Olenko saanut vain jonkun maanantaikappaleen, vai onko ne tosiaan tuollaisia!?
Musta tuntuu, ettei mun mies voi mitenkään olla enää normaali. Se vaan on niin epäsiisti, että mulla menee hermot sen kanssa. Siivoaminen on sitä, että se siivoilee sotkun lattialta sohville ja hyllyjen päälle, samoin taskunsa tyhjentää siihen hyllyn päälle. Roskat saa jäädä siihen mihin ne lasketaan. Jos räkäliina ei satu paperikoriin, niin saa jäädä vaikka lattialle. Vanhoja pattereita löytyy aina ympäri kämppää ja tietokoneen osia milloin mistäkin. Roskapussin yli loikkaa sujuvasti, samoin tavaroiden, jotka selvästi odottavat varastoon pääsyä. Huvittavinta on, kun näistä hänelle huomautan niin se on nalkuttamista.
Pahinta on, että kun hän vahtii lapsia, vahtii niitä tietokoneelta. Ei ole läsnä. Passittamalla täytyy passittaa tekemään heidän kanssaan jotain järkevää. Jos en ole kotona, lapset yleensä pelaavatkin pelikonsoleita. Lapsiltakaan ei vaadi tavaroiden paikalleen laittamista, vaan riittää, kun keskilattialla mahtuu kävelemään. Roskatkin lapset osaavat roskiin viedä ja takit naulakkoon vain kun itse olen paikalla.
Meillä ei ole ollut siistiä varmaan sen jälkeen kun naimisiin mentiin. Siitä siis 10 vuotta. Ei voisi uskoa, että miehet ovat oikeasti noin sikoja! Missään en ole sentään nähnyt muualla roskia lattialla.
Tämä nyt oli todella kärjistetysti, mutta välillä tuntuu, ettei voi olla enää normaalia. Sitten kun oikeasti ryhdistäytyy, niin osaa kyllä olla kunnon isä.
Kommentit (11)
pikkasen on ehkä oppinut, ei enää aina jätä astioita minne sattuu vaan osaa jo viedä joskus tiskialtaaseen (mutta äärimmäisen harvoin koneeseen).
Muutenkin tuntuu että minä saan hoitaa kaikki hänenkin asiat =(
mutta hapsotus housunlahkeessa ei miestä haittaa tippaakaan. Parran myös ajelee ja vaatteensa toimittaa pyykkiin.
Pakkohan sen jäljet on siivota, kun ei sitä sotkua jaksa ja kehtaa katsella.
ap
mun anoppi on luojan kiitos opettanut ainoan poikansa siivoamaan eikä ole passannut sitä piloille.
En vaan ymmärrä mikset ole aiemmin puuttunut asiaan. Vanhaa koiraa on vaikeaa kouluttaa enää. Miten teillä meni vauva ajat jos lattioilla oli roskia ja pattereita.
Miehen sinkkukämppä oli varsin siisti, ei pölyä, ikkunat putipuhtaat, vaatteet silitettyinä näteissä pinoissa jne.
Yhteen muutettuamma ihmettelin kun ei miehellä ollutkaan mitää intoa siivoamiseen. Paljastui että anoppi oli viikoittain käynyt siivoamassa sen edellisen kämpän, pessyt niin pyykit kuin ikkunatkin :/
jos aikuinen mies on epäsiisti, se ei ole vaimon eikä äidin vika.
Mulla on aika siisti mies, siis siivoaa useammin kuin minä. Mutta lastenvahdiksi ei hänestäkään ollut ja oli siinä samanlainen kuin sinun miehesi, että "vahti" lasta tietokoneelta. Siis muksu oli yksin olkkarissa ja mies toisessa huoneessa tietsikalla. Olin tosi pettynyt.
Vahtii lapsiakin, tosin ainaisen "ois muutakin tekemistä"- narinan kanssa.
Meillä miehen siisteys tosin tarkoittaa sitä että ukko nalkuttaa akalle että "taas et oo pariin päivään siivonnu, onpas sotkuista". Ite se tarttuu imuriin kerran vuodessa ja siitä jaksetaankin muistuttaa kuinka hän on taas siivonnu kodin kun akka on niin laiska. Akkahan tosiaan on laiska, hoitaa lapset, tekee työtä 9-12 tuntia päivässä, opiskelee jne. Mies tekee 8 tuntia päivässä kevyttä työtä, omani on todellakin fyysisesti raskasta.
Mutta tollasii noi ukot on, hassuja ja omanlaisia kaikki, ja olen jo oppinut elämään tuon kanssa. :)
Olen vähän kateellinen teille kaikille. Äitinsä on ollut siivooja siis anoppini, joten on vissiin passannut piloille jo kauan ennen kuin tapasimme. Itselle tulee vain niin vittumainen olo kun joutuu joka asiasta nalkuttamaan.
Mä oon niin kateellinen kaikille mun kavereille ja tutuille kun niiden miehet siivoo ja käy kaupassa, tekee ruokaa joskus, vahtii lapsia ja siis tekee kaikkea sellasta mitä mun mielestä jokaisen perheellisen kuuluukin.
Mutta myönnän, vika on minussa, olen mieheni tähän opettanut, tai, siis kun alkuaikoina opiskelin ja olin enemmän kotona kun mies ja kun kaksin asuttiin niin mulla oli aikaa siivota ja pieni kämppä ja vähän tavaraa niin ei siinä saa samanlaista kuvaa toisesta kun sitten kun on lapset ja iso omakotitalo ja iso piha...
Mutta olen luonteeltani sellainen että haluan että on siistiä ja ok kylä mä siivoon, eihän mulla töiden jälkeen muuta oliskaan, mutta se että jos otetaan kaapista vaikka maito eikä osata laittaa sitä takas tai jos vaate putoaa lattialle vaatekaapista ja sitä ei nosteta takas kaappiin yms niin siihen en ole miestäni opettanut.
Ollut kuuulemma aina samanlainen sika enkä käsitä että miksi mä kestän sitä?
Onko se syy erota että mies ei tee muuta kun töitä?
Onneksi suostui siihen että minä teen sitten vähemmän töitä niin pysty/ehdin/jaksan kaiken hoitaa.
voi tapojaan olla vaikea muuttaa. Sinä ilmeisesti siivoat miehesi jäljet vuodesta toiseen.
Miten on henkilökohtaisen hygienian laita?