Lue keskustelun säännöt.
Kuinka annat lääkkeitä lapselle?
27.02.2011 |
Meidän 6veen kanssa on AINA hirvittävän vaikea ottaa mitään lääkkeitä. Ei auta onko nestettä, tabletti, hyvänmakuista, pahanmakuista, kokonainen, pieniksi leikattu tms. niin tuntuu että heti kun puhutaankin lääkkeen ottamisesta niin oksennusrefleksi alkaa valmistautua tuloon.
Tuntuu jottei hän millään opi niin yksinkertaista asiaa että siitä vaan pilleri suuhun ja huuhtaisisi sen vesitilkan mukana kurkkuun. Jopa jugurtin mukaan murskattu burana tökkii.
Tämä on lapsella jo enemmän henkisen puolen ongelma, lääkkeitä ei vaan muka pysty nielemään.
Eikä takana pitäisi olla mitään erityisiä traumojakaan lääkkeen ottamisesta, ihan perusterve on aina ollut eikä ole koskaan tarvinnut mitään rutiinilääkityksiä.
Normaalit nuhakuumeet vain iskee kerran-kaksi talvessa ja silloin pitäisi saada jotain menemään.
Kommentit (4)
Olen syöttänyt lääkkeitä pirtelössä, jäätelössä, maidon seassa, kaakaossa..... Olen lahjonut suklaapalalla (eli syö tämä niin saat heti palan suklaata). Ja sitten jos otetaan esim se banaaninmakuinen Pamol niin heti sen jälkeen (mulla on siis valmiina toisessa kädessä) hän saa kulauttaa jotakin hyvänmakuista mehua. Mutta siis kaikenkaikkiaan suosin lääkkeitä joita voi murskata tai jotka ovat nestemäisiä.
Mä olen itse sellainen joka myös aikuisena on saanut pitkään oksennusrefleksin jos otan vaikka vitamiinitabletin. Ihan 30-vuotiaaksi asti oli näin joten symppaan lastasi kovast.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen kanssa ei pelailla,eikä lääkettä varsinkaan piiloteta mihinkään jugurttiin tms. Lapselle kerrotaan miksi lääke on otettava ja se on toiminutkin aina hyvin. Flunssan voi sairastaa ilman lääkettäkin,silloin se lääke ei ole todellakaan välttämätön
Lääke otetaan silloin kuin sitä tarvitaan. Meillä vanhin 4 vuotta ja annan usein nesteenä tai nesteeseen liukenevan tabletin. Nesteenä käytän mehua tai limsaa. Lääkkeen päälle saa aina halutessaan limua tai mehua että ei jää paha maku suuhun.
Sillon oli tilanne, että pahanmakuiset lääkkeet oli vaan pakko saada lapselle menemään. Ja vielä pitkäkestoisesti - taisi heti alkuun tulla 3 kuukauden kuuri niitä.
Montaa juttua äiti kokeili, mutta lopulta joku oli vinkannut, että etsi pillerien muotoisia karkkeja ja opeta lapsi nielemään niitä kokonaisina. Paljon kivempi "harjoitella" niillä kuin oikeilla pillereillä. Ne maistuivat niin pahalta, että vieläkin menee kylmät väreet selkäpiitä pitkin, jos joutuu moisen lääkepurkin avaamaan ja hajun haistamaan.
Sen kanssa ei pelailla,eikä lääkettä varsinkaan piiloteta mihinkään jugurttiin tms. Lapselle kerrotaan miksi lääke on otettava ja se on toiminutkin aina hyvin. Flunssan voi sairastaa ilman lääkettäkin,silloin se lääke ei ole todellakaan välttämätön