Missä vaiheessa olette kertoneet raskaudesta vanhemmillenne?
Meillä tulossa eka neuvola keskiviikkona ja mietin että joko paljastan. Viikkoja kasassa 7 ja risat. Edellinen raskaus juoruttiin heti, mutta lapsi syntyi keskosena ja eli muutaman kuukauden..
Nyt edessä istukkabiobsiakin..pitäisikö sitä ennen kertoa?! En oikein tiedä miten olisi viisainta.
Kommentit (8)
Ekaa odottaessani kerroin äidille heti onnellisena ja innoissani. Äiti ei riemusta revennyt (olin 19v.)
Tokaa odottaessani kerroin heti äidille itkien paniikissa, että en tahdo olla raskaana enkä tahdo toista lasta. Äiti yritti lohduttaa ja mainitsi ettei ehkä kannata niin kovasti itkeä, sillä kukaan ei ole kuollut. (olin 26v.)
Ensimmäisestä kerroin, kun äiti oli saanut lähettämäni osoitteen- ja nimenmuutoskortin (menimme mieheni kanssa naimisiin ja muutimme samaan syssyyn) ja soitti mulle, että mikäs tää nimijuttu on. Kovasti oli äkeissään, kun en ollut tyttönimeäni pitänyt, ja totesin vain, että niin juu, susta tulee muuten taas mummo. Äiti totesi vain, että vai niin. Esikoinen on nyt 5-vuotias, ja jos satun joskus jotakin tytöstä äidilleni mainitsemaan, äiti toteaa, että vai niin.
Toisesta kerroin samalla kun kerroin suurimmalle osalle muustakin suvusta - joulukortilla, jossa muun perheen nimirimpsun perässä luki, että "... sekä huhtikuussa syntyvä Pienikainen" (isosiskon antama lempinimi vauvalle). No comments minun äidiltäni. Pienikainen on täyttänyt 1,5v, eikä äitini ole edelleenkään mitenkään osoittanut olevansa tietoinen hänen olemassa olostaan.
Kolmas lapsi olisi toiveissa, mutta taidan hänestä kertoa äidille vasta sitten rippijuhlien yhteydessä, jos äitini nyt sattuisi jollain ihmeen kaupalla sinne asti elämään.
Ensimmäisestä kerroin, kun äiti oli saanut lähettämäni osoitteen- ja nimenmuutoskortin (menimme mieheni kanssa naimisiin ja muutimme samaan syssyyn) ja soitti mulle, että mikäs tää nimijuttu on. Kovasti oli äkeissään, kun en ollut tyttönimeäni pitänyt, ja totesin vain, että niin juu, susta tulee muuten taas mummo. Äiti totesi vain, että vai niin. Esikoinen on nyt 5-vuotias, ja jos satun joskus jotakin tytöstä äidilleni mainitsemaan, äiti toteaa, että vai niin.
Toisesta kerroin samalla kun kerroin suurimmalle osalle muustakin suvusta - joulukortilla, jossa muun perheen nimirimpsun perässä luki, että "... sekä huhtikuussa syntyvä Pienikainen" (isosiskon antama lempinimi vauvalle). No comments minun äidiltäni. Pienikainen on täyttänyt 1,5v, eikä äitini ole edelleenkään mitenkään osoittanut olevansa tietoinen hänen olemassa olostaan.
Kolmas lapsi olisi toiveissa, mutta taidan hänestä kertoa äidille vasta sitten rippijuhlien yhteydessä, jos äitini nyt sattuisi jollain ihmeen kaupalla sinne asti elämään.
Meillä uutinen otetaan varmaankin ilolla vastaan. Mutta pelkoa ja stressiähän se heillekin tuo koska edellinen meni niin kuin meni.
-ap-
Meidän esikoinen soitti mummolle ja kertoi, että hänestä tulee isosisko :)
Muista raskauksista kerrottiin aikaisemmin, mutta kun niitä keskenmenoja tuli, niin nyt kerrottiin vasta vähän myöhemmin.
Kerroin vanhemmilleni raskaudesta heti positiivisen testin tehtyäni (viikkoja 5), silläkin uhalla, että olisin saanut keskenmenon. Siinä tilanteessa olisin takuulla tarvinnut tukea kaikilta mahdollisilta tahoilta!
hyvän tuen sain äidiltäni kun pikku kakkonen meni kesken viikolla 17!
Lapsia siis kolme meillä.
siitä onkin nyt jo 8 vuotta.... aika menee