Onneksi mun mies ei ole tollainen; kaveri on kaymassa tarkoituksena viettaa iltaa, saunoa, syoda hyvin ja katsoa elokuva. Hanella on 5kk vauva jota imettaa ja joka jai isansa

ei ihme jos isälle hätä tulee.

omaa lastaan,niin olisin passittanut takaisin äitinsä luokse.

Jos äiti säntää hätiin heti kun isää alkaa tympäistä lapsenhoito niin tuskin tilanne tulee muuttumaankaan.

Harmittaa puolestasi!

Ei munkaan mies ikinä soittaisi mua apuun! Aina on pärjännyt noiden lasten kanssa. Nyt lapsia on kolme ja viimeks keskiviikkoiltana sai kaikki nukkumaankin yksin.



Mä olin oikeasti aika yllättynyt kun kävin vanhempien lasten kanssa kerran jossain ja jätin vauvan (silloin 2 kk) isänsä hoiteisiin kotiin. Yks tuttu nainen sitten kyseli siellä tilaisuudessa vakavana, että pärjääkö mies todellakin ja eikö tapaa soitella perään ja pyytää mua kotiin??? Tällä naisella oli itsellään oma vauvansa mukana ja mietinkin sitten että ehkä sen takia hänen olikin pakko ottaa vauva mukaan jos mies ei selviä vauvan hoidosta...

Mä olisin sanonut puhelimessa, että voi, voi... Sellasta se joskus vauvan kanssa on ;)

Vauva oli siellä heidän hoidossaan jotta saisin nukkua hetken, mutta edes koulutetut kokeneet ihmiset eivät saaneet vauvaa hoidettua.



Sama juttu kun lähdin ravintolaan syömään vauvan ollessa 4kk. Mies tuli vauvan kanssa pihalle jossa minä imetin vauvan äkkiä, sillä isä ja mummu eivät yksinkertaisesti saaneet vauvaa syömään mitään, hänelle kelpasi vain rinta.



Eli älä tuomitse noin jyrkästi, saattaa olla että kyseessä on tavallista kovapäisempi vauveli ja tuskin isän tarkoitus kuitenkaan oli iltaanne pilata. Hiukan ymmärrystä tuoreille vanhemmille! :)

Sitten en enään uskaltanut yrittää, vaan annoin tissiä.

Että pitää mennä nettiin valittamaan kun minä menen auttamaan lastani ja miestäni hädässä. HUH!

ja mitäpä tuo haittaa vaikka äiti keskeyttääkin alknenn iltansa paltakseen pienen vauvansa luo :) Tuleehan noita uusia saunailtoja kuitenkin, ja vauvan tarpeet on hyvä laittaa etusijalle aika pitkän aikaa. Onhanse isästäkin mukavampi olla itkeskelevän vauvan kanssa kotona jos siellä on toinenkin aikuinen ja vielä vauvan äiti.



Kyllä minäkin lähtisin kotiin vavani luo, jos mieheni soittaisi. Ei minusta ole mitenkään outoa, jos mieheni soittaa minulle neuvoja tai tukea saadakseen...minäkin saatan soittaa hänelle.



Mikään illanistujainen ei ole niin tärkeä ettenkö voisi sieltä kesken lähteä omien rakkaiden mussukoideni luo - näitä mussukoita on jo 4 kpl (lapsia) ja tietenkin mies. Mitä useampi lapsi minulla on ollut, niin sitä herkemmin olen lähtenyt ihan mistä vain tarvittaessa kotiin...olen kai vähitellen alkanut tajuta elämän nittasuhteet ja sen mikä oikeasti on tärkeää ;) Vauva-aikana siis tärkeää on olla vauvansa kanssa.

kyllä isä on samanarvoinen kuin äiti. Noin pienelle vauvalle ja tuosta vähän isommallekkin se äiti on tärkein. En sano sitä etteikö isä olisi rakas ja hoitava vanhempi, mutta ei ikinä äitin arvoinen. Meillä kotona isä osaa hoitaa hyvin, mutta aina se olen minä joka varmemmin saa itkut loppumaan!

