Onks yhtään omaihoitajaa paikalla?

Jaksan hyvin omaishoitajana sekä muutenkin.

Olen tehnyt tätä jo 12v.

Minäkin käyn myös töissä. Vanhempani asuvat meidän luonamme omassa asunnossaan. Aamuisin ennen töihin lähtöä huolehdin heidän aamupalansa ja lääkkeet, päivällisen syövät meillä ja iltapalan sekä iltapesut teen sitten lasten nukahdettua. Sitten tietysti siivoan ja käyn kaupassa sekä hoidan muut juoksevat asiat. Onneksi vanhempani ovat ns. Järjissään joten heitä ei tarvitse vahtia, ongelmat ovat liikkumisessa. Jaksan kyllä mutta tekemista tuntuu välillä olevan ihan liikaa. Kesäisin vanhemmat lähtevät kuukaudeksi sisareni luokse lomailemaan, se auttaa paljon.

Hoidan 6-v aivokasvainta sairastavaa lastani. Lapseni sairauden edetessä sekä hoitojaksoista riippuen päivät täyttyvät erilaisista asioista. Olen mukana lääkäri- ja sairaalareissuilla, teen katetrin ja peg-napin alueen hoidot, jaan ja annan lääkkeet kotona.. Pesen, työnnän ja kannan kunnosta riippuen. Yritän mahdollistaa lapselle mahdollisimman normaalin, vakaan ja hyvän arjen tämän kaiken keskellä.

Tietysti on myös hoitovälipalvelu-, apteekki-, kela-,vammaispalvelu-, lääkäriasiat joita pitää hoitaa.



Niin ja tietysti kotityöt päälle ja ne muutkin lapset ja niiden harrastukset. :)

Oma jaksaminen on nyt ihan ok, kiitos hyvän tukiverkoston ja pojan paremman kunnon. Oma jaksaminen oli tosi tiukilla muutama vuosi sitten lapsen voinnin ollessa huono. Osa perheestä oli melkein aina sairaalassa ja osa kotona..

Käyn kokopäivätyössä, jolloin lapsi on koulussa, mutta muun ajan hoidan lapsen itse.



Lapsi on täysin autettava kaikissa toiminnoissa, eli samalla tavalla hoidettava kuin pikkuvauva, sillä erolla että ikää on jo 10 vuotta.



Jaksamisen kanssa on välillä vaikeuksia, varsinkin jos lapsi saa yöllä tunnin välein epilepsiakohtauksia, eipä siinä itse saa kauheasti levättyä silloin, mutta silti töihin on aamulla mentävä.

Siinä henkinen puoli on raskaampi kuin fyysinen.

Ja kun näkee kuinka toinen kuihtuu pois.



Miltä sitten tuntuu kun hän on poissa? Olen ajatellut. Hautajaisista olen ajatellut, että en ehkä mene niihin. Saa nähdä.



Tämä on sen verran henkilökohtaisesti vaikea juttu, että en halua tänne palstalle kaikkea kertoa.