Oletteko huomanneet kuinka nainen ei vieläkään saa päättää omasta vartalostaan?
Aina on joku, useimmiten toinen nainen joka tuomitsee joko a)vapaaehtoisesti lapsettomat naiset b) liian monta lasta tehneet naiset c) väärässä iässä lapset tehneet naiset yms..? Nämähän ovat kuitenkin jokaisen henkilökohtaisia asioita johon kukaan ei voi mennä puuttumaan..
Kommentit (15)
se on sananvapautta. Puuttuminen olisi sitä, että nämä naiset pakkohedelmöitettäisiin.
... ja siksi sitä ei käytetäkään miten sattuu! Periaatteellinen sananvapaus ei minusta saa johtaa siihen, että toisia loukataan laukomalla mielipiteitä vain, jotta MINÄMINÄMINÄ saisin ns. toteuttaa itseäni.
Ja useinhan nuo "sanavapausaktiivit" vetävät nokkansa täyteen herneitä, jos heile vastaa samalla mitalla.
että nimenomaan toiset naiset tuomitsevat! Minulla on monia miespuolisia ystäviä, ja heille on aivan _yksi ja sama_, tekeekö joku toinen pariskunta lapsia vai ei, missä iässä ja kuinka monta tekee!
Tiesittekö muuten, että esim. tyttöjen ympärleikkausperinnettäkin pitävät yllä Afrikan maissa erityisesti naiset? Lasten äidit, mummot, naapurin tädit. :'(
Esim. jos joku haluaa olla lapseton ja tätä arvostellaan, niin naisen on sitten hankittava lapsia?
Kukin tyylillään, mutta samalla voisi sanoa, että naiset eivät vielä saa sisustaa haluamallaan tavalla, tai että eivät saa päättää, mitä ruokaa laitetaan. Jos joku sisustaisikin eri tavalla tai söisi jotain muuta ruokaa, niin NAINENHAN ei silloin saa itse päättää.
Ap:n kyllä kannattaa lähteä lukemaan filosofiaa, kun ajatuksen lento näin hienoa :D
että miehiä ei kukaan näistä vastaavista valinnoista syyllistä.
koska ei ymmärrä sosiaalisen paineen merkitystä ihmisten valinnoille?
Esim. jos joku haluaa olla lapseton ja tätä arvostellaan, niin naisen on sitten hankittava lapsia?
Kukin tyylillään, mutta samalla voisi sanoa, että naiset eivät vielä saa sisustaa haluamallaan tavalla, tai että eivät saa päättää, mitä ruokaa laitetaan. Jos joku sisustaisikin eri tavalla tai söisi jotain muuta ruokaa, niin NAINENHAN ei silloin saa itse päättää.
Ap:n kyllä kannattaa lähteä lukemaan filosofiaa, kun ajatuksen lento näin hienoa :D
"koska ei ymmärrä sosiaalisen paineen merkitystä ihmisten valinnoille?"
Vain heikot antavat toisten mielipiteiden (="sosiaalinen paine") vaikuttaa tekemisiinsä! Kasvattakaa selkäranka ja olkaa ITSE varmoja omista valinnoistanne. Tehän niiden valintojen seurausten kanssa joudutte elämään, ei muut niinkään.
kun kävin yrittämässä steriloitavaksi. Ikää 30, hormoniehkäisy ei sovi mutten saa koska on vaan 2 lasta. Tuntui tosi pöljälle, puhuttiin siihen tyyliin että naisen mieli voi vaihtua milloin vain...eli mä en saa itse päättää :(
kun kävin yrittämässä steriloitavaksi. Ikää 30, hormoniehkäisy ei sovi mutten saa koska on vaan 2 lasta. Tuntui tosi pöljälle, puhuttiin siihen tyyliin että naisen mieli voi vaihtua milloin vain...eli mä en saa itse päättää :(
Lääkärin on lain mukaan kirjoitettava sulle lähete. Varaa aika toiselle lekurille. 30 vuoden ikä riittää kyllä. Jos lääkäri yrittää taas samaa selittelyä, sano, että asia on päätetty ja hänen velvollisuutensa on kirjoittaa lähete.
Jos vaikutat epävarmalta, niin lääkäri voi yrittää keskustella jne. Sanot vaan, että tässä ei ole keskustelemista.
Melkoinen osa teoistamme perustuu tasan tarkkaan ulkoisiin virikkeisiin. Mä meinasin hörähtää ääneen kun joku tuossa selittelee ypöyksin ja täysin ilman muuta maailmaa tehtävistä valinnoista. Pinnallisuus on mun mielestä ihmisen suojamekanismi. Jos on samanlainen kuin muut ja ihastuu samanlaisiin asioihin, ei joudu valtaapitävien hampaisiin.