Kyllä meidän perheessä isä ja äiti on olleet vauvalle ihan just tasan " saman arvoisia" . Ei ole ollut mitään väliä, kumpi siinä on ollut häntä hoitamassa. OIkeastaan meitä on jopa kolme, sillä sama homma on pätenyt 2kk asti mummiin, eli mun äitiini.



Ehkä nämä isät, joiden seurassa vauva vaan " huutaa" , ovat jotenkin niin jännittyneitä tilanteestaan, että vauva sen vaistoaa...

entä jos vauva on tullut kipeäksi? mahaan sattuu, hammasta pukkaa tms. kyllä minä ainakin äitinä silloin haluan mennä lapseni luokse ja hienoa että mies soittaa.



huh huh mikä " ystävä" olet, ap! varmaan kaverisi onkin iloinen kun sai mennä kotiin luotasi.

Kyllä se on niin, että täysimetetylle vauvalle se äiti on väistämättä tärkeämpi ihminen kuin isä. Myöhemmin tulee sitten isänkin aika. Kaikille vauvoille se pullo ei tosiaankaan kelpaa, ja se on vaan hyväksyttävä. Onhan se kiva, jos äiti pääsee tuulettumaan, ja tuossa vaiheessa jo tekee mielikin vähän pois kotoa, mutta jos vauva kutsuu, niin äidin on vastattava. Näin se homma toimii. :)



Meilläkin nyt kaksivuotiaalle isi on valtavan tärkeä, ja tuolla ne nyt on yhdessä iltatoimissa, mutta samalle lapselle ei viisikuisena kelvannut nälän tullessa mikään muu kuin se tuttu tissi. Eipä mun elämäni kuitenkaan siihen päättynyt.

lapset ovat ERILAISIA. joku saattaa kelpuuttaa hoitajakseen vain äidin, joku vain isän, jollain ihan sama. avarakatseisuutta haloo?

Eikö osannut syödä pullosta vai joku muu " syy" miksei rauhoittunut?

Mutta on niitä oikeesti avuttomiakin isiä. Sellaisiakin on tullut nähtyä!

voinut mitenkään tulla keskentyöpäivän kotiin. (eri asia, teidän) ap

Mun mies hoiti ekaa kertaa yksin vauvaa, kun poju oli 8 päivää vanha. Olin ostamassa imetysrintsikoita ja paitoja ja kävin vielä kahvillakin, yhteensä meni kolme tuntia.



Poika oli ollut koko ajan hereillä ja itkeskellytkin, mutta silti mies ensimmäisenä ihmetteli että " joko sä nyt jo tulit" , kun palasin kotiin. :)



Melkoselta vässykältä kuullostaa toi mies...

hoitaa. Eihän vastasyntynyt nyt muuta tee ku nuku ja syö. Meillä siihen aikaan kelpas vielä tuttipullo. Nyt alkanut taas helpottaa, vaavi melkein 6kk. Siis hyväksyy muutkin hoitajat ku äitin. Vaihe 3kk ja siitä eteenpäin, en ovinut oikein käydä missään ku kukaan muu ei saanut vauvaa rauhottumaan. Mun mielestä vauvan pitää ja kuuluu olla kiinni äitissään vielä tässä iässä. Ja tosiaan meitä on joka junaan. Ja lasten tarpeet ovat hyvin erilaisia.

Oikeassa oletkin; 8 päivän ikäisenä meidän poika oli vielä helppo hoidettava. Siitä viikko eteenpäin niin oltiin jo koliikin kourissa ja tilanne aivan toinen. Paitsi että mies hoiti koliikkihuutajaa siinä missä minäkin ja myös YKSIN. Eikä hoitaminen ole ollut koskaan ongelma, vaikka meillä ei todellakaan ole sellainen " tyytyväinen ja helppo" lapsi.



t. 27