Voiko papilloomavirus siirtyä aikuisen suusta lapsen suuhun esim. lusikasta?

Ennemmänkin vaikuttaa hyväksikäytöltä ellei ole vastasyntynyt, jolloin olisi voinut saada sen synnytyskanavasta.

Otsikko Papilloomaviruksen tartuntatavat perheessä

(Väitös: LL Marjut Rintala)

Julkaisuvapaa 16.11.2005 klo 12:00



(Huom. Tiedotustilaisuus ke 16.11. klo 11)



Perjantaina 18. marraskuuta 2005 kello 12 esitetään Turun yliopistossa julkisesti tarkastettavaksi lääket. lis. Marjut Anne Mirjam Rintalan väitöskirja "Human papillomavirus infections in infants and their parents: Transmission and natural history of HPV infections - a Finnish family cohort study" (Ihmisen papilloomavirusinfektiot vastasyntyneillä ja heidän vanhemmillaan: viruksen leviämisreitit ja luonnollinen taudinkulku suomalaisperheiden seurantatutkimuksessa). Virallisena vastaväittäjänä toimii prof. Lutz Gissmann (Deutsches Krebsforschungszentrum) ja kustoksena prof. Stina Syrjänen. Väitöstilaisuus pidetään Tyksin T-sairaalan luentosalissa (Savitehtaankatu 1).



LL Marjut Rintala on syntynyt 1964 Jalasjärvellä ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1984 Jalasjärven lukiosta. Hän on valmistunut Turun yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi 1992 ja synnytys- ja naistentautien erikoislääkäriksi 2002. Hän toimii erikoislääkärinä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Väitös kuuluu synnytys- ja naistentautiopin alaan.



Huom: tiedotustilaisuus

Väitöksestä ja siihen liittyvästä laajasta HUPA-tutkimusprojektista järjestetään tiedotustilaisuus keskiviikkona 16.11. klo 11.00 hammaslääketieteen laitoksen kollegiossa, 2. kerros (Lemminkäisenkatu 2). Paikalla väittelijän lisäksi työn ohjaajat professori Stina Syrjänen ja dosentti Seija Grénman.



Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten: puhelinnumero työhön (02) 313 0659, matkapuhelin 050 64497, s-posti marjut.rintala@tyks.fi



Väittelijän kuva löytyy osoitteesta: http://www.utu.fi/vaittelijat/rintala_marjut.jpg



Ohessa seloste väitösaiheesta.



Ann. Univ. Turkuensis D 683

ISBN 951-29-2956-2

Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston kirjakauppa, tykk@utu.fi, p. (02) 333 6661 tai

Turun yliopiston kirjasto http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/, julkmyynti@utu.fi, p. (02) 333 6170



_ _ _ _ _



Papilloomaviruksen tartuntatavat perheessä



LL Marjut Rintalan väitöskirjatyössä todetaan, että ihmisen papilloomaviruksen (HPV) esiintyminen on tavallista sekä pienillä lapsilla että heidän vanhemmillaan. HPV:n on oletettu tarttuvan pääsääntöisesti sukupuoliteitse, mutta viimeaikaisissa tutkimuksissa on tullut esiin myös muiden tartuntareittien mahdollisuus. Suussa esiintyvät infektiot tarttuvat pääasiallisesti suusta suuhun.



Valtaosa väestöstä altistuu näille viruksille elämänsä aikana, mutta vain pienellä osalla ne jäävät limakalvoille pitkiksi ajoiksi ja aiheuttavat limakalvomuutoksia. HPV on kohdunkaulan syövän tärkein yksittäinen vaaratekijä, mutta se on yhdistetty myös muihin syöpiin kuten peräaukon, suun, kurkunpään ja ruokatorven syöpään. HPV:n ei-seksuaaliset tartuntatavat ovat huonosti tunnetut. Äiti saattaa tartuttaa vastasyntyneen lapsensa, mutta isän merkitystä lapsen tartuttajana ei ole aikaisemmin tutkittu.



Väitös osa laajaa HUPA-seurantatutkimusta



Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen ja TYKS:n naistentautien klinikan yhteistyönä käynnistettiin vuonna 1998 HUPA-seurantatutkimus, missä selvitetään HPV-infektion luonnollista taudinkulkua ja tartuntatapoja vanhemmissa ja heidän vastasyntyneessä lapsessaan. Marjut Rintalan väitöstyö on ensimmäinen osa HUPA-tutkimusta, johon osallistuu yli 300 perhettä. Vastasyntyneitä ja heidän vanhempiaan seurattiin kolmen vuoden ajan, jona aikana perheistä otettiin toistuvia näytteitä HPV-testaukseen.



Suun HPV-infektio tarttuu pääasiallisesti suusta suuhun



Noin puolella vanhemmista ei ollut Rintalan tutkimuksen missään vaiheessa todettavissa suun HPV-infektiota. Suun HPV-infektion taudinkulku muistuttaa sukuelinten alueen infektion käyttäytymistä. Lähes 40 % vanhemmista sai suun satunnaisen HPV-infektion, mikä parani isiltä nopeammin kuin äideiltä. Suun krooninen HPV-infektio todettiin 7 %:lla vanhemmista. Puolison krooninen suuinfektio lisäsi myös toisen puolison riskiä kymmenkertaiseksi saada suun HPV-infektio. Aiemmista väitteistä poiketen, suuseksillä ei voitu osoittaa olevan merkitystä suun HPV-infektion tartuttajana.



Jo vastasyntyneillä on papilloomavirusta, mutta vain pienelle osalle se jää pysyväksi



Seurannan eri vaiheissa äitien, isien ja lasten HPV-testaustulos oli positiivinen 7 - 34 %:ssa suun limakalvonäytteistä ja 4 - 25 %:ssa sukuelinten alueelta otetuista näytteistä. Täten HPV:n esiintyminen oli yhtä yleistä sekä suun että sukuelinten limakalvoilla. HPV:tä todettiin 10 - 15 % vastasyntyneistä, ja puolen vuoden ikäisillä lapsilla sen esiintyminen oli yleisintä. Kolmanneksella vastasyntyneistä ei todettu HPV:tä, mutta sitä todettiin heillä myöhemmin seurannan kuluessa. Kolmanneksella lapsista HPV:tä ei todettu seurannan missään vaiheessa.



Pysyvä suun HPV-infektio todettiin 10 %:lla kaksivuotiaista lapsista. Sukuelinten alueella krooninen HPV-infektio todettiin 1.5 % lapsista. Näiden löydösten merkitystä ei tässä vaiheessa osata tarkemmin selittää, vaan asia vaatii jatkotutkimuksia.



Lapsi saa HPV-tartunnan pääasiallisesti käsien ja syljen välityksellä



Vanhempien suun krooninen HPV-infektio sekä äidin käsien syylät lisäsivät lapsen riskiä saada suun pysyvä HPV-infektio. Nämä tulokset viittaavat HPV:n tarttuvan syljen ja käsien välityksellä. Myös äidin sukuelinten HPV infektiolla on merkitystä lapsella esiintyvän HPV:n tartunnoissa.



HPV-vasta-aineita todetaan jo yksivuotiailla



Virus-infektiot aiheuttavat yleensä vasta-aineiden muodostumisen elimistössä. Myös rokotteilla aiheutetaan suojaavien vasta-aineiden kehittymistä. Kuuden kuukauden ikäisillä lapsilla oli veressään äidiltä peräisin olevia HPV-vasta-aineita. Yllättävä tulos oli, että vuoden ikäisillä lapsilla jo kolmanneksella oli omia HPV-vasta-aineita. Tämä kertoo siitä, että lapsella on täytynyt olla tartunta, minkä tuloksena elimistöön on syntynyt virusta tuottava infektio, mikä on pystynyt aiheuttamaan HPV-vasta-aineiden muodostumisen vereen.



Tämä tutkimuslöydös on uusi eikä sen merkitystä vielä tiedetä. Mahdollisesti lapsen omat HPV-vasta-aineet suojaavat lasta myöhemmiltä infektioilta. Tulokset osoittavat, että HPV-infektio pikkulapsilla on selkeästi yleisempi kuin on oletettu ja ensitartunnat tapahtuvat huomattavasti nuoremmalla iällä kuin on uskottu. Tulos on merkittävä mm. arvioitaessa, minkä ikäisenä henkilö tulisi rokottaa HPV-infektion ehkäisemiseksi.



Yhteystiedot Turun yliopiston viestintä

sähköposti:

puhelin: (02) 333 5909, 333 5979, 333 6225

telefax: (02) 333 6310

Ja heti oli krooninen miestenvihaaja syyllistämässä miehiä, jotka eivät muuta teekään kuin naivat lapsia suuhun... Mistä näitä saa*..nan pedofiileja joka nurkan takana näkeviä miesvihaajia oikein tulee...