Yh:t - kumpi mieluummin?

nyt seurustelen miehen kanssa jolla 18 ja 14 vuotiaat lapset, on tosin vaimokin.

että jos ton vaimon sais kaupasta tiputettua, niin great.

tavoitteena, siis lapsellinen mies. Ymmärtäisi vähän paremmin tätä arkea ja lapsia ylipäänsä, I think. Mutta toisinpa kävi, lapseton mies tuli ja vei jalat alta...

Itelläni on kaksi lasta. Toisaalta ois kiva jos miehelläkin olisi koska: ei painetta ryhtyä enää lapsentekoon välttämättä, osaisi huomioida lasten tarpeita, toisaalta tapaamiset ja tutustuminen vaikeita juuri lasten takia. Vaikeaa on, mutta onneks ei tarvii miettiä kun ei oo ketään tarjokastakaan :D

Ja sellaista lähinnä halusin kun olin yh.

Jotenkin ehkä ajattelin, että saattaisi olla hankalaa kaikkien tapaamis ym. kuvioiden kanssa..kenties katkeruutta exien kanssa jne.

Kyllähän näistä on tältäkin palstalta saanut lukea riittämiin.

En sitä sano jos miehellä olisi ollut lapsia, olisin varmaan rakastunut silti :)



Oman lapseni isä kun ei ole ollut kuvioissa eli tapaa lasta harvakseltaan, niin tavallaan eletään kuin ydinperhe. Ei ole viikko-viikko systeemejä tai viikonloppuvierailuja isän luona.

Nyt on lapseton mies :)

Ei tarvi järjestellä kamalasti elämää sun ja mun lasten mukaan. Ja jos omia lapsia haluaa, niin olen valmis vielä hänenkin kanssaan niitä tekemään.

Jos on niin yh mies ois kiva mut jos ei niin ois kyl kiva jos olis hyvät välit ex-eukkoonsa ym ja lapseen sitä enemmänkin.



Joko ukolla on lapsia tai ei niin sen ukon on otettava ns koko paketti tai ei mitään... eli jos ei hyväksy mun kakaroita niin ei myöskään mua...

Ei se kuitenkaan hakukriteeri ole ollut.



Sellainen, joka ymmärtää perheen arkea, ja kuinka tärkeitä omat(kin) lapset ovat. Kummaltakin koko paketti, tai ei mitään.

Mutta ainoa ehto mulla on, että yhteen emme muuttaisi.