G: Oletko onnellisempi kuin 5v sitten?

mutta pelkään kyllä koko ajan menettäväni tämän onnen!!!

raskaus on sujunut paremmin, enkä ole joutunut jättämään isompia ja makaamaan sairaalassa.

nyt olen jo vakiintunut siellä ja on helpompaa ja stressittömämpää. Perheessä asiat olivat hyvin silloin ja ovat hyvin myös nyt; sikäli ei suurta muutosta. Tosin kun lapsi nyt on isompi, on tietysti kevyempää "hoitaa" häntä.

Elin silloin todella huonossa, ahdistavassa parisuhteessa. Siinä yritin punnertaa opintojani työn ohella loppuun sekoamatta täysin. Sitten kesällä tulikin ero. Ja nyt olen onnellinen, minulla on hyvä mies, joka kunnioittaa minua!

Olin 5 vuotta sitten esikoisen kanssa äitiyslomalla ja todella onnellinen.



En ole onnetonkaan, mutta tuskin onnellisempi kuin silloin. Käyn töissä ja meillä on kaksi lasta.

kahden rakkaan ihmisen kuolemasta oli tuolloin vain vähän aikaa. Lapsikin tietysti reagoi niihin menetyksiin ja oli raskasta tukea häntä ollessani itsekin suruissani.



Myöskin työ on muuttunut vakituiseksi ja rakkauselämä kukoistaa. Juuri toissapäivänä mietin, että elänköhän elämäni onnellisinta aikaa nyt. Se oli pelottavaakin.

5 vuotta sitten elin pitkään kestäneessä lapsettomuuskriisissä. Nyt minulla on kaksi ihanaa poikaa. =)

5 vuotta sitten minulla oli suuret kuvitelmat siitä, että nyt ollaan menossa eteenpäin. Nyt kun katson taaksepäin, ainoa mikä on edistystä, on lapset. Niistä olen iloinen, muun elämän saa heittää kaivoon.

lapset on 2v

5 vuotta sitten olin vähän aikaa sitten eronnut. Olin kyllä silloinkin ihan onnellinen, mutta kyllä nyt taidan olla onnellisempi kuitenkin!

kokonaisuutena en. Mutta en palaisikaan, ei olisi kuopusta:)

5 v sitten olin 1 v lapsen kotiäiti. En nauttinut vauva- ja pikkulapsiajasta, se oli pakollinen paha joka piti lusia jos haluaa biologisen lapsen.



Nyt olen aivan ihanan 6-vuotiaan äiti, joka on muuttamassa tänä vuonna miellyttävämpään ilmastoon :)

Helmikuussa 5v sitten oli meidän häät ja sama euforinen onnentila on jatkunut tähän päivään! Tuskin tulee muuttumaan lähiaikoina.

Todellakin olen onnellisempi! 5 vuotta sitten ryömin todella syvällä lapsettomuuskriisissä, hoitojen aloittamista pelkäsin ja odotin. Synkimpinä hetkinä olin täysin varma, ettei minusta ikinä tule äitiä ja että päädymme mieheni kanssa avioeroon, koska olen tällainen surkea maho lehmä.



Mutta elämä joskus yllättää... :) Elokuussa 2006 tulin raskaaksi hoitojen avulla ja rakas lapsemme täyttää pian 4 vuotta. Jos joku olisi nykytilanteen minulle 5 vuotta sitten esittänyt tulevaisuutenani, en olisi ikinä uskonut :)

Menin tosin viisi vuotta sitten naimisiin pitkän avosuhteen päätteeksi. Nyt elämä on sen verran erilaista, että esikoinen muutti kotoa kauas opiskelemaan.