Tietääkö joku SUOMENRUOTSIN murteista?

mie kun pitäis sanoo mei ja sie kun tarkoitetaan sei.

puhutaan toisella tavalla kuin Karjaan ja Hangon seudulla, Etelä-Suomen murteet eroavat Pohjanmaan murteista. Ja Närpiön murre (Närpesmål) on melkein ihan oma kielensä, vrt. Rauman giäl.

Kaikissa kielissä on alueellisia murteita.

Varmaan netistä löytyy joku linkki, josta saat yksityiskohtaisempia tietoja, esimerkkejä ja kirjoitusasuja.

Pietarsaaren ja Pedersören ruotsinkielisillä on niin vahva paikallismurre, että siitä on todella hankalaa saada selvää kouluruotsilla.

Tuli vaan mieleen että eroaako esim. Turun seudun ruotsinkieli paljonkin vaikka Helsingin tai Vaasab ruotsista? Onko erot eri murteiden välillä yhtä isoja kuin suomen kielessä vai pienempiä (vai isompia)?

Närpes-ruotsista olen kuullut jtoain vitsejä, onko siellä jotenkin tosi hankalaselkoinen murre?

Mitä sä haluaisit tietää ja mihin takoitukseen?

Osaaan sujuvaa ruotsia, ja ymmärrän jopa norjan, mutta närpes on ihan mahdotonta. Mutta ei sitä kaikki ruotsinkielisetkään ymmärrä. Pahempaa kuin skåne.

ja ruotsalaisten mielestä norja on ymmärrettävämpää kuin suomenruotsi.



Minua on ruvennut kiinnostamaan ruotsin kielen historia suomenmaalla. Yleinen käsitys on että se tuli ruotsista suomeen. Toisaalta suomalaiset tulivat alunperin jostain siperian seudulta, jossa on vieläkin joitakin suomalais-kielen sukuisia pikku heimoja.

Ainoa historia mikä on säilynyt kirjattuna on ruotsin aika suomessa, mutta eiks se ole ihan yhtä todennäkoistä että iso osa suomea on aina ollut ruotsin kielistä, ja suomenkieliset heimot sitten ajoivat ruotsalaiset länteen, lappalaiset pohjoiseen.



Ja millä perusteella he ovat menettäneet kielensä inklinaation. JOs se kieli olisi ollut tällä alueella vain 400 tai 300 vuotta, niin se ei ole tarpeeksi pitkä aika missä inklinaatio voisi kielestä unohtua.

jos nyt ylipäänsä ymmärtää ruotsia. Murteet on siis yhtenäistyneet tosi paljon verrattuna esim 1600-luvun tilenteeseen. Tämän on saanut aikaan kirjakieli, kirjallisuuden leviäminen ja laaja lukijakunta. Samoja tekstejä kun luetaan niin kieli kieli kehittyy yhtenäisempään suuntaan joka puolella maata. Samaan vaikuttaa myös televisio, ja suomenruotsalaisethan katsovat tosi paljon ruotsin tv:tä. Niinpä nämä vitsit närpesmölista ovat jo aika vanhentunutta tavaraa. Heijastelevat ehkä jotain 1950-ja60-ulvun tilannetta, jolloin rantaruottalaiset todella elivät eristäytyneinä omissa kylissään. Suomenruotsalainen kirjallisuus on se, mikä vielä pitää suomenruotsia omana kokonaisuutenaan ja estää sitä muuttumasta ihan yleistelevisioruotsiksi.

soittaa mun vaasalaiselle, suomenruotsalaiselle äidille, se ei meinaa puhelimessa aina ymmärtää, mitä ne puhuu :) Tavatessa ymmärtää kyllä paremmin, mutta puhelimessa saa olla tarkkana. Etäisyyttä asuinpaikoilla siis joitakin kymmeniä kilometrejä!