Onko PK-työntekijöitä paikalla?

sillä lapselle kuuluu perusturvallisuuden tunteminen vanhemman ollessa muualla.



Lapsella tulee olla tunne, että hänestä välitetään, hänen tarpeisiinsa vastataan kuten aikuisen huomion antaminen kaatumisen sattuessa, paha mieli kaveriasiasta tai joku pelottava tilanne isommista kovaäänisistä pojista ym.



On väärin sanoa ettei saa itkeä kun lasta sattuu.



Itse juttelen lapselle hänen itkiessään esim. kaatumisen takia, että mihin sattuu, tuntuu kurjalta vähän aikaa, toivottavasti kohta pääset jatkamaan...



Kiroillaanhan me aikuisetkin kun varvas osuu tuolin jalkaan tai vasaran isku peukaloon naulaa laittaessa, miksi lapsi ei voisi itkeä kipua tuntiessaan tai pahaa mieltä.



Joku aikuinen selittää luotaan työntämiset sillä, että aian sitten on vinkumassa ja vollaamassa, mutta lapsiahan varten olemme päiväkodin palkkalistoilla. Työhömme kuuluu mm. vuorovaikutus lasten kanssa jolloin hyvän ilmapiirin ollessa ei turhia marinoita ole, on kokemusta niin monesta päiväkodista 30 vuoden ajalta.



Kun lapsi huomaa kuinka hänestä välitetään, pienet kolhut ja murheet eivät tunnu niin pahalta kuin sellaisessa ilmapiirissä jossa lapselle tuiskitaan hänen kaatuessaan - Oho, mitäs löysit? tai -Aina säkin oot kompuroimassa, katto ny vähän etees.



Hoitotyössä kannattaa välillä pitää sellainen oman työn arviointi. Aina on itsessään kehitettävää, koskaan emme ole täysin valmiita, vaan opimme aina uutta, ja kehitymme työn mukaan. Joillakin esim. empatia on aika nollissa.



Hoitotyöhön kuuluu paljon muutakin perushoidon lisäksi...

mietin vaan, kun eilen olin hakemassa lastani päivähoidosta, ja hän oli kalliolla kontillaan huutaen aivan hysteerisenä, ja hoitajat seisoivat pienen matkan päässä keskenään jutellen eivätkä reagoineet lapsen hätään millään lailla. Oli iskenyt päänsä kallioon ja lujasti.

työntekijöitä. Ilmoittelevat muualla.

Isompien puolella on lapsia puolet enemmän joten valitettavasti hoitajilla ei ole samalla tavalla aikaa jokaiselle lapselle. Ja omatoimisuuteen kannustetaan kovasti. Toki pitäisi olla aikaa lohduttaa jos jollain pipi tai paha mieli... :(

Itselle on jäänyt vähän epäselväksi miksi 3-5 vuotiaiden puolella on niin raaka meno, hoitajien puolelta siis. Lapset ovat pienten puolella kun kukkia kämmenellä, ja isojen puolelle siirtyminen on kun saisi kylmää vettä niskaan. Pitäisi olla itsenäinen, osaava, reipas. Jos kaadut ja satutat itsesi, ei kukaan sinua lohduta. Miksi? Se ei kelpaa selitykseksi ettei ole aikaa.

Omien lasteni pk:ssa en ole tuommoista huomannut. Hoivaa ja huomiota riittää eskarilaisillekin.

Ap:n tapauksessa etsisin jo ahkerasti mukavampaa päiväkotia.