Miten te jaksatte olla parisuhteessa?

tai sulla on todella epäluotettava mies. Itse en kyllä joudu tuollaista pelkäämään, meidän parisuhde perustuu luottamukseen.

Elämää ei voi elää pelossa. Kamalaa, jos pitää koko ajan pelätä noita... Sitten tulet raskaaksi ja koko 9 kk pelkäät, jos vauvalla on vikaa, jos synnytys meneee pieleen, jos itse kuolet..Sitten vauva syntyy ja olet seuraavat 18 vuotta peloissasi, jos lapsesi jää auton alle, jos joutuu kiusatuksia, jos ryhtyy narkkariksi...

Luotan mieheeni.

En minä uhraa sille ajatukselle aikaa. Mähän tulisin hulluksi jos koko ajan kyttäisin mieheni tekemisiä! Asiallehan en siinä pettämistilanteessa voisi mitään, mutta tuskinpa enää voisin katsella tuota miestäni. Vaan saisi lähteä kävelemään.



Ei meidän ole tarvinnut väkisin pitää parisuhdetta kunnossa, tulee luonnostaan tarve hakeutua toistemme lähelle kun saamme kahdenkeskistä aikaa. Toisin sanoen, aika helppo hoitoinen parisuhde :D

nyt miestä mutta silloin kun on niin on nuo yllämainitut ajatukset päänsisällä, minkä vuoksi parisuhteessa oleminen on niin rasittavaa. Onhan siinä hyviäkin puolia niinä hetkinä, kun tuntuu, että mies ajattelee vain minua, mutta kun ne ovat kuitenkin harhaa.

Siis te, keille ei ole ihan sama, pettääkö mies vai ei. Koko ajan saa pelätä, että milloin työkaverin kanssa flirttailu menee liian pitkälle, muuttuuko kaverifestarit panemiseksi jonkun teltassa, milloin mies muuten vaan kyllästyy 15 vuoden ja kolmen lapsen jälkeen, koko ajan pitää tehdä töitä, ettei vaan parisuhde kuukahda ja mies ala katsella aidan toiselle puolelle, vähintään puolet ajasta mies tod näk ajattelee muita naisia ja niiden panemista..

Olin nuorena kihloissa tuollaisen ap:n tarkoittaman miehen kanssa. Onneksi jäi niin törkeästi kiinni pettämisestä, että jätin sen. Sittemmin löysin miehen, jonka kanssa tajusin, mitä onni on

jotta ylipäänsä olisit kykeneväinen parisuhteeseen.

nyt miestä mutta silloin kun on niin on nuo yllämainitut ajatukset päänsisällä, minkä vuoksi parisuhteessa oleminen on niin rasittavaa. Onhan siinä hyviäkin puolia niinä hetkinä, kun tuntuu, että mies ajattelee vain minua, mutta kun ne ovat kuitenkin harhaa.

Siitä tunnistat "sen oikean", että hänen kanssaan on rauha ja hyvä olla. Olo on turvallinen ja luottamus on käsinkosketeltavaa puolin ja toisin. Jos sinulla on tuollaisia tuntemuksia, niin on paraskin, ettei suhde jatku.



Mutta - aina on vaarana, että ongelma on sinun päänsisäinen. Jokin vanha trauma aktivoituu. Jos näin on, niin sitten et koskaan löydä sopivaa miestä.

Siitä tunnistat "sen oikean", että hänen kanssaan on rauha ja hyvä olla. Olo on turvallinen ja luottamus on käsinkosketeltavaa puolin ja toisin. Jos sinulla on tuollaisia tuntemuksia, niin on paraskin, ettei suhde jatku.

Mutta - aina on vaarana, että ongelma on sinun päänsisäinen. Jokin vanha trauma aktivoituu. Jos näin on, niin sitten et koskaan löydä sopivaa

miestä.

oli kyllä yksi mies joka aina ehdotteli kolmenkimppaa ja puhui muista naisista jne, en tiedä onko sillä vaikutusta tähän. Häntä ennenkin kyllä yksi mies jätti minut koska olin liian omistushaluinen ja mustasukkainen. Pisin suhteeni on kestänyt vain 6 kk joten sen pitemmistä ei ole kokemusta. Mutta tuolla laillahan miehet ajattelevat, vai pitääkö se vain hyväksyä? Milloin vain voi tulla jätetyksi vaikka olisi viime viikolla ollut miten rakastunut.

ei kaikki miehet tuolla lailla ajattele! Suurin osa miehistä (no, vähintään puolet) ajattelevat toisin.



Jos miesten valintasi menee aina saman kaavan mukaan, niin sinun sietää ajatella, mistä se johtuu. You know - miksi naiset aina rakastuvat renttuihin... Ne ovat aina ne samat naiset, jotka tekevät niin kerta kerran jälkeen. Koska heillä on se kaava päässä.

onhan täälläkin vaikka miten monta aloitusta siitä, miten täydellinen perheenisä onkin pettänyt viimeiset kaksi vuotta ja yhtäkkiä jättää perheensä, eikä olisi ikinä uskonut..ei kaikki (4) seurustelusuhdettani ole mielestäni ollut renttuihin. Yksi vain.

Olemme eroamassa miehen kanssa, yksi syy ihan se ettei kumpikaan tykkää asua yhdessä. Minulla sitten tietty vielä se syy etten jaksa koko ukkoa...

Kuulostaa siltä, että teillä on kyllä jo fyysistä ikää (jos on oltu 15 vuotta yhdessä ja kolme lastakin on saatu), mutta henkinen ikä on aika alhainen.



En ole tullut ajatelleeksi, että mieheni voisi edes ajatella käyttäytyvänsä noi kuin kuvailit, saati että OIKEASTI tekisi noin.

siinä pelossa voi silti elää. Elämä ei ole kontrolloitavissa millään ulottuuvudella. Jos sinulla on täydellinen parisuhde, voi puoliso kuolla kesken kaiken. Mutta ei sitäkään voi pelätä jatkuvasti.

onhan täälläkin vaikka miten monta aloitusta siitä, miten täydellinen perheenisä onkin pettänyt viimeiset kaksi vuotta ja yhtäkkiä jättää perheensä, eikä olisi ikinä uskonut..ei kaikki (4) seurustelusuhdettani ole mielestäni ollut renttuihin. Yksi vain.

tuo kolme lasta- juttu oli vain esimerkki, olen 26 v enkä ole parisuhteessa, muutamassa lyhyessä olen ollut. Viimeksi kun olin niin ajattelin kaiket päivät sitä keitä naisia mies kadulla näkee ja mitä ajattelee niiden kanssa tekevänsä ja mitä tekee vaikka jossain illanistujaisissa, leffojakaan en tykännyt katsoa koska niissä oli aina hyvännäköisiä naisia. En ole itse mielestäni kovinkaan kaunis tai mielenkiintoinen joten totta kai mut jätetään paremman tullessa vastaan, ja sitä sitten mietin koko ajan.