Vastasyntynyt + taapero - kuinka olette pärjänneet? (ov)

kovin kiire ole ollut tehdä lapsia.



Onko kroppasi edes ehtinyt palautua ekasta synnytyksestä ennen toista raskautta?

Ei vaan, yllättävän hyvin oon pärjännyt vauvan ja taaperon kanssa, vaikka alkuun ihan hirvitti että mitä tästä oikein tulee. Meilläkin isoveli on kovin ehtiväinen ja vilkas. Vauva on onneksi oikein tyytyväinen ja helppo hoidettava.



Mun vinkkinä on, että ulkoilkaa paljon, siellä saa isompi purkaa enimmät menohalut. Ja kun vauva nukkuu niin huomioi isompaa oikein kunnolla. Kehu kehu kehu, aina kun vähänkin aihetta. Imetyshetket oli meillä aluksi aikamoisia kun isompi tuli keikkumaan tietysti siihen viereen, mutta aika nopeasti oppi sitten että siinä ei parane kovin keikkua tai tulee häätö. Ota isosisarus vaikka toiseen kainaloon kun imetät katselemaan esim. kirjaa.



Välillä tuntuu että pää hajoaa jos molemmat huutavat samaan aikaan, silloin ei auta muu kuin kestää se huuto ja passata sitä kummalla suurempi hätä. Monesti laulan kaikenmaailman lasten lauluja, se tepsii usein isompaan jos on vaikka sisälle tultaessa kiukku päällä.



Pitäkää hauskaa yhdessä molempien lasten kanssa; laula ja loruttele yms. kun olette yhdessä, meillä ainakin isompi tykkää kun höpsötellään kaikkea, ja siitä tulee varmaan sisaruksille sellaista yhteenkuuluvuuden tunnetta...

Huolehdi ennen miehen lähtöä, että kotona on ruokaa, myös herkkuja.

Älä siivoa, tee kotitöitä vain pakollinen, aina kun pystyt niin nuku. 1,5v tyytyy loppujen lopuks vähään, makaat vaikka lattialla, niin et saa kiipeillä päällä :D.

Anna isommalle vaikka rusinapaketti välillä kouraan, niin sen kanssa askarrellessa menee aikaa.

Ei muistu mieleen :-) Noh, niin kauan kun vauva ei liiku, sen voi aina jättää lattialle pötköttelemään ja mennä taaperon perässä. Sellainen kauhuhetki oli, kun imetin vauvaa ja taapero pomppi sit parisängyllä ja sukelsi lattialle pää edellä...



Rytmi, armoton rytmi. Rutiinit. Tee harjoituskäyntejä kerhoon, kauppaan jne. Katso kuinka sujuu, seuraavalla kerralla paremmin. Toivottavasti vauva on tyytyväinen. Noh, kakskuisen kakkosella oli jokin ihme vikinä, ei tykännyt maata vaunuissa yhtään. Muista tiheän imun kaudet...



Hyvin se menee. Itsellä oli vielä leikkaushaavat, joten en voinut nostella, lapsi oppi kiipeämään itse tuolille ja syömään (syöttötuolista luovuttiin). Toisaalta suhtautuminen pienempään sisarukseen oli aivan ihana, ei osannut vielä kahdehtia tai tehdä vahinkoa.



Niin, pienempi sisarus on saanut olla lattialla alustalla jumppaamassa siinä kun itse olen laitellut ruokaa jne. Aamulla pieni lenkki siten että isompi kävelee. Imetyshetket ovat vaikeita, mutta kirjanlukua isommalle, videot, mitä vain keksit. Ja. Itse lähdin reissuun, kun neljäs oli vajaa vuoden ja vielä tissittelijä. Mies selvisi lapsikatraan kanssa ihan hienosti, itsellä meni aikaa hotellissa lypsäen... ja nukkuen.



Tsemppiä.

1v3kk ja vanhin oli 9v nuorimmaisen syntyessä. Ekan kerran oltiin lomareissullakin ulkomailla nuorimman ollessa 5kk ja kivaa oli.



