Eksäni hyppäsi tahallisesti vatsani päälle kun odotin
kolmatta lastamme. Raskaus päättyi keskenmenoon viikko myöhemmin raskausviikolla 14. Keskenmenon syyhän voi olla mikä tahansa. Silti sydäntä kylmää aina nähdessäni eksäni. Pyhäinpäivänä ja laskettuna aikana muistelen pientä vauvanalkuani...
Kommentit (11)
:-(
Voimia. En ymmärrä exääsi. Ainoa hyvä asia, että on nyt exä.
Eksä suunnittelee lasta uuden vaimonsa kanssa. Uusi vaimo tuskin tietää edes raskaudestani. Kaikenlaista itkeneenä tätä asiaa en pysty käsittelemään ollenkaan. Katselen joskus yksin ultrakuvia.
ap
Eksä suunnittelee lasta uuden vaimonsa kanssa. Uusi vaimo tuskin tietää edes raskaudestani. Kaikenlaista itkeneenä tätä asiaa en pysty käsittelemään ollenkaan. Katselen joskus yksin ultrakuvia.
ap
Oletko ajatellut, että voisit yrittää "työstää" asiaa jonkun ammattikuuntelijan kanssa. Eihän se mitään takaisin toisi, mutta saattaisit jaksaa paremmin.
Voi jos mä vaan voisin auttaa sua ap aivan kamalaa, mutta elämä jatkuu ja onhan sulla 2 lasta ole onnellinen heistä. Nyyh
näin minä uskon. Silloin ei enää ole murheita.
Luultavasti menen juttelemaan asiasta.
On vain paljon muutakin työstettävää...olen vältellyt ajan varaamista koko vuoden. Uskon, että näen vauvan tai sielun vielä jonakin päivänä. Annoin sikiölle nimenkin ja 'hautasin' mielessäni erääseen paikkaan. Kukaan muu ei tiedä paikkaa eikä vauvan nimeä. Salaisuus jonka kannan hautaan.
ap
Mies ei olisi koskaan tunnustanut ja olisi käntänyt asian niin, että olen hullu ja olisin menettänyt elävien lasteni huoltajuuden hänelle. Eikä jälkikäteen asiasta voi enää tehdä ilmoitusta, eihän?
ap
Mies ei olisi koskaan tunnustanut ja olisi käntänyt asian niin, että olen hullu ja olisin menettänyt elävien lasteni huoltajuuden hänelle. Eikä jälkikäteen asiasta voi enää tehdä ilmoitusta, eihän? ap
ilman muuta voi tehdä.
Pelkään, että välit katkeaisi tai mutkistuisi ja ainoat kärsijät olisivat lopulta lapset. Meillä on heihin yhteishuoltajuus. Isä on lapsille tärkeä. Mikä tuntuisi olevan yksiselitteisesti oikein ja väärin ei olekaan niin.
ap
runttasi myös aina välillä minut selkä seinää vasten. Keskenhän se meni ja pienen pieni poika kuoli syntyessään rv20.
Minäkin annoin pienelle nimen ja muistelen häntä ultrakuvia katsellen. Mielessäni hän on aina esikoiseni josta olen kertonut myöhemmin syntyneille kolmelle lapselleni.
Minusta vahingoittaakseen vauvaa.
ap