Lue keskustelun säännöt.
Onko normaalia, että 13v diabeetikko ei voi olla hetkeäkään yksin?
17.06.2010 |
Miehen sukulaisista siis kysymys, kuinkas muuten. Ko. diabeetikko on kohta 13v, ja mummon on mentävä aamulla vahtimaan häntä niinä aamuina, jolloin äiti lähtee töihin (pari päivää viikossa).
Tyttö ei herätessään muka osaa laittaa insuliinia (kahta erilaista, koska ei huoli pumppua) eikä muutenkaan piittaa omasta hoidostaan. Muutenkin pitää aina olla katsomassa perään, ei puhettakaan että voisi olla esim. paria tuntia yksin kotona. Kavereiden kanssa sentään käy joskus jossain.
Mikä neuvoksi? Miten paljon teidän tuon ikäiset diabetesta sairastavat hoitavat itse itseään? Meinaan, että mummolla (eläkkeellä) voisi myös olla muuta tekemistä ja äitikin voisi ehkä elää vähän vapaammin.
Tyttö on kuulemma tosi hoitovastainen, mutta yhtään vastuuta ei ole hänelle itselleen annettu. Sairastanut diabetesta 3-vuotiaasta.
Kommentit (8)
On olemassa helppoja ja vaikeita sairauksia. Joskus diabetes nuorella yllättää pahasti, ja silloin ei ole kiva olla se äiti, joka palaa iltapäivällä töistä kotiin tekemään karmean löydön.
Anna perheen tehdä omat päätöksensä, miehen sukulaisilla on oikeus omaan elämään, vaikka sinä miten haluat sotkeutua siihen. Mummolla voisi olla muutakin tekemistä kuin tuntea itsensä tarpeelliseksi, voisi vaikka tulla pesemään sinun ikkunasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa iässä on varmasti inhottavaa olla sairautensa orja.
ja jos 13v on hoitovastainen ei ihme että tarvitsee kokoaikaista vahtia.
Mikä neuvoksi tuon hoitovastaisuuden lievittämiseen?
Kiitos vastauksista tähän mennessä. Vakavasta asiasta on kyse.
murrosikä, tarrautuvaisuus ja kapinointi sairautta vastaan luulisi riittävän perusteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon ikäisiä lapsia/nuoria näkee meillä lastenosastolla aika usein ns. tsemppijaksoilla. Murkkuikä saa monen nuoren kapinoimaan sairauttaan vastaan, eikä hoitomyönteisyyttä löydy yhtään tippaa. Verensokerit alkaa heitellä, pitkäaikaissokerit on pahasti koholla. Pistävät inskaa kun muistavat, jos muistavat. Syövät herkkuja eivätkä suostu myöntämään että se ei ole heille hyväksi, insuliinia kun eivät "muista" pistää samalla...
Eli tälläisten neitosten ja nuorukaisten on joskus mahdollista päästä tsemppijaksoille sairaalaan. Siellä tapaavat diabeteshoitajaa, lääkäriä, psykologia ja ravitsemussuunnittelijaa. Nuorta tsempataan ja sokerit tasapainotetaan. Muistellaan taas aasta alkaen miten sitä omaa sairautta hoidetaan, ja miksi se on niin tärkeää että itseään rakastaa niin paljon että muistaa sairauttaan hoitaa.
Juttelepa tytön vanhemmille tästä, ovatko ottaneet ongelman sairaalassa (kontrolleilla varmaan käyvät sairaalassa diabeteslääkärillä ja hoitajalla säännöllisesti?) ihan reippaasti puheeksi.
-sh
Mikään ei ole hirveämpää, kuin käly/miniä työntämässä nenäänsä asioihin, jotka eivät hänelle kuulu!
jos vastustaa hoitoja eikä suostu niitä itse hoitamaan niin pakkohan jotain on tehdä.
Ton ikäinen kyllä normaalisti usein hoitaa jo itsensä.