Itse nukuin päikkärit aina kun lapset nukkuivat yhtä aikaa. Ruokaa tein aina sen verran, että oli seuraavanakin päivänä lämmin ruoka lämmittämistä vaille valmis. Vaippoja vaihdoin eteisen lattialla sarjatyönä, koska en jaksanut ravata yläkerrassa sitä tekemässä. Tsemppiä, hyvin se menee!



p.s. tuolla ne meidän nuorimmaiset nyt yksissä tuumin siivoavat toisen huonetta ja ovat muutenkin kuin paita ja peppu. Ikää nyt jo 7v jaq 8v :)

Ihan ekaks tolle kakkoselle: Tätähän tämä rouva täältä tulikin hakemaan. Urpojen löpinöitä..



Ulkoilu on hyvä tapa saada vilkas tekemään kivaa. Vauva vaunuihin ja aidattuun puistoon. Siellä voi vauva vaikka peiton alla tissitelläkin

Kun vauva syö, anna isommallekin jotain "istuvaa" tekemistä. Voi jo alkaa piirrellä vaikka viivoja paperille, tai tehdä palapelejä, mutta niin että ite yletyt vaikka auttaan palojen kanssa. Esim semmosen syliin laitettavan läppäripöydän päälle isommalle viihdykettä..

Ja sit yks. Mitä enemmän kiellät menemästä vauvan lähelle, ettei satu mitään, sitä varmemmin isompi menee.. Ja sit yleensä aina sattuu. Meillä oli vauva sitterissä ja kulki joka paikkaan siinä mukana, että syli kuitenkin pysyi avoinna myös isommalle.



Toivottavasti joku kuulosti järkevältä ajatukselta..

Terkuin aikanaan 1v 3kk:n ja 0 kk:n äiti

ja esikoinen oli melkoisessa uhmassa ja todella mustasukkainen kun vauva syntyi. Rehellisyyden nimissä on todettava, että kauheasti en noista alkuajoista edes muista! Esikoinen oli myös vähäuninen ja jätti vauvan syntymään aikaan pitkäksi aikaa päikkärit pois sekä heräili öisin kiukkuamaan, joten meillä taisi mennä vuosi, ylikin, jolloin lapset eivät juuri nukkuneet yhtä aikaa tuntia pidempää jaksoa. Edes yöllä.. Sittemmin masennuinkin ja jouduin turvautumaan lääkitykseen, mutta se onkin jo toinen tarina.. :)



Hyviä käytännön vinkkejä olet jo saanutkin. Rutiinit ja runsas ulkoilu sekä esikoisen huomioiminen mahdollisimman paljon ovat varmasti näistä tärkeimpiä. Meillä kuopus oli onneksi ensimmäiset 4 kk todella tyytyväinen ja rauhallinen, joten vietti usein pitkiä aikoja jonnekin korkealle pöydälle nostettuna sitterissään. Ja välillä imetin itsekin istuen pöydällä siten, ettei mustis esikoinen yltänyt lyömään eikä repimään vauvaa. Niinä synkkinä hetkinä, kun tuntuu, että kaikki kaatuu päälle etkä mitenkään ehdi repeämään joka suuntaan, koita ajatella, että aika menee loppujen lopuksi nopeasti ja pian sinulla on kaksi lasta, jotka ovat toiselleen läheiset ja leikkivät yhdessä. Jaksamista!

Paljon hyviä vinkkejä tullut. Monia asioita ollaan tehtykin (laulut, piirtäminen, kirjat)



Totutellaan kaikki nyt uuteen tilanteeseen. Kun vauva nukkuu, ehditään tosiaan hassutella isomman kanssa.



Lattialla tai pöydällä sitterissä en uskalla vielä pitää, koska isompi pääsee käsiksi ja esim. jaksaa kyllä vetää sitterin lattialle. Yhdessä toki ollaan leikitty niin, että mä vahdin ja leikin samaan aikaan.



Vähäunisen esikoisen yöt ovat ihan rikkinäiset, saa huutokohtauksia. Mutta iltaisin ja öisin siis mies apuna.



