Lue keskustelun säännöt.
Hautajaiset ja raskaana 36 viikolla
06.03.2011 |
Mitenköhän tekisi eli olis tiedossa hautajaiset ja oon aika pitkällä raskaana. Eka synnytys kesti vain muutaman tunnin. Matkaa on yli 400 km joko autolla tai junalla. Pelottaa lähteä... Jäisitkö ite pois? Kyse sedästä, jota en ole nähnyt muutamaan vuoteen.
Kommentit (11)
sillä automatka saattaa käynnistää synnytyksen, vaikka ei olisi mitään merkkejä ollutkaan.
Mutta toisaalta, löytyyhän niitä sairaaloita matkan varreltakin, jos se ei ongelma, että missä synnyttää. Itse kuitenkin olen tokan ja kolmannen kohdalla tykännyt "rauhoittaa" vikan kuukauden, koska mulla myös nopeat synnytykset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
noin pitkä matka autossa istuen tekis jo tiukkaa. Ja kyllä ihmiset ymmärtää, jos haluat jäädä pois hautajaisista. Tuossa tilanteessa ajatelisin vaan pelkästään itseäni ja omaa hyvinvointia.
Kiitti kommenteista! Hirmusta hinkua hautajaisiin ei ole, mut toisaalta noita sukulaisia ei tuu liiaksi lähteä. Ehkä se autolla lähtiminen on järkevintä sulkea pois. Mukaan tulis miehen lisäksi kolmivuotias, jota on ehkä helpompi viihdyttää junassa ku autossa. Täytyy vielä miettiä ja kattoa, mikä olo on.
ap
Mutta jos haluat tosiaan, niin junalla sitten...
En todellakaan jaksaisi matkustaa tuollaista matkaa noilla raskausviikoilla. Kokemusta on: rv 36 olin ystäväni häissä, matkustin noin 300 km junalla. Reissu otti tosi tiukille, tosin oli kesä ja kova helle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin riippuis siitä, että millanen raskaus olis ollu. Mutta jos sellanen kun esikoisella, niin lähtisin raskausviikolla 36 ihan hyvin vielä. Mulle ei tullu koko raskauden aikana kun 7 kiloa lisää ja olo oli koko ajan hyvä. Lopulta poika syntyi 41+5 ja sittenkin synnytys kesti kaksi vuorokautta. Tosin en itse ajais, mutta sullakin varmaan mies vois ajaa. Taukojahan voi pitää oman jaksamisen mukaan myös, jos varaa matkaan riittävästi aikaa. Ja ilmeisesti jos päädytte junaan, niin mies voisi kantaa matkatavaratkin?
mikään sukujuhla, ettei sinne mennä muita tapaamaan, vaan ihan sitä kuollutta saattamaan. Jos siihen et selvästikään tunne tarvetta (joka on siis minusta ihan luonnollista, kun ette kerran kovin läheisiä olleet) niin jää pois, ei sitä kukaan ihmettele, kun olet noin viimeisilläsi, ja matkaakin on runsaasti. Jos taas oikeasti sinusta tuntuu, että jotain surutyöstäsi jää uupumaan, jos et mene, niin junalla minäkin varmaan menisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin riippuis siitä, että millanen raskaus olis ollu. Mutta jos sellanen kun esikoisella, niin lähtisin raskausviikolla 36 ihan hyvin vielä. Mulle ei tullu koko raskauden aikana kun 7 kiloa lisää ja olo oli koko ajan hyvä. Lopulta poika syntyi 41+5 ja sittenkin synnytys kesti kaksi vuorokautta. Tosin en itse ajais, mutta sullakin varmaan mies vois ajaa. Taukojahan voi pitää oman jaksamisen mukaan myös, jos varaa matkaan riittävästi aikaa. Ja ilmeisesti jos päädytte junaan, niin mies voisi kantaa matkatavaratkin?
JOo, raskaus on ollu "helppo", mut esikoinen tuli viikolla 39 ja tosiaan oli aika nopea synnytys. Laukkujan kantamista en stressaa ;) vaan enemmän sitä matkaa ja sen rasittavuutta. Ei varmaan osu esikoisen päikkärit sopivasti yms. eli tulee tavallista rankempi viikonloppu siltäki osin. Ja samana päivänä en jaksa matkustaa. Täytyy vielä miettiä, jos jos lähtis yksin...
enää onnistuisi. Tuskaa on jo istua bussissa puoli tuntia, vaikka uskaltamisesta ei sinällään ole kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Junalla menisin, autolla en missään nimessä.
kaikki ymmärrä poissaolon noilla speksellä. Jos nyt ymmärsin oikein, että sulla ei itselläsi ole suurta hinkua osallistua.