Kuinkahan sitä henkisesti pärjää kun tulemme asumaan miehen kanssa eri maissa reilun vuoden ajan.

Eri juttu olisi jos olisi pidempi aika ja pysyä muutto.

ap

käy aina silloin tällöin pelehtimässä naapurin isännän vällyissä. Se auttaa ikään kuin pitämään asiat oikeissa mittasuhteissa.

käy aina silloin tällöin pelehtimässä naapurin isännän vällyissä. Se auttaa ikään kuin pitämään asiat oikeissa mittasuhteissa.

Eikös toi ole sitä fyysistä puolta.

Se hoitaa nimenomaisesti psyykkistä puolta, kun ei tarvi stressata fyysisen puolen tilanteesta kummankaan osapuolen kannalta.

Tämähän on teille loistava tilaisuus päästä ulkomaille lomille, on paikallinen opas, ehkä majoituksin, ja jää miehen lentolippu ostamatta.



Vuosi on kuitenkin lyhyt aika.

Onneksi miehesi menee vaan Englantiin. Lennot on lyhyet ja voitte mainiosti nähdä parikin kertaa kuussa.



Sen sijaan jonnekin Kiinaan en päästäisi. Niillä kaikilla suomalaisilla expatriaateilla on siellä paikallisen pimatsut ja edes vaimo ei ole este, kun homman voi hoitaa työpäivän aikana. Jos vaimo on Suomessa, niin sitten se on vielä helpompaa. Se on oikein tapa ja paikalliset on niin paljon länsimaisten miesten perään.

Hieno tilaisuus lapsille ja Suomessa koulupaikan saa yleensä pidettyä tuo ajan odottamassa. Naapurit olivat juuri puoli vuotta työkomennuksella ja lapset siis tuon ajan ulkomailla koulussa. Puolen vuoden jälkeen palasivat takaisin omaan kouluun ja omalle luokalle yhtä kokemusta rikkaampina.

Vuosi on kuitenkin lyhyt aika.

ja mies lapsista erossa, vaikka näkeekin silloin tällöin. Suhde kärsii väkisinkin ja ihmiset muuttuvat tuona aikana kun molempien elämässä tapahtuu kuitenkin kaikenlaista koko ajan ihan siinä arjessakin. Puhun nyt kokemuksesta. Onnea ja tsemppiä kuitenkin yrityksellenne, jos olette asian ihan loppuun asti miettineet. Kannattaa kysyä itseltään mikä on kaikkein tärkeintä. Jos se on lasten koulut ja se että saatte jäädä tänne ja isän tarvitsee hankkia rahaa niin sitten asia on niin. Itselleni on kaikkein tärkeintä yhdessäolo ja perheen yhtenäisyys. (Yleensä noihin vuoden expat-soppareihin tarjotaan myös vuoden tai kahden jatko mikäli hlö menestyy työssään/projektissa.)