Asumisoikeusasunto ja omat istutukset

Niiden rahallinen arvo nyt ei ole niin suuri, ja uuteen kotiin voi sitten laittaa uudet jutut. Aikuinen pensas ei kyllä mitenkään nauti siirtämisestä, joten kunnon taimi on parempi.



Perennoista voi varmaan ottaa alkuja mukaan, äkkiä ne sitten leviävät.

Piha pitäisi palauttaa sellaiseksi kuin se oli asunnon saadessasi, mikäli haluat kiskoa istutuksesi maasta irti.

Muuten mulla piha täynnä perennoja, pensaita, köynnöksiä ja ym.

Olen laittanut rahaa niihin useamman tuhannen euron, siis todella paljon.

Pensaat ja perennat helppo siirtää.

Naapuri juuri toi äidiltänsä 50v. perennan.

Idänunikon siirto ei onnistu, mutta melkein kaikki voi siirtää.

Asutaan Aso rivarissa ja joskus vien kaiken mukanani.

Ärsyttää, kun naapurit aina kielipitkällä, että muka jättäisin puutarhani, kun muutan.

No en jätä, että turha himoita niitä.

Harrastan nimittäin ihan puutarhanhoitoa.

En tiedä miten se aso-rivareissa menee, mutta voiko olla niin että joku tuleva asukas käy katsomassa asuntoa ja ihastuu nimenomaan siihen nättiin pihaan? Sitten tulee pettymys kun istutukset ovatkin hävinneet.



Yksi tuttu osti vanhan talon jossa oli ihana puutarha. Myyjä kysyi onko ok jos hän vie "joitakin" perennoja muistoksi mökilleen, ja ostaja antoi luvan. Muuttopäivänä tulikin yllätys kun iso osa parhaita perennoja ja ruusupensaita oli hävinnyt. Ei se tuttu siitä riitelemäänkään alkanut mutta tuli vähän petetty olo.

harrastaa puutarhanhoitoa, osaa jakaa perennat niin, että sekä uusi että vanha asukas saavat omansa. Monet perennat nimenomaan kaipaavat sitä jakamista.



Ja vanhoja pensaita ei puutarhanhoitoa harrastava halua mukaansa, koska ymmärtää niiden juurtuneen jo niin laajalle alueelle, että ne kärsivät väistämättä muutosta, joten kannattaa ottaa joko niistä pistokas, tai hankkia kokonaan uusi taimi uuteen kotiin.



Omalla suvullani on kiertänyt mm unkarinsyreeni, jonka mummoni on joskus 30-luvulla löytänyt Helsingistä, Saksalaisen kirkon pihasta, kun sitä karsittiin, ja sitä on nyt ties kuinka monessa pihassa, missä äitini, minä tai mummoni on asunut. Eikä ole koskaan jätetty edellistä pihaa kuopille, vaikka monia rakkaita kasveja on kasvatettu. Viimeisessä kodissani jäin kaipaamaan pihaan istutettua tammea, mutta ei olisi tullut mieleenikään sitä mukaan kaivaa. Tänne täytyy vaan mummon pihasta kaivaa uusi tammen alku. :)

esittelee aso-asuntonsa (näin minä ainakin tein aikoinani) joten voi kyllä siinä yhteydessä sanoa, että puutarhaan jää vain nurmikko, ei kasvit. Mutta kyllä piha silti pitää siistiksi jättää.