Kertokaahan (taas kerran) hurjimpia vähältä piti -tilanteita lasten kanssa.

Itselläni on jokunen tosi pelottava tilanne ollut, vaikka mielestäni olen lasten kanssa tarkkaavainen. Tuoreimmasta en pysty edes kirjoittamaan, mutta vuosia sitten tapahtuneita uskaltaa jo ajatella.



1. Lapsi oli n. 1,5v, seisoi aterian jälkeen ruokapöydän vieressä, kun minä aloin tyhjentää pöytää. Pöydässä oli poikkeuksellisesti ISO ja painava lihanleikkuuveitsi, jolla mies oli leikannut paistia tms. pöydässä. Nostin veitsen käteeni viedäkseni sen tiskiin, kun se jotenkin vauhdissa lipsahti kädestäni ja viuhahti täpärästi lapsen pään yli lattialle, siis vauhdilla, terä edellä, hyvin läheltä lapsen päätä! Se oli todella kammottava sekunnin murto-osa, kun veitsi irtosi kädestäni ja lähti kohti lasta. Vieläkin tulee pala kurkkuun, vaikka aikaa on kulunut 5 vuotta.



2. Sama lapsi oli vähällä hukkua 2-vuotiaana kahluureissulla lähirannassa. Laitoin vauvaa vaunuihin sylistäni ja käänsin hetkeksi selän 2-vuotiaalle, joka tietysti juuri sillä hetkellä lähti kielletystä paikasta menemään veteen. Kun käännyin lasta kohti, hän pulahti naamalleen veteen ja suoraan uppeluksiin. Onneksi 9-v isosisko oli vielä äitiä nopeampi, juoksi 2-v:n luokse ja nosti pienen pinnalle parissa sekunnissa!



Joskus mietin, miten näiltä vahingoilta voisi oikeasti kokonaan välttyä, mutta ei kai mitenkään.