Miehen rahaa vievät harrastukset ja naisen "hukkan heitetty" raha...

omat rahat on ollu alusta saakka. Vaikka itse olen hoitovapaalla, joudun maksamaan edelleen puolet kaikista menoista. Minä maksan kaiken lapsiin liittyvän jostain kumman syystä. Mies valittaa, että rahat on loppu, mutta rahaa riittää reissata 2 x vkossa toiselle paikkakunnalle jotain helvetin jääkiekkopeliä katsomaan!!! Ja sitten minun pitäisi hurjilla hoitotuillani kustantaa joka kerta kaupassa ruuat.

Lapset on miehenkin, joten kulut vaan puoliksi niistäkin. Lisäksi, koska sinä maksat menetettynä palkkana lasten hoitamisesta, miehen kuuluu kyllä kompensoida menetettyjä tuloja antamalla omistaan sun käyttöön vaikka siihen kampaajaan. Sanokaa miehelle, että jos ei onnistu, jääköön itse hoitaan lapsia kotiin ja menette itse töihin.



Muistakaa myös, että ostatte omaisuuden yhteisiin nimiin. Typerintä, mitä nainen voi tehdä, on käyttää rahat ruokaan ja kulutustavaroihin ja mies ostaa talon, auton ja muun arvokkaan tavaran. Sit jos tulee ero, miehellä on omaisuutta vaikka kuinka paljon ja sulla ei mitään (paitsi että olette vuosikaudet ruokkineet ja vaatettaneet koko perheen...)

Käytännössä se menee niin että minun rahani ovat myös miehen rahoja. Eli että hän ei tuo mitään. Ei sitten kyllä paljon kulutakaan.

ja miehen laittaminen tarvittaessa selkä seinää vasten.



Kyllä minuakin sieppasi, kun miehen piti saada 20 000 maksava auto, mutta 400 maksava turvaistuin olikin hänestä liian kallis. Hoh hoijaa. Pidin kyllä pääni ja mies ymmärsi perusteluni, ei sillä.

Mutta mies tietää kyllä, että jos ostaa jotain isompaa, vaikka työvälineitäkin, minun kanssa neuvottelematta, niin siitä seuraa kyllä jotain suurta ja ikävää. Joten ei oo tollasta ongelmaa, vaan rahankäytöstä sovitaan yhdessä.



Mutta täytyy sanoa, että meillä on se etu puolellamme, että meidän rahankäyttötottumukset ovat aika samantyyliset, joten noista asioista on myös helppo keskustella. Eli kyetään ihan riitelemättä perustelemaan hankintoja ja kuuntelemaan ja harkitsemaan niitä toisen antamia perusteluja. Pienissä jutuissa, kuten vaateostoissa ja harrastuksissa tiedetään keskustelematta, ettei toinen tee mitään älyttömiä ylilyöntejä. Eli näitä pieniä ostoksia tehdään kyselemättä mitenkään etukäteen, koska ei ole tarvetta, kun luottamus pelaa.

niiin se ei kyllä maksa mitään. Ainoastaan aikaa itseltä ja perheeltä. Intohimoisin harrastaja napsii harrastusaikansa pois yöunistaan, jotta perheelle jäisi myös aikaa.





Oli sitten autoharrastus tai muu muka rahaa vievä, niin usein taitava harrastaja saa harrastuksen kulut +-.



Minusta ei ole järkevää harrastaa, jos se maksaa. Silloinhan ostetaan asiaa eikä harrasteta. Se ei siis ole harrastus vaan osto tai hankinta.

niiin se ei kyllä maksa mitään. Ainoastaan aikaa itseltä ja perheeltä. Intohimoisin harrastaja napsii harrastusaikansa pois yöunistaan, jotta perheelle jäisi myös aikaa.

Oli sitten autoharrastus tai muu muka rahaa vievä, niin usein taitava harrastaja saa harrastuksen kulut +-.

Minusta ei ole järkevää harrastaa, jos se maksaa. Silloinhan ostetaan asiaa eikä harrasteta. Se ei siis ole harrastus vaan osto tai hankinta.

niiin se ei kyllä maksa mitään. Ainoastaan aikaa itseltä ja perheeltä. Intohimoisin harrastaja napsii harrastusaikansa pois yöunistaan, jotta perheelle jäisi myös aikaa.

Oli sitten autoharrastus tai muu muka rahaa vievä, niin usein taitava harrastaja saa harrastuksen kulut +-.

Minusta ei ole järkevää harrastaa, jos se maksaa. Silloinhan ostetaan asiaa eikä harrasteta. Se ei siis ole harrastus vaan osto tai hankinta.

elatusvelvollisuudesta ja näytä se miehellesi. (siis jos olette avioliitossa).