Nainen tai mies ei saa päättää omasta vartalostaan. Niin se näyttää olevan. Siitä tulee sosiaalista sapiskaa. Kun minä olin nuori, kenellekään kunnon ihmiselle ei tullut mieleenkään tahria ihoaan tatuoinnilla. Se oli vangin merkki. Merimiehillä sellaiset suvaittiin. Nyttemmin ihmiset ottavat huumassa tatuointeja ja etsivät teolleen oikeutusta, vaikka jokainen osaa kuvitella, miltä tatuointi näyttää kun vuodet ovat vierineet ja mieltymykset ja omat arvot muuttuneet.
Sellaista suhteellista itsenäisyyttä olisi minusta se, ettei rassaisi itseään liikaa ulkonäkökysymyksillä. Sairaalloinen lihavuus tai laihuus ovat toki ongelmia, mutta ei minusta ole tervettä esimerkiksi rampata vaa'alla kyttäämässä jokaista sataa grammaansa tai möllöttää peiliin tuntikausia pohtimassa, että vikinglinenpunaista vaiko siljalinensinistä maalia naamaan tänään?
Viime kädessä moiset seikat, kuten painon heittely muutamalla kilolla tai jotkin meikkien värit, ovat vähäpätöisiä sen rinnalla, että on ystävällinen, reipas (tai sitten aidosti väsynyt jos on väsynyt), huomaavainen ja luottavainen. Seinustalla on turha olla sievä, jos joku esittää näkemyksensä keskellä lattiaa ryhdikkäästi ja asiallisesti - vaikka sitten viiden vuoden takaisen muodin mukaan pukeutuneena tai hiukan ylipainoisena. Tai ali-
Voisiko kyse olla lääkärin kokemuksesta? Ensin on pyydetty sterilisaatio ja sitten kohta tultu uudelleen vastaanotolle kyselemään, että onnistuisiko sen purku, kun löytyi uusi ihana mies ja velat tuli maksettua ja elämä muuttui muutenkin. Lääkäri saattoi hyvinkin ajatella, että hän ei siihen ryhdy sinun kohdallasi, koska et mitenkään poikkea niistä jotka mahdollisesti katuvat. Ja lisäksi hän täysin tietoinen siitä, että voit mennä toisen lääkärin puheille.
Lääkäri ei ole kauppias. Ensisijaisesti lääkärin tehtävä on suojella elämää, ei muokata ihannevartaloita tai mahdollistaa kuumaa seksielämää. Monet naiset luulevat olevansa hiton aikuisa. Vaikka kolmekymppisenä pystyisi ymmärtämään kuinka lapsellinen oli, kun teininä luuli itseään NIIN aikuiseksi, niin kuitenkaan ei tule mieleen, että nelikymppisenä voi katua kolmekymppisenä tekemiään ratkaisuja. Vaikket ole pentu enää ja lapsiakin sinulla on, et silti ole vielä pitkällä aikuisuudessa. Joku sinua vanhempi lääkäri on hyvinkin ehtinyt elää samanlaiset elämänvaiheet itse ja vielä seurannut monia muita tapauksia lähempää tai etäämpää. Ehkä hän vain halusi sinun ajattelevan vieläkin kerran.
kiintoisa artikkeli, joka tuli mieleeni tästä aloituksesta. Lehtijutussa oli haastateltu ihmistä, joka oli syntynyt naiseksi, hankkinut lapsen ja muuttanut sitten sukupuoltaan mieheksi. Hänellä on siis kokemusta sekä äitiydestä että isyydestä. Hän vahvisti mielikuvaani siitä, että äidin toimia yleensä arvostellaan aina. Äiti ei voi koskaan toimia niin, että kaikki hyväksyisivät hänen tekonsa. Isää pidetään hyvänä isänä jo yksin silloin, kun hän kulkee kaupungilla käsi kädessä lapsensa kanssa.
Naiset luovat toisilleen paineita, se on varmasti totta. Henkilökohtaisesti minusta on jokaisen oma asia, hankkiiko lapsia vai ei. Tärkeintä tässä maailmassa on löytää itsensä ja toimia luonteensa mukaan, kunhan ei satuta muita.
Oma ainoa lapseni on ilmoittanut, ettei koskaan aio saada lapsia. Jos hän kokee sen hyväksi päätökseksi, niin olkoon niin. Mitä se meille muille kuuluu? Jos joku kaipaa maailmaan lisää lapsia, niin tehköön heitä itse.
Muutama vuosi takaperin säädettiin uusi laki hedelmöityshoitojen antamisen ehdoista. Silloin keskusteltiin ihan vakavissaan siitä, onko yksinäisillä naisilla ja lesbopareilla oikeutta hedelmöityshoitoihin. Kyse oli siis siitä, onko naisen oikeus lääketieteellisiin hoitoihin riippuvaista siitä, onko hänellä kumppaninaan mies...
Raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin 90-luvun puolessa välissä...
Riittäähän näitä esimerkkejä. Valitettavasti.
se on sananvapautta. Puuttuminen olisi sitä, että nämä naiset pakkohedelmöitettäisiin.