Sijaislapsi kohtukuoleman jälkeen?
Olenkohan päästäni vialla? Raskaus päättyi kohtukuolemaan ja ikään on jo sen verran, että uusia raskauksia tuskin tulee. Edellisenkin alkamisessa kesti neljä-viisi vuotta. Lapsia perheessä on kolme kouluikäistä.
En pääse millään yli ajatuksesta, että meillä ei enää pieniä lapsia ole. Vuodet kotiäitinä olleet ihanampia vuosia elämässäni. Olen hyvin koulutettu ja hyvässä työpaikassa, mutta en saa mitään iloa työstä.
Oikeastaan heti kohtukuoleman jälkeen aloin miettiä sijaisvanhemmuutta, enkä kahden vuoden aikana ole saanut sitä mielestäni.
MItä mieltä olette? ONko ihan tuhoon tuomittu ajatus?
Kommentit (2)
Saisit pieniä lapsia kotiisi, mutta ei olisi sijaisvanhemmuuden varjopuolia.
Kestätkö sen, että joudut luopumaan sijaislapsesta?
Meillä on kanssa kohtukuolema, mutta mä en varmaan kestäisi sitä, että joutuisin luopumaan sijaislapsesta.
Adoptio on sitten eri asia.