Jos osaa harrastaa ja on hyvä harrastuksessaan niiin se ei kyllä maksa mitään. Ainoastaan aikaa itseltä ja perheeltä. Intohimoisin harrastaja napsii harrastusaikansa pois yöunistaan, jotta perheelle jäisi myös aikaa.

Oli sitten autoharrastus tai muu muka rahaa vievä, niin usein taitava harrastaja saa harrastuksen kulut +-.

Minusta ei ole järkevää harrastaa, jos se maksaa. Silloinhan ostetaan asiaa eikä harrasteta. Se ei siis ole harrastus vaan osto tai hankinta.

Yleisissä lajeissa kilpailu on sen verran kovaa, että omavaraisuus (=seuran, liiton tai sponsorin tuki) vaatii jo oikeaa pohjaa, lahjoja ja pitkäjänteistä työtä. Tuolla luokituksella sulkisit pois käytännössä kaikki aikuisiällä aloitetut tai jatketut liikuntaharrastukset. Vaikka ei tekisikään niin tosissaan, että tarvitsisi valmennusta, välineet ja esimerkiksi saliaika maksavat kuitenkin.

Onko siis esimerkiksi lenkkeily, harrastasarjakoripallo tai kalastus typerä harrastus? Mikä olisi se hyvä harrastus?

Sitä paitsi jos harrastus on fyysisesti rasittava, se lisää unentarvetta ja harrastusajan ottaminen yöunista johtaa käytännössä vain siihen, että harrastetaso laskee, jolloin mahdollisuus saada sponsorointia pienenee entisestään ja terveys heikkenee. Esimerkiksi lenkkeily ei kyllä pääse jalostumaan jonkun tukemaksi juoksuharrastukseski, jos ei huolehdi levosta ja palautumisesta.

Jos osaa harrastaa ja on hyvä harrastuksessaan niiin se ei kyllä maksa mitään. Ainoastaan aikaa itseltä ja perheeltä. Intohimoisin harrastaja napsii harrastusaikansa pois yöunistaan, jotta perheelle jäisi myös aikaa.

Oli sitten autoharrastus tai muu muka rahaa vievä, niin usein taitava harrastaja saa harrastuksen kulut +-.

Minusta ei ole järkevää harrastaa, jos se maksaa. Silloinhan ostetaan asiaa eikä harrasteta. Se ei siis ole harrastus vaan osto tai hankinta.

Yleisissä lajeissa kilpailu on sen verran kovaa, että omavaraisuus (=seuran, liiton tai sponsorin tuki) vaatii jo oikeaa pohjaa, lahjoja ja pitkäjänteistä työtä. Tuolla luokituksella sulkisit pois käytännössä kaikki aikuisiällä aloitetut tai jatketut liikuntaharrastukset. Vaikka ei tekisikään niin tosissaan, että tarvitsisi valmennusta, välineet ja esimerkiksi saliaika maksavat kuitenkin.

Onko siis esimerkiksi lenkkeily, harrastasarjakoripallo tai kalastus typerä harrastus? Mikä olisi se hyvä harrastus?

Sitä paitsi jos harrastus on fyysisesti rasittava, se lisää unentarvetta ja harrastusajan ottaminen yöunista johtaa käytännössä vain siihen, että harrastetaso laskee, jolloin mahdollisuus saada sponsorointia pienenee entisestään ja terveys heikkenee. Esimerkiksi lenkkeily ei kyllä pääse jalostumaan jonkun tukemaksi juoksuharrastukseski, jos ei huolehdi levosta ja palautumisesta.

Tuo selittelysi on vain saamattomuutta ja läskiperseistä laiskuutta. Kilpailut toki maksavat mitä maksavat. Itse harrastaminen ei maksa mitään. Se tekemisen helppous, ja asian osaaminen. Mikäli harrastaja ei osaa aikatauluttaa harjoitteluaan, niin voi väsyä pelkästä piereskelystäkin. Näkisin pelkän palkkatyön ja perhe-elämän vievän enemmän voimia harrastelusta, kuin lyhyiden yöunien.

Esimerkiksi Thaimaasta ponnistaa lukemattomia määriä thainyrkkeilijöitä jotka eivät ole pistäneet harratukseensa rahaa. He tekevät harrastuksellaan rahaa. Voittamalla matseja.

Moni käy töissä siinä ohella ja vetää yöunistakin monta tuntia pois saadakseen etumatkaa voittoja kohti.

Eikä tarvitse vetää aina täysiä sykkeet taivailla. Mikäli harjoittelet päivässä vaikkapa 8h, sen työpäivän jälkeen. Niin on selvää että pieni osa on kuntoharjoittelua ja suurempi osa tekniikkaa ja kehästrategiointia hyvin kevyellä sykkeellä.

Ps. taidat olla muuten se sama taulapää kenen kanssa on aina sukset ristissä.

T: N43