Hei koiralliset (vanhemmat), mielipiteitä??
ystäväni on pikkukoiransa kanssa tulossa kylään. Mietin etukäteen parasta tapaa suhtautua erääseen heidän tapaansa olla. 2-vuotias tyttäreni pitää koirasta tosi paljon, tosin häiriintyy, kun se koko ajan seuraa häntä. Koiran emäntä pistää tullessaan kaikki nyrkkiä pienemmät tyttären lelut leikkikieltoon, että hänen koiransa ei tukehtuisi niihin. (hänellä on usein myös vaikeuksia saada niitä takaisin koiralta).
Itselläni ei koiria ole ollut ja en ole erityisen koirarakas (etenkään lapsen saatuani), mielipiteeni on siis hyvinkin radikaalisti erilainen kuin hänen. Mielestäni tuntuu oudolta, että koira hallitsee niin vahvasti asuntoa, jossa vierailee. Etenkin kun lapsi nimenomaan viihtyy pienten ukkojen ja teeastiastojen yms kanssa. Ei se pelkällä mopolla viihdy kovin kauaa... Onko ikävää, jos annan lapseni leikkiä omilla leluillaa ja jos->kun emäntä ei pysty sanallisesti pitämään koiraa pois lapsen huoneesta/lelujen vierestä, joutuu hän vaikka pitämään sen hihnassa.
Kommentit (10)
Laita lapsen lelut lapsen huoneeseen ja sano ystävällesi että siellä on lapsen tavarat joista osa pieniäkin joten parempi pitää koira pois sieltä, kerro että huoneen ovea ei voi sulkea kun lapsesi nyt leikkii siellä. Onhan tuo nyt älytöntä käytöstä ystävältäsi. Jos on pokkaa niin sano että että et sitten tahdo lapsen leluja koiran suuhun.
tottuneet koiriin. Viimeisen 2v aikana meidän perheeseen on tullut 2 koiranpentua.
Olen niin ylpeä hoitolapsista ja koirista myös.
Koirat yrittivät ihan pentuna näykkiä lapsia, kielsin sen aina ja otin koiran pois.
Oppi nopesti, ettei saa näykkiä. Lelut ovat myös usein puolin ja toisin kiinnostavia.
Lapset ja koirat oppivat kuitenkin nopeasti kuka milläkin saa leikkiä.
Lapset myös oppivat nopeasti, ettei sisällä juosta koska koirat villiintyy siitä.
Aika samallalailla kasvatetaan koiranpentua ja pientä lasta. Kielletään ja siirretään pois.
Onko ystävälläsi lapsia?
Veikkaisin, ettei ole ja on vähän kadoksissa tuon koiransa kanssa.
Kiellä sinä sitä koiraa jos emäntä ei osaa tai tajua.
Joo ei ole ystävälläni lapsia, tai tämä koira on vähän hänen lapsensa. Naurettavaa, mutta itse hiukan säikyn sitä koiransinttiä. Aikaisemmat komennusyritykseni ovat saaneet sen näyttämään hampaita.
Olen antanut koiran leikkiä joillain lapsen leluilla ja sillä on mukana myös omia, mutta kiinnostuu luonnollisesti aina siitä mikä lapsella on kädessä.
No eiköhän me joku ratkaisu löydetä...
eli koira ei ole ihan pentu, vaan kohta 2v.
kotiisi.
ja jos suostut ottamaan niin sinä kerrot säännöt. koira voi esim vierailun ajan olla yhdessä turvallisessa huoneessa ilman niitä lapsen leluja.
Mä en ainakaan päästäisi koiraa meille kotiin, jos olisi mulle näyttänyt hampaita. Onneksi mies on allerginen otuksille, niin kukaan ei edes yritä tuoda koiria meille :)
Ystäväsi saisi kyllä huolehtia siitä, että hänen koiransa jättää lapsesi lelut rauhaan. Kuulostaa siltä, että koiralla tosiaan on ylipäätään vähän puutteellinen kasvatus. Meillä on koira ja kaksi lasta, eikä minulle tulisi mieleenkään missään tilanteessa antaa koiran pureksia lasten leluja. Saati, että menisimme jonnekin kylään ja koirani jotenkin automaattisesti olettaisi saavansa pureksia kaikkea mikä vastaan tulee, oli sitten lattialla, pöydällä tai ruokakupissa.
tuollaisia koiranomistajia oikein sikiää? En millään jaksa ymmärtää ihmisiä, jotka ottavat koiran, mutteivat opeta sille alkeellisimpiakaan tapoja. Jostakin syystä olen huomannut tämän erityisesti pienten koirien kohdalla. Meillä on itsellä iso koira, eikä tulisi mieleenkään että koiran takia lapsi ei saisi leikkiä omilla leluillaan. Koiramme myös pärjää kotona, kun me kyläilemme.
En tiedä kuinka läheisestä ystävästä on kyse, mutta mikäli hän on yhtään läheisempi... kokisin että voisin itsekkin koiraa ojentaa, jos kerran omistaja ei sitä tee. Olettehan kuitenkin sinun kotona!
Aikanaan tuollaista saman tyyppistä ongelmaa oli meillä anopin koiran kanssa. Edelleenkin tällä koiralla (ikä n.2,5v.) on taipumus mennä pureskelemaan lasten lattialla olevia leluja. Mikäli kielto ei auta, otan kylmästi niskasta kiinni ja siirrän koiran pois. Nykyisin yleensä jo katsekkin riittää. Koira tulee muulloin luokseni siliteltäväksi, eikä siis todellakaan pelkää minua. Toisin sanoen, rajojen näyttäminen sille, vain lisää sen "turvallisuudentunnetta", kun koira tiedostaa paikkansa laumassa.
Tässä syy, miksi tuollaiset "vapaankasvatuksen" koirat ovat usein levottomia ja rauhattomia... luulevat olevansa kohtelun perusteella laumanjohtajia, mutta ovat kuitenkin ihmisestä riipuvaisia mm. ravinnonsaannin vuoksi. Ristiriitaista koirankin mielestä!
Mä antaisin semmosen, että jos ystäväsi tulee teille koiransa kanssa, tulee ystävän huolehtia siitä miten koira käyttäytyy. Sinä taas huolehdit omasta lapsestasi.
Ihan pienimmät tavarat voit toki laittaa vähän sivummalle ettei koira niihin tukehdu ja lapsi leikkii sitten lopuilla leluilla. Koira ei saa ottaa mitään mikä on kielletty. Kerro ystävällesi, että hänen tulee kieltää koiraa tekemästä tuhoja/ottamasta lapsesi leluja. Ystäväsihän voisi tuoda koiralle purulelun/luun syötäväksi.
Jos sinä kiellät koiraa ja se irvistää, älä pelästy sillä juuri sitä se haluaa (pomottaa). Jos kiellot ei auta niin suihkuta koiraa suihkepullolla, tämä auttaa melkein 100% ja usein muutaman kerran jälkeen koiralle ei tarvitse kuin näyttää suihkupulloa ja se uskoo mitä sanot.
Loppu viimeksi koira on omistajansa vastuulla ja sinä päätät siitä saako se tulla teille kyläilemään.
korjata ne pienet tavarat pois. Jätät jotain leluja esille joiden kanssa lapsi viihtyy, ehkä voisitten yhdessä lapsen kanssa miettiä mitkä lelut olisivat kivoja, selitä lapsellekkin miksei niillä pikku-ukoilla voi hetkeen leikkiä.
Tottakai myös koiran omistajalla on velvollisuus pitää koira pois lapsen ja muidenkin tavaroista, ehkä hän voisi varata koiralle jotain omia leluja mukaan, tai jos käy teillä usein niin teillä voisi olla koiralle joku oma lelu jota saa pureskella.