Ulkoilemaan lähdetään (lähelle) kyllä, kunhan mun kunto sallii. (vaikka vihaan palelemista ;)) Kakkoselle tiedoksi, että kroppa palautui ihan hyvin...

Jos lapsi ei nuku pitkään yöllä niin nukkuisiko esikoinen parit päikkärit?



Vaikka särkylääkettä kannattaa esikoiselle antaa, saattaa olla yöheräämiset poskihampaiden tulosta?



Miksi kukaan sitteriä pöydälle laittaa??? Kyllä se lapsi voi siinä olla ja opetat isompaa kuin kiellät ja komennat.



Kahden pienen hoitamisessa on se hyvä puoli että ei TARTTE välttämättä lähteä lumisateeseen esim. harrastukseen viemään tai kouluun/eskariin.



Älä suorita ja tee elämästä semmonenkuin mitä te haluatte.



Esikoinen voi harjata vauvan tukkaa tai viedä tämän vaippaa roskikseen, lääppiä rasvaa poskelle.

Vauva ei mitenkään ole erityisasemassa esikoiseen verrattuna! Se esikoinenkin on pieni ja ihmeellinen. Hän ei ole tottunut mihinkään vielä ja kasvaa kiinni sisarukseen, se on hänen muisti ja kokemus ja sinä teet siitä joko mukavan tai rajoittuneen (menee lennokkaaksi mutta on nähty isomman lapsen mustasukkasuuskin).



Meillä on kahteen kertaan lapsilla pieni ikäero, siis vauva ja taapero. Vauva tottuu meteliin eikä ihminen ihan pienestä mene rikki, sen sijaan isompi saattaa murtua sinun käytöksestä.

Ei pieni ymmärrä tehneensä väärin ja sinä saatat ärähtää.



Pieni saattaa olla liian kovakouranen, meillä alle 2- vuotias juuri tänään leikki että 8 kk ikänen pienempi on autorata. Tosin pienemmällä oli vaan hauskaa. Pitää olla vieressä, ei voi luottaa että isompi ei tekisi tietämättään jotain vahinkoa. Älä jätä lapsia kahdestaan.



Taapero voi pyyhkiä pöytää rätillä, auttaa laittamaan astioita ja pyykkiä. Kiitä ja kehu mahdollisimman paljon.

Poista vaaratekijöitä (ei myrkkyjä lasten ulottuville, ei wc-pönttöön hajusteita), käy uudestaan läpi vauvalle mielenkiintosia vaarapaikkoja ja samaan aikaan huolehdi ettei kasvava esikoinen ylty uusiin vaaroihin.



Laita omat meikit ja kynät, sakset kaikki turvaan.

Älä syytä keskenkasvuista mielenkiinnosta vaan itseäsi huolimattomuudesta jos jotain tapahtuu.

1v3kk:n ikäerolla. Kaks vanhinta oli silloin 6 ja 4v. Meillä kanssa taapero oli melkoisen kekseliäs, ketterä ja nopea...



Mä koin hyvänä rintarepun, tokihan siis kantoliina ajaa saman asian. Mutta vauva siis siihen rinnalle "roikkumaan" ja taaperoa voi samaan aikaan kantaa lonkalla niin pääsee hänkin syliin. Vauva oli kätevästi siinä "turvassa" ja sitten oli kädet vapaana.



Isompaa pidin kainalossa imetyshetkillä, pusuttelin ja paijailin, loruteltiin tai katseltiin kirjaa. Joskus sitten laitoin isomman syöttötuoliin turvavyöllä kiinni ja pöydälle joko piirrustusvehkeet tai palapelejä tms. jolloin ei tarvinnut olla joka sekunti korvat höröllä ja silmät selässäkin...



Ja alkuun voi tosiaan laskea ihan reilusti rimaa niin siivouksen kuin ruuanlaitonkin suhteen :) Aika nopeasti se isompi ainakin meillä sitten tottui vauvaan, ehkä ekat kolme neljä kuukautta oli sellaista työläämpää.

siinähän se menee samalla kun touhuat esikoisen kanssa. Vauvahan varmaan nukkuu kuitenkin suurimman osan päivästä tuossa iässä, joten keskity vaan siihen esikoiseen.

helpohkoa oli niin kauan kunnes vauva alkoi liikkumaan, sitten oli aikamoinen vahtiminen, tosin sitten esikoinenkin oli rahtua järkevämpi.



Kantoliinassa vauva on turvassa ja sinä voit juosta esikoisen perässä. Jos aloitat liinailun ajoissa, niin vauva oppii nukkumaan päikkäreitäkin siinä.



Jos vauva nukkuu vaunuissa ota kaikki ilo irti ulkoilusta esikoisen kanssa. Niin saat hänet nukahtamaan kun tulette sisään ja kerkeät rauhassa imettää vauvan + kuivittaa ja nukuttaa ja esikoisen herättyä olettekin taas valmiita vaunu-ulkoiluun = unille.



Yhtään tylsää hetkeä sinulle tuskin tulee, mutta kyllä siitä selviää! Sikeästi nukkuvan vauvan voisi myös joskus jättää naapurin / ystävän / mummon vahdittavaksi ja antaa esikoiselle hiukan "ekstrahuomiota" vaikka yhdessä ulkoillen, käyden kaupassa, järjestäen maalailua tms. askartelua.

Ihan ehdotonta oli kantoliina ja ulkoilu, sekä alusta asti suht säännöllinen rytmi. Sit tein aina edellisenä iltana kun isä vahti lapsia, niin seuraavan päivän ruoat valmiiksi. Ei todellakaan ollu aikaa ruveta päivällä täällä kokkaileen! Ja yritä saada lapset nukkumaan yhtäaikaa edes tunnin päivässä että saat itsekin huilata. Meillä alkoi arki helpottaa siinä 3-4 kk päästä. Nyt lapset 2v 1kk ja 10 kk ja ihan kivasti on menny!

kun en kauheasti muista vauva-taaperoajasta mitään. mikä kertoo varmasti sen vauhdin/väsymyksen määrän.. :)



mutta sen sanon että kyyllä siitä selviää, ja usein ihan yllättävän hyvin. ainakin minä selvisin, hengissä :)



itselläni kaksi lasta vuoden ikäerolla, taapero oli 1v 1kk kun kuopus syntyi..

vauva on nyt 2 kk. Onhan niitä rankkoja päiviä, mutta pääsääntöisesti sujuu hyvin. Poika imettää usein omaa vauvanukkea ja röyhtäyttää samalla kun minä imetän vauvaa. Lisäksi meillä on yläkerrassa joitain leluja, ja poika leikkii niillä kun mennään imettämään sinne. Piirustuslevy on mieluisa juuri nyt, samoin keittiöleikit. Poika on kyllä tosi kiltti, alussa pari kertaa koitti purkaa kiukkua vauvaan, nyt vain suukottaa ja silittää, ja jos ollaan lähdössä johonkin, niin kiikuttaa turvakaukaloa sen aikaa, että äiti saa puettua.



Eli anna esikoiselle joitain pieniä juttuja tehtäväksi, että tuntee olevansa tärkeä. Meillä ainakin nämä keinuttamiset, vauvan pissavaipan viemiset, nenäliinan tuomiset yms. ovat pojalle tärkeitä, ja hän kokee olevansa jotain, eikä tunne jäävänsä varjoon. Lisäksi poika auttaa mm. pyykkien laittamisessa yms. että on touhua.



Päikkärit osuttelen samaan aikaan, vauva nukkuu yleensä 3 tuntia siihen aikaan kun esikoinen nukkuu 2 tuntia. Eli äitikin saa vaikka nukkua ja hermo pitää paremmin :) Joka päivä ulkoillaan pieni vaunulenkki koiran kera, ja ollaan vähän ulkona, yleensä aamupuolesta.



Ja jos tarvitsee ehdotonta rauhaa hetken, niin sitten katsotaan jakso Postimies Patea :)



Kyllä te pärjäätte!!