Te joilla 10-kuiset vauvat! Hyväksyvätkö isän?

luojan kiitos mies on alusta asti hoitanut yhtä paljon lasta kuin minäkin ja ollut hänen kanssaan paljon kahdenkin, joten meillä kelpaa kumpi vaan hoitamaan/syöttämään/nukuttamaan. On ihan yhtä paljon meidän molempien perään! Yösyötötkin on sairaalasta lähtien hoidettu liki puoliksi, minä ehkä aavistuksen enemmän. mutta uskon että juuri näiden seikkojen takia meillä ei ole tullut ongelmaa kumpi hoitaa, vaan todellakin on tasaisesti molempien perään, vaan ei roiku varsinaisesti kenessäkään, tykkää tutkia maailmaa :)

hoitamamaan. Ja kelpaa 1,5 vuotiaana edelleen.

Kelpaa muuhun paitsi yönukuttamiseen ja imettämiseen :D Vauva ei ole koskaan juonut pullosta, eli isä voinut osallistua syöttöihin vasta 6kk alkaen kun kiinteät alotettiin. Äiti ehkä ykkönen, mutta en ole muuten ku iltasin ja öisin huomannu että isän läsnäolo ei auta.

Välillä kun vauva oli oikein mun perään, niin tehtiin tarkoituksellakin niin, että jää isänsä kanssa kaksin vaikka jumpan ajaksi tms. Lapsen perusturvallisuus ei tästä vaarannu. Suosittelen, jos pinnaa kiristää.

Kun mies tulee töistä on vauva into pinkeenä heti isin syliin haluamassa. Useimmiten kelpaa molemmat, mutta jos ollaan vaikka vierekkäin niin vauva suuntaa minun syliini.

Tuppaa vaan oleen niin, että on pääosan ajasta äidin "kimpussa".

Meilläkin on alusta asti mies hoitanut vauvaa ihan yhtä lailla.

äiti-kausia ja välillä isä-kausia :)



Minä olen lapsia vauvaiässä hoitanut enemmän ja enemmän on myös ollut niitä äiti-kausia, jolloin vain äiti kelpaa.



Muutamat vastaajat kertovat isän hoitaneen vauvaa yhtä paljon äidin kanssa. Ihan vaan mielenkiinnosta haluaisin tietää, miten se on onnistunut. Onko isä ollut työttömänä kotona, vai oletteko jakaneet vanhempainvapaat puoliksi?

isä tehnyt paljon töitä vauvan nukkuma-aikoina, ja on ollut paljolti valveilla olo aikana kotona, saatu melko hyvin sovitettua molempien työt vauva-aikana, ja siis siitä syystä myös isä ollut paljon vauvan kanssa kahdenkin kun itse olen myös tehnyt satunnaisia keikkoja töihin, ja samoin hyvin pitkälti vauvan nukkuma-aikoina. näin meillä. piti isä kuukauden jolloin olin itse töissä kokopäiväisesti, hoitovapaat pidän suurimmaksi osaksi minä, keikkaa tehden, mutta isäkin saattaapi loppupäästä jäädä joksikin aikaa. jokatapauksessa ennen 3 ikävuotta meidän vauva ei mene hoitoon.

ero ahdistus kausi. Minä äiti en saanut mennä edes toiseen huoneeseen. Nyt 2kk myöhemmin se on ohi ja isäkin kelpaa jälleen. Meillä minä olen kotona ja isä normaalisti 7-17 töissä. Lapsi on vauvasta asti ollut vähän enemmän minun perääni varsinkin väsyneenä ja kipeänä. Nyt kun vauvasta on tullut taapero niin napanuora suhteessa äitiin on selkeästo venynyt ja on hetkiä kun itketään isänkin perään vaikka äiti olisi vieressä. Elikä hyvä ap koeta kestää kyllä se helpottaa!

ja kelvataan onneksi molemmat. Huomaan että tyttö hakeutuu illalla helpommin minun syliin, mutta kun isänsä hakee pois tai alkaa leikittää, niin unohdun kyllä nopsaan :). Meillä myös isä ollut yösyötöissä alusta asti (sai pullosta) tasavertaisesti mukana ja itse olen käynyt säännöllisen epäsäännöllisesti 2-3 krt/vko omissa harrastuksissani muutaman tunnin. Ehkä tämä isän kelpaaminen johtuu siitä, tai sitten meillä ei vaan ole vielä tuota valikointivaihetta menossa. Huutaa kyllä molempien perään vuorotellen, eli se kuka milloinkin sattuu leikittämään, ei saisi mennä vessaan tms.