpa kukaan äiti ajattelee, että MINUN lapsi, eikä miehen ollenkaan. HALOO!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihme, että tuoreet isovanhemmat eivät ole innoissaan, jos isäkin häpeää.
No ei nyt noinkaan, poika on kyllä kuin isänsä ja pappansa. Ihan samannäköinen. Ei ole isästä epäilystä millään tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ei kehtaa ottaa lasta nimelleen? Häpeää sitä? Ei ihme, että tuoreet isovanhemmat eivät ole innoissaan, jos isäkin häpeää.
Miksei äidin kelpaa? Ja eikö ap sanonut tuossa toisessa viestissään, että ovat menossa naimisiin ja ottavat uuden nimen, joka ei ole kummankaan sukunimi?
Olipa suuri virhe kirjoittaa tänne, poistun. Hei hei :)
Siis ei kehtaa ottaa lasta nimelleen? Häpeää sitä? Ei ihme, että tuoreet isovanhemmat eivät ole innoissaan, jos isäkin häpeää.
Miksei äidin kelpaa? Ja eikö ap sanonut tuossa toisessa viestissään, että ovat menossa naimisiin ja ottavat uuden nimen, joka ei ole kummankaan sukunimi?
Kehtaaminen tarkoittaa, että tavalla tai toisella häpeää asiaa.
Mä otin miehen sukunimen naimisiin mennessä. Mies ei halunnut vaihtaa nimeään ja halusin, että ollaan ne eikä se ja se. Nyt meillä on vauva jolla tietysti sama nimi kuin meillä ja mielestäni kyllä jatkaa mun ja mieheni sukua. Sitä sukua ei kyllä jatka mikä on meidän sukunimi, koska se on anopin entisen miehen nimi eikä meille siis mitään sukua.
Siis ei kehtaa ottaa lasta nimelleen? Häpeää sitä? Ei ihme, että tuoreet isovanhemmat eivät ole innoissaan, jos isäkin häpeää.
Miksei äidin kelpaa? Ja eikö ap sanonut tuossa toisessa viestissään, että ovat menossa naimisiin ja ottavat uuden nimen, joka ei ole kummankaan sukunimi?
Kehtaaminen tarkoittaa, että tavalla tai toisella häpeää asiaa.
että kumpaa mahtoi tarkoittaa?
Mun miehen vanhemmat kyseli tosi varovasti, että kumman sukunimen lapsi saa. No omani on vielä yleisempi kuin mieheni, lisäksi isäni on on minusta piittaamaton juoppo ja äitikin otti eron jälkeen tyttönimensä. Eli tottakai lapseni sai mieheni sukunimen.
Mutta jos mulla vaikka sattuisi olemaan joku tosi nasta aatelinen tms sukunimi, varmaan ois saanut lapsi sitten sen. Tilanteen mukaan.